miettinen_marjo-6hires640.jpg
Uutinen

”Työllisyyden parantaminen ei saa jäädä roikkumaan” – Mitä budjettipäätökset tarkoittavat vientiyritysten näkökulmasta, Marjo Miettinen?

Maan hallitus sai valmiiksi ensi vuoden talousarvioesityksensä. TKI- ja työllisyyspäätökset jättivät vielä paljon toivomisen varaa. Teknologiateollisuus ry:n ja perheyritys Enston hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen avaa, mitä hallituksen päätökset tarkoittavat Suomen hyvinvoinnille elintärkeiden vientiyritysten näkökulmasta.


Hallitus ei budjettiriihen yhteydessä tehnyt päätöksiä koronatuen jatkosta. Miksi koronatuen jatko on elinkelpoisille yrityksille tärkeä, Marjo Miettinen?

– Koronakriisin todettiin jo keväällä vaikuttavan valmistavaan teollisuuteen voimakkaimmin vasta toisella vuosipuoliskolla. Esimerkiksi meillä Enstossa tilaukset putosivat huhtikuussa parikymmentä prosenttia ja jouduimme jo keväällä lomauttamaan henkilökuntaa. Nyt lähes puolet teknologiayrityksistä on ilmoittanut, että hiljaisin aika on vasta edessä, ja samaan aikaan Tanskassa on jo nähtävissä, että tulossa on viruksen toinen aalto.

– Vientiteollisuus