Miksi valtion pitäisi tukea innovaatioita?
Suomen pitää olla maa, jossa synnytetään uutta tietoa, tuotteita ja ratkaisuja. Emme saa jäädä rooliin, jossa meillä esimerkiksi vain kootaan muualla kehitettyjä tuotteita – joista myös todelliset voitot kääritään muualla. Suomen pitää olla maa, jossa luodaan uutta.
Moni ymmärtää, miten esimerkiksi haittaveroilla tai päästömaksuilla luodaan taloudellista logiikkaa toimintaan: kun saastuttamisella on hinta, yhteiskunnalle haitallisesta toiminnasta tulee kustannus, joka yrityksen on otettava huomioon. Näitä kutsutaan ulkoisvaikutuksiksi.
Kielteisten ulkoisvaikutusten lisäksi on myös myönteisiä. Uuden tiedon ja ratkaisujen luominen on koko yhteiskuntaa – jopa koko ihmiskuntaa – edistävä asia. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, miten hiiltä kulutetaan vähemmän ja synnytetään vähemmän ilmastopäästöjä, tai kysymys voi olla tuottavammasta ja paremmasta tavasta tehdä jokin työ.
Valtion maksamat innovaatiotuet ovat työkalu, jolla yritysten toimintaa ohjataan enemmän uuden luomiseen. Voittoa tavoitteleva yritys kyllä usein kehittää omaehtoisestikin uusia tuotteita, mutta lisäämällä ulkoinen kannustin toiminta saadaan suuremmaksi. Rahoituksella voidaan esimerkiksi ohjata yritykset tekemään yhdessä niin sanotuissa ekosysteemeissä. Kun esimerkiksi teollisuus vähentää päästöjään, ohjaamalla rahoituksella tähän liittyviä innovaatioita synnytetäänkin vain yhteen savupiippuun kerrallaan sopivien ratkaisujen sijaan useita uusia teknologioita. Näin saadaan ensin omat päästöt kuriin – ja sitten teknologia voidaan myydä maailmalle hyvään hintaan.
Uuden tiedon ja ratkaisujen luominen on koko yhteiskuntaa – jopa koko ihmiskuntaa – edistävä asia.
Yhteiskunnan antama rahallinen tuki innovaatioille pienentää toiminnan riskiä. Uusien tuotteiden kehittämisen voi ajatella tutkimusmatkana tuntemattomaan. Voi olla, että kapteenin kaukoputkeen horisontissa siintävä rantaviiva on joko paratiisisaari tai karikko. Asian saa selville vain menemällä paikan päälle – jos on varaa ottaa se riski. Mitä heikommat talousnäkymät ovat, sitä tärkeämpää on tukea innovaatioriskien ottamista.
Asian voi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ajatella myös siten, että kun yritykset maksavat veroja, valtio palauttaa pienen osan näistä rahoista korvamerkittynä tiettyyn käyttötarkoitukseen. Innovaatiotukien perimmäisenä tarkoituksena ei ole auttaa yhtä tiettyä yritystä omassa työssään vaan luoda myönteisiä vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Nämä vaikutukset syntyvät erityisesti uusien ratkaisujen ja tiedon levitessä, taloustieteilijät korostavat. Tieto ja osaaminen leviää työpaikalta toiselle nopeasti, vaikka yksittäiset firmat saattaisivat jopa kadota.
Firmat maksavat innovaatiotoiminnasta noin kaksi kolmasosaa omalla rahallaan. Valtion raha on kuin vipu, joka lisää panostuksia. Voi ajatella, että laittamalla kolme euroa valtion kassasta saadaan yritys laittamaan seitsemän lisää. Ilman niitä kolmea euroa koko tutkimus- tai kehityshanke voisi jäädä tekemättä. Uudet ideat, uudet tuotteet ja uusi raha tehdään silloin jossain muualla kuin meillä. Työpaikat, vientivaluutta ja talouskasvu jäävät syntymättä.
On erinomainen asia, että hallitus kaavailee yrityksille verokannustinta kone- ja laiteinvestointeihin. Ne kulkevat usein käsi kädessä tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa, sillä koneita ja laitteita käytetään uusien tuotteiden kehittämiseen ja testaamiseen.
Kun on kyse näin hyvästä asiasta, ei olekaan ihme, että ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja lähes kaikki puolueet ottivat vaaliohjelmaansa tavoitteeksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämisen. Julkisten ja yksityisten rahojen summan halutaan kasvavan neljään prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Nyt olemme 2,8 prosentin tasolla.
Matkaa on siis aika paljon jäljellä ja aika kuluu. Hallitus on luvannut laatia tiekartan neljän prosentin tavoitteeseen pääsemiseksi. Sen toteutuminen edellyttää isoja panostuksia myös valtiolta. Niitä puolueet lupasivat ennen vaaleja ohjelmissaan, joten odotukset ovat syystäkin korkealla. Elinkeinoelämä on innostunut tulemaan mukaan tiekarttaa laatimaan – yrityksistähän valtaosa rahastakin tulee.
Lisätiedot:
Innovaatiopolitiikan päällikkö Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246
