Miten taataan taloudellista turvallisuutta Eurooppaan? – Parantamalla EU:n omaa teknologista kilpailukykyä

Olette Teknologiateollisuudessa todenneet, että EU:n digitaaliset markkinat ovat olleet viime vuosina säädöstsunamin kohteena. Mikä on viestinne seuraaville EU-päättäjille?

– Yksinkertaistettuna: nyt on ensiarvoisen tärkeää keskittyä toimeenpanoon, ei uuteen sääntelyyn. Kuluvalla EU-kaudella valmistellut digi- ja datasäädökset, kuten data-asetus ja tekoälyasetus, vaikuttavat merkittävästi yritysten toimintaan. Seuraavalla kaudella EU-päättäjien ja jäsenvaltioiden on varmistettava yhdessä elinkeinoelämän kanssa näiden sääntöjen onnistunut käyttöönotto.

– Uutta sääntelyä tulisi harkita vain poikkeustapauksissa ja perusteellisen vaikutusten arvioinnin jälkeen. Vaikutusten arvioinnissa olisi hyödynnettävä sääntelyhiekkalaatikoiden kaltaisia, joustaviin kokeiluihin ja laajaan yhteistyöhön perustuvia keinoja. Niiden avulla varmistetaan lainsäädännön innovaatioystävällisyys ja tulevaisuudenkestävyys ja autetaan yrityksiä sopeutumaan uusiin vaatimuksiin.

EU keskittyy myös jatkossa ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseen. Miten EU:n digitalisaatioagenda voisi tukea myös vihreää siirtymää?

– Vastaus tähän voidaan jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin digitalisaatio on keskeinen keino esimerkiksi teollisuuden kiertotalouden edistämisessä. Data ja sen tehokas jakaminen ovat tässä avainasemassa. Käytännön ratkaisuja tarjoavat eurooppalaisiin normeihin perustuvat digitaaliset tuotepassit ja eri toimialojen välillä yhteen toimivat data-avaruudet. Nämä ratkaisut tuottavat tärkeää tietoa tuotteiden kestävyydestä, raaka-aineista, materiaaleista ja turvallisuudesta. Lisäksi ne mahdollistavat uusien, ympäristöystävällisten liiketoimintamallien kehittämisen.

– Toiseksi: EU-tasolla on edelleen tärkeää kasvattaa ymmärrystä digitalisaation ympäristövaikutuksista, on kyse sitten energiankulutuksesta tai materiaalitehokkuudesta. Samaan aikaan tarvitsemme toimivia ratkaisuja ja jäsenvaltioiden yhteistyötä.

EU-tasolla on yhä tärkeää kasvattaa ymmärrystä digitalisaation ympäristövaikutuksista, on kyse sitten energiankulutuksesta tai materiaalitehokkuudesta.

– Kolmanneksi: pohjolalla on tässä kaikessa paljon tarjottavaa. EU-rahoitteiset supertietokoneinvestoinnit kannattaa myös jatkossa kohdentaa Suomen kaltaisiin maihin, joiden viileässä ilmastossa tietojenkäsittelyn ympäristöjalanjälki on pienin ja hukkalämpöä voidaan hyödyntää.

EU haluaa saada datan liikkumaan mutta kuitenkin henkilötietoja suojaten. Voivatko vahva tietosuoja ja datatalouden kasvutarpeet elää rinta rinnan?

– Tietosuoja-asetuksen käynnissä oleva väliarviointi tarjoaa mahdollisuuden punnita, kuinka eurooppalainen tietosuojajärjestelmä voidaan yhteensovittaa Euroopan datatalouden kasvutavoitteiden kanssa. Kannatamme riskiperusteisemman lähestymistavan harkitsemista henkilötietojen käsittelyssä ja kansainvälisissä tiedonsiirroissa sekä suostumusmekanismin kriittistä tarkastelua. Samalla on tärkeää edistää henkilötiedon anonymisointiratkaisujen käyttöönottoa. Näin suojellaan yksityisyyttä mutta mahdollistetaan myös dataan perustuva arvonluonti. Toisin sanoen vahva tietosuoja ja datatalouden kehitystarpeet voivat elää rinta rinnan, kunhan oikeanlaiset puitteet ovat paikallaan.

Kyberturvallisuus on noussut geopoliittisten tapahtumien myötä isommin myös EU-agendalle. Mitä asioita painottaisitte tällä rintamalla?

– Erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistama laiton hyökkäysota on vaikuttanut EU:n agendaan. Venäjä pyrkii osana sotatoimiaan vahingoittamaan Ukrainaa myös digitaalisin keinoin. Venäjä harjoittaa vastaavia pahantahtoisia toimia myös muissa maissa ja näiden yrityskentässä. Eri toimijoiden tietojen ja tietojärjestelmien turvallisuudesta huolehtiminen on siten entistäkin tärkeämpää.

