Euroopan suunta vaalien jälkeen: Kilpailukyky ja Eurooppa investointikohteena pääsivät selvästi jatkoon 

Eurovaalien supersunnuntai huipentui Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ilmoitukseen kansalliskokouksen hajottamisesta. Paikkajaossa vaalitulos oli lähinnä siirtymä oikealle, mutta se vaikuttaa paljonkin tulevan vaalikauden dynamiikkaan, erityisesti jäsenvaltioiden tasolla.  

Tarkastelen tässä kirjoituksessa vaalitulosta Teknologiateollisuuden tavoitteiden kannalta.  

Vallan keskiöstä rammaksi ankaksi  

Saksassa ja Ranskassa vaalit merkitsivät iskua istuvalle hallitukselle. Populismin tai äärioikeiston nousu Ranskassa ja Saksassa ohi hallituspohjan jättää Eurooppaan valtatyhjiön. Sen seurauksena tie Euroopan komission puheenjohtajan, Ursula von der Leyenin, valinnalle seuraavalle kaudelle näyttää melkoisen varmalta, kun varteenotettavia vaihtoehtoja ei ole tarjolla.  

Selvää sen sijaan ei ole se, kuka täyttää tilan Euroopan suunnan määrittelyssä, kun Macronin ja Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin asemat ovat kiikkerällä pohjalla. Pohjoismaat ja Puola etenivät populismin uomassa vastavirtaan: täyttääkö Puolan pääministeri Donald Tusk tyhjiön hakien tukea pohjoisesta?  

Onnistuuko Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi tekemään jäsenvaltioille kelpaavia avauksia kuun vaihteessa esiteltävällä ehdotuksellaan Euroopan kilpailukyvystä? Ehdotukselta on lupa odottaa kantoja puolustuksen sisämarkkinoihin, energiaunioniin ja eurooppalaisiin suuryrityksiin. 

Kilpailukyky, kilpailukyky ja turvallisuus 

Teknologiateollisuuden tärkeät teemat EU-vaaleihin olivat kilpailukyky, investoinnit, vihreän siirtymän jatko ja valtiontukien alasajo. Vaalien tuloksena kilpailukyky ja Eurooppa investointikohteena ovat selvästi jatkossa: keskustaoikeistolaisella EPP:lla on selkeä enemmistö eikä sen ohi voi sopia asioita.  

Vihreän siirtymän asema riippuu von der Leyenista henkilönä sekä valittavasta koalitiosta. Von der Leyen on jo ilmoittanut jatkavansa yhteistyötä keskustaryhmien S&D ja Renew kanssa. Valinnan paikka on siinä, haetaanko lisätuki vihreältä vai oikealta laidalta.  

Joka tapauksessa on selvää, että vihreää siirtymää lähestytään kilpailukyvyn näkökulmasta ja Saksan vaalitulos asettaa suuret paineet nykyisen, yksityiskohtaiseen sääntelyyn perustuvan ohjausmallin muuttamiseksi. Jos valinta päätyy vihreisiin, on todennäköistä, että tavoitteista ei lipsuta. 

Turvallisuus on teema, jolle on vahva tuki. Käytännön toimenpiteiksi on ollut vähän esityksiä, mutta Mario Draghi tullee esittämään puolustuksen sisämarkkinoita. Turvallisuus ulottuu myös teknologiateemoihin innovaatioista ja kriittisistä teknologioista käytävän keskustelun kautta. Tässä keskustelussa Suomen tulee olla vahvasti mukana. 

Valtiontukien jatkoa on vaikea arvioida vaalituloksen perusteella: populistit haluavat Euroopalle joka tapauksessa pienemmän roolin, mutta Ranskalle ja Saksalle yritysten tukeminen on edelleen tärkeää.  

Nousussa sosiaalinen Eurooppa  

S&D-ryhmä onnistui vaaleissa pysyttämään asemansa ja populistiliikkeet vahvistuivat. Keskustelu Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta jatkuu voimakkaana ja ilmenee käytännössä sääntelynä datan ja tekoälyn käytöstä työelämässä. Tämän vuoksi olisi tärkeää saada pohjoismaisia käytäntöjä ymmärtävä europarlamentaarikko tämän hankkeen esittelijäksi työllisyysvaliokunnassa. Osaamisen edistämiseen kaavaillut ratkaisut muun muassa EU:n selvitysmiehen Enrico Lettan raportissa ovat Teknologiateollisuuden tavoitteisiin sopivia.  

Suomen vaalitulos Brysselin käytännöiksi 

Vaalit olivat Suomen kannalta onnistuneet: saimme taitavia ja kokeneita edustajia vahvoihin ryhmiin. Käytännössä europarlamentaarikon menestys riippuu puolueryhmän kyvystä saada merkittäviä valiokuntapaikkoja, hänen asemastaan ryhmän sisällä sekä mahdollisuudesta saada esittelijän vastuita tärkeissä esityksissä. Euroopassa yhteistyö rakennetaan jokaista esitystä varten erikseen.  

Suomen äänikuningattaren Li Anderssonin vaikutusvalta Brysselissä riippuu hyvin paljon siitä, miten pohjoismainen yhteistyö toimii vasemmistoryhmän suunnan muutoksessa – nykyisellään ryhmä on hajanainen ja kamppailee Venäjää myötäilevien edustajiensa kanssa.    

Vaikka ilma on sakeana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, on syytä muistaa, että käytännössä Euroopan kilpailukykyä rakennetaan lopulta lainsäädäntövaliokunnissa, yhdessä muiden edustajien kanssa ja puoluerajat ylittävään yhteisymmärrykseen pyrkien. Ratkaisujen on oltava eurooppalaista kaliiberia, mutta samalla on pidettävä mielessä suomalaisten yritysten etu. Tämä edellyttää laajaa verkottumista, paneutumista, kuuntelua ja rakentavaa otetta. Tässä toivotan valituille edustajille menestystä! 

Lisätiedot: 

Johtaja Jussi Mäkinen (EU-regulaatio), puh: 040 900 3066, jussi.makinen@teknologiateollisuus.fi, X: @Jussi_M  

Lisätietoa EU-vaaleista:

Blogi: Globaali teknologiakilpailu ratkeaa EU:n osalta TKI-rahoituksen oikealla kohdentamisella

EU valmistautuu parantamaan taloudellista turvallisuutta – Tuoko se lisää suojautumista ja sääntelyä?

Hallinnollinen taakka EU-verotuksessa – Mitä uusi komissio tekee asialle?

Suomen tärkein vientimarkkina toimii yhteisillä säännöillä, vai toimiiko?

Miten taataan taloudellista turvallisuutta Eurooppaan? – Parantamalla EU:n omaa teknologista kilpailukykyä 

Blogi: Komission esitys päästöjen vähentämisestä tukee Suomen teollisuuden vihreää murrosta  

Blogi: Harmaantuvan Euroopan on keksittävä itsensä uudelleen