Hallinnollinen taakka EU-verotuksessa – Mitä uusi komissio tekee asialle?
Kesäkuun parlamenttivaalit tarkoittavat muutoksia myös Euroopan komissiossa uuden talouskomissaarin ja työohjelman vuoksi. Kuluva kausi on tuonut roppakaupalla uutta verolainsäädäntöä ja myös veroraportoinnin hallinnollinen taakka ja muu verotukseen liittyvä lisätyö on räjähtänyt käsiin.
Muun muassa vuoden alusta voimaan tulleen minimiverolainsäädännön raskas laskelma- ja raportointiprosessi aiheuttaa suomalaisyrityksille harmaita hiuksia. Oikein toimimisesta on tullut vaikeaa ja kallista. Jopa niin, että hallinnollinen taakka uhkaa muodostua markkinoille pääsyn esteeksi.
Miksi hallinnollisella taakalla on väliä?
Muutamia vuosia sitten eräs parlamentaarikko kommentoi minulle, että yritysten on turha tulla puhumaan hallinnollisesta taakasta hänelle, koska yritysten hallinnollista taakkaa ei ole olemassa. Hänen näkemyksensä oli, että yritys saa nappia painamalla minkä tahansa raportin muodostettua. Tosiasiassa jokainen raportti joudutaan muodostamaan erikseen, useista tietolähteistä ja pahimmillaan manuaalisesti.
Jokainen jäsenmaa pyytää raportoimaan hieman eri tiedot, eri formaatissa, eri aikaan, eri tavalla jokaisen verolajin kohdalla. Nykyisin on jonkin verran saatavilla raportoinnissa auttavia ohjelmistoja, mutta niitäkään ei saada toimivaksi, mikäli raportoinnin tekniset vaatimukset ja tietosisällöt ovat joka maassa erilaiset ja lainsäädäntö tulee aivan liian myöhään. Työkalua ei voi rakentaa, jollei tiedä, mitä työkalun pitäisi tehdä.
Lisää tuottavuutta. Veromenettelyn yhdenmukaistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen vähentävät kaksinkertaisen verotuksen ja kalliiden veroriitojen riskiä ja vapauttavat yrityksen varoja ja henkilökuntaa tuottavan työn pariin, johtava asiantuntija Maria Volanen sanoo.
Veromenettelyn yhdenmukaistaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen lisäävät varmuutta ja oikeudenmukaisuutta, vähentävät kaksinkertaisen verotuksen ja kalliiden veroriitojen riskiä sekä kuluja ja työtä. Lisäksi ne vapauttavat yrityksen varoja ja henkilökuntaa tuottavan työn pariin, tekevät EU:sta houkuttelevamman toimintaympäristön yrityksille ja edistävät yritysten toiminnan laajentamista rajat ylittäväksi.
Komissiokin on havahtunut negatiivisiin vaikutuksiin
Komissio julkaisi syyskuussa 2023 pk-yritysten apupaketin. Siinä oli selvitetty, että yli puolelle pk-yrityksistä hallinnollinen taakka ja sääntelyesteet ovat merkittävä toiminnallinen haaste. Avuksi ehdotetaan verotuksen yksinkertaistamista, digitalisaation edistämistä ja raportointivaatimusten rationalisointia. Komissio on antanut myös useita muita ehdotuksia, joissa tavoitteena on auttaa kaiken kokoisia yrityksiä.
- Head Office Tax System (HOT) -malli antaisi kansainvälisesti toimiville pk-yrityksille mahdollisuuden asioida vain kotimaansa verohallinnon kanssa. Valitettavasti malli koskisi vain kiinteä toimipaikka -rakenteessa toimivia yrityksiä, ei tytäryhtiörakenteita. Silti ehdotus on selvä osoitus ajatusmallin muutoksesta.
- VAT in the Digital Age (ViDA) -direktiivi sisältää ehdotuksen rekisteröitymiseksi arvonlisäverovelvolliseksi vain yhteen jäsenmaahan sekä säännöt alv:n digitaalisen raportoinnin säännöiksi. EU-standardin mukaista verkkolaskudataa käytettäisiin alv-raportoinnin pohjana. Tämä lisäisi myös verkkolaskutusta Euroopassa ja mahdollistaa digitalisaation ja reaaliaikatalouden nopeamman etenemisen.
- Valmisteilla oleva tullireformi yksinkertaistaisi ja digitalisoisi tullimenettelyä.