– EU:n kyberturvallisuuspolitiikan on perustuttava sotilaallisen puolustuksen mentaliteetin sijaan ennakoivaan ja kattavaan yhteistyöhön yksityisen ja julkisen sektorin kesken. Tähän sisältyy teknologisten ja organisatoristen ratkaisujen hyödyntäminen. EU:n on keskittyvä luomaan ja ylläpitämään tehokkaita mekanismeja kyberuhkien havaitsemiseksi, niihin reagoimiseksi ja niistä toipumiseksi. Tietojen ja tietojärjestelmien haltijat ovat toiminnan keskiössä. EU:n lainsäädäntö, kuten kyberkestävyysasetus ja kyberturvallisuusdirektiivi, tarjoavat puitteet, joissa riskienhallinnan yhtenäinen ja johdonmukainen toteuttaminen on mahdollista.

Euroopan on vahvistettava yhteistyötä samanmielisten demokratioiden kanssa esimerkiksi informaatiovaikuttamisen suojatoimien saralla.

– Kyberturva-ala tarvitsee myös lisää päteviä osaajia. Tässä EU:lla on keskeinen rooli jäsenvaltioiden tukemisessa sisältäen muun muassa investoinnit kyberturvallisuuden koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, Euroopan on vahvistettava yhteistyötä samanmielisten demokratioiden kanssa esimerkiksi informaatiovaikuttamisen suojatoimien saralla. 

Teknologiateollisuus on pitkään edistänyt reaaliaikataloutta eli kaupankäyntitositteiden digitalisoitumista Suomessa. Miten aihe saataisiin nostettua myös EU-tasolle?

– Ehdotamme sisämarkkinoiden pehmeän digitaalisen infrastruktuurin laajentamista luomalla eurooppalaisen reaaliaikatalouden rakennuspalikat. Tämä sisältää yhteen toimivat verkkolaskut, -kuitit ja muut keskeiset transaktiotositteet. Tavoitteena on helpottaa yritysten välistä kanssakäymistä ja sujuvoittaa viranomaisraportointia myös rajat ylittävässä kaupassa. Suomi on tämän kehityksen eturintamassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden meillä kehitettyjen ratkaisujen laajempaan skaalaamiseen.

EU tähtää teknologisen johtajuuden saavuttamiseen globaalissa kilpailussa. Mihin toimenpiteisiin EU:n tulisi keskittyä nykyisessä muuttuvassa geopoliittisessa toimintaympäristössä?

– Euroopan taloudellinen turvallisuus kohenee ennen kaikkea omaa teknologista kilpailukykyä parantamalla. Tämän takia EU:n on ensinnäkin lisättävä panostuksia keskeisten teknologioiden, kuten tekoälyn, kvanttilaskennan, hajautetun tietojenkäsittelyn ja edistyneiden puolijohteiden, tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä voi tapahtua esimerkiksi olemassa olevien EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien resursseja ja avainteknologiapainotusta vahvistamalla sekä EU:n sirusäädöksen kaltaisia sektorikohtaisia ratkaisuja toteuttamalla.  

– Toisekseen EU:n on vauhditettava 5G-verkkojen käyttöönottoa ja säilytettävä johtoasemansa 6G-mobiiliteknologian kehityksessä. Näin lisätään eurooppalaisen teollisuuden ketteryyttä, tuottavuutta ja kestävyyttä.

– EU:n on myös edistettävä XR-teknologian eli virtuaalisten ja lisättyjen todellisuuksien yhteen toimivuutta tuottamalla standardeja ja vapaaehtoisia normeja. EU:n uutta digisääntelyä tulee soveltaa joustavasti, jotta pystymme mukautumaan XR-alustojen ja niihin liittyvien palveluiden nopeaan teknologiseen kehitykseen.

– Lisäksi muuttuvassa geopoliittisessa toimintaympäristössä on myös yhä tärkeämpää tehdä tiiviimpää yhteistyötä keskeisten liittolaisten kanssa digitaaliajan normien ja standardien asettamisessa. Kansainvälisen yhteistyön on oltava entistä keskeisempi osa EU:n digitalisaatioagendaa. Euroopan on lujitettava siteitä kumppanimaihin myös tietovirtojen ja strategisten teknologioiden aloilla.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Joonas Mikkilä (uudistuva teollisuus), puh. 045 129 6791, joonas.mikkila@teknologiateollisuus.fi, X: @JoonasMikkila

Johtava asiantuntija Miia Lindell (tieto- ja teknologiapolitiikka), puh. 040 615 8695, miia.lindell@teknologiateollisuus.fi, X: @MiiaLindell

Lisää aiheesta:

Blogi: Komission esitys päästöjen vähentämisestä tukee Suomen teollisuuden vihreää murrosta 

Teknologiateollisuuden viestit EU-vaaleihin 2024