Heikki Kuutti Uusitalo

Hyvätkään tavoitteet toteutuvat harvoin ilman rahoitusta – hallituksen TKI-tiekartta lupaa hyvää, mutta tärkein puuttuu

|
Heikki Kuutti Uusitalo

Hallitus julkisti torstaina tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tiekartan. Asiakirja on vastaus lupaukseen, jonka kaikki puolueet tekivät viime vaalien alla: esitetään polku keinoihin, joilla Suomi käyttää vuoteen 2030 mennessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimukseen ja innovaatioihin (TKI-toiminta).

Vaikka koronakriisi on toistaiseksi muuttanut koko yhteiskunnallisen perusvirityksen, innovaatioiden lisäämisen tavoitetta ei saa unohtaa. Kriisistä ulospääsyssä ja toipumisessa suomalaisten yritysten kilpailukyvyllä on nimittäin ratkaiseva rooli. Hallituksen TKI-tiekartasta voisi tulla tähän tärkeä työkalu.

Kilpailukykyä kriisistä huolimatta

Tutkimuksella ja innovaatioilla on erittäin suuri merkitys siihen, miten pääsemme ulos korona-poikkeusoloista ja toivumme kriisistä. Maailmalla luodaan ja otetaan käyttöön uusia teknologioita jatkuvasti. Markkinat elävät ja muuttuvat koko ajan, kuten myös asiakkaiden ja kuluttajien odotukset.

On varmaa, että jotkin maat nousevat kriisistä jaloilleen toisia nopeammin, eri syistä johtuen. Markkinat jaetaan uudelleen. Kaiken tämän keskellä suomalaisten teknologiayritysten kilpailukyky ei saa heikentyä tippaakaan, sillä koko hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu vientiteollisuuden varaan.

Näistä syistä on yrityksissä tehtävällä innovaatio- ja kehitystyöllä todella tärkeä rooli. Kun keskustelu yritystuista käy nyt kierroksilla, on tärkeää hahmottaa, että innovaatioiden rahoittamisessa ei ole kysymys hätäavusta eikä kenenkään tukemisesta. Kyse on koko yhteiskunnalle tärkeästä toiminnasta.

Isot plussat: Osaava työvoima ja kumppanuudet

Hallituksen julkistama TKI-tiekartta tunnistaa tarpeen Suomen osaamistason nostosta. Tulevaisuuden työ vaatii korkeasti koulutettua työvoimaa. Tiekarttaan sisältyy lupaus ihmisten liikkuvuuden edistämiseksi tutkimuksen maailman ja elinkeinoelämän välillä. Tämä on erittäin hyvä asia!

Eräs yrittäjä puki asian sanoiksi näin: ”Kun samat tyypit pyörivät yliopistolla ja yrityksessä, molemmat voittavat. Se vaatii kovaa luottamusta, mutta kannattaa.”

Suomessa yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä jo nyt. Tuon yhteistyön lisäämisen tärkeydestä vallitseekin johdon tasolla yhteisymmärrys, vaikka tavoitteen saavuttamisen välineistä ja ohjauskeinoista keskustellaankin jatkuvasti.

Hallituksen TKI-tiekartassa linjataan nyt uuden julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallin luomisesta (public-private partnership). Teknologiateollisuus toivottaa ajatuksen tervetulleeksi ja ilmoittautuu mukaan laatimaan mallia, jossa eri kokoisia yrityksiä, korkeakouluja, tutkimuslaitoksia, sairaaloita, kuntia ja muita toimijoita kannustetaan yhteiseen tekemiseen. Tulevaisuudessa uutta tietoa ja uusia tuotteita luodaan entistä enemmän yhdessä. Kukin ruokkii vuorollaan toista ja kaikki kasvavat yhdessä.

PPP-mallilta toivomme pitkäjänteisyyttä sekä joustavia ja tarkoituksenmukaisia rakenteita, joissa eri rahoituksia kootaan yhteen. Ennen kaikkea tarvitaan vaikuttavuutta – mielessä pitää aina olla lopulta yritysten liiketoiminnan kasvattaminen. Pienemmille yrityksille osallistuminen toimintaan voi olla myös kansainvälistymisen kanava.

Tärkein puuttuu – päätökset rahasta

Hallituksen julkistaman TKI-tiekartan suuri heikkous on siinä, että itse pääasiana oleva tavoite ja lupaus on mitattavissa yhdellä mittakepillä – euroina. Eurot taas loistavat poissaolollaan paperissa, ja tämä on todellinen pettymys.

Palautetaan mieliin alkuperäinen tarkoitus. Tiekartan ajatus oli esittää polku siihen, että Suomessa vuonna 2030 käytettäisiin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta TKI-toimintaan. Jotta tavoite toteutuisi, julkista rahoitusta olisi kasvatettava joka vuosi sadalla miljoonalla eurolla. Yritykset laittavat tämän päälle toimintaan omaa rahaansa siten, että valtion kolmen euron vastinrahaksi tulee yritykseltä seitsemän euroa.

Tiekartassa ei nyt tehty linjausta rahoituksesta. Tiekarttaa olisikin hyvä ryhtyä oitis tarkistelemaan uudelleen niin, että koronakriisin aiheuttaman sumun hälvettyä ja näköalojen kirkastuessa tiekarttaan saadaan mukaan se, mikä siitä nyt puuttuu – se tie.

Ensimmäinen mahdollisuus hyviksi päätöksiksi tulee jo kuukauden kuluttua. Toukokuun lisätalousarviossa voidaan päättää esimerkiksi viennille tärkeän veturiyritykset-ohjelman vauhdittamisesta. Elokuun budjettiriihessä voidaan saada käynnistyspäätös uuden, jo päätetyn ilmastorahaston toiminnalle. Samoin valmistelussa oleva tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin pitää saada nopeasti päätettyä ja voimaan.

Lisätiedot:

Innovaatiopolitiikan päällikkö Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @KuuttiUusitalo

Lisää Teknoblogeja löydät täältä.