- FASTER-direktiivillä otettaisiin käyttöön EU:ssa yhtenäinen raportointijärjestelmä rajat ylittävien osinko- ja korkotulojen verosopimusetuuksien saamiseksi nopeammin, tehokkaammin, turvallisemmin ja edullisemmin.
Sääntelyn vähentäminen ja täytäntöönpano painopisteiksi
Ranskan talous- ja valtiovarainministeri Bruno Le Maire on maaliskuun aikana todennut useassa puheessaan, että Ranska ja Saksa yhdessä toivovat seuraavan komission keskittyvän innovaatioiden tukemiseen ja sääntelyn vähentämiseen (”debureaucratisation”). Uuden komission tulisikin keskittyä nykyisten verolakien ja -ehdotusten täytäntöönpanoon eikä jälleen uusien verosääntelyehdotusten laatimiseen. Tämän suuntaiselle linjaukselle tuntuu löytyvän varovaista ymmärrystä myös komission verotuksen pääosastolta.
Verosääntelyn valtava lisäys, kohtuuttoman nopeilla täytäntöönpanoajoilla, alkaa olla jäsenvaltioiden mahdoton saattaa täytäntöön. Verohallinnotkaan eivät ehdi saamaan prosessejaan, osaamistaan ja järjestelmiään kuntoon ajoissa.
Entiseltä Italian pääministeriltä Enrico Lettalta tilattu raportti sisämarkkinoista on juuri julkaistu (Single Market Report, 17.4.2024). On indikoitu, että raportti vaikuttaisi myös seuraavan komission työohjelman painopisteisiin. Yksi painokkaimmista viesteistä on tavoite karsia 27 erilaisen kansallisen verojärjestelmän aiheuttamaa verotuksen monimutkaisuutta ja hajanaisuutta. Raportista löytyy myös mainintoja verokannustimien harmonisoinnista EU-tason säännöiksi, esimerkiksi puhtaisiin investointihin, energiaverodirektiivin nopeaan sopimiseen, yritysveropohjan harmonisointiin, arvonlisäverotuksen modernisointiin ja harmonisointiin sekä yksinkertaisempaan raportointiin.
Mitä Teknologiateollisuus haluaisi nähdä uudessa työohjelmassa?
Teknologiateollisuus kannattaa sääntelyn ja hallinnollisen taakan vähentämistä ja veroraportoinnin sekä laajemminkin verotusmenettelyn yksinkertaistamista ja helpottamista. Toimiva, tehokas, johdonmukainen ja ennakoitava verotusmenettely olisi kilpailuetu, parantaisi sisämarkkinoiden toimintaa ja tekisi EU:sta houkuttelevamman sijoittumispaikan. Verovelvollisuuksien täyttämisen pitäisi olla helppoa ja yksinkertaista, jotta yritykset voivat keskittyä omaan liiketoimintaansa ja valtiot saavat verotulonsa.
- EU:lla tulisi olla selkeä visio ja kyky johtaa prosessia reaaliaikatalouden yhteen toimivien rakennuspalikoiden kehittämiseksi yhdessä yritysten kanssa.
- Useita RTE-elementeistä on jo olemassa tai valmisteilla, mutta näiden aloitteiden kartoittaminen olisi tarpeen yhteentoimivuuden varmistamiseksi.
- Reaaliaikatalouden hyödyt ja kustannukset EU-tasolla tulisi analysoida perusteellisesti.
- Euroopan komissioon tulisi perustaa osastorajat ylittävä ”EU:n reaaliaikatalous” -työryhmä.
- Työryhmän tulisi tuottaa konkreettinen RTE-tiekartta, joka sisältää ratkaisuja ja aikatauluja kohti reaaliaikatalouteen siirtymistä EU:ssa.
- Veroraportoinnin uudistukset tulee tehdä yhdessä EU-maiden kanssa yhtenäisesti.
- Uuden komission työohjelmaan tulisikin saada tavoite siitä, että raportointitaakkaa kevennetään myös muiden verolajien kuin alv:n osalta.
- Yrityksille ei tule asettaa lisää veroraportointivelvollisuuksia, vaan yrityksiä on tuettava esimerkiksi minimiverodirektiivin monimutkaisten raportointisääntöjen soveltamisessa.
Kirjoittaja ja yhteystiedot:
Johtava asiantuntija Maria Volanen (veropolitiikka), maria.volanen@teknologiateollisuus.fi, puh: 040 532 3744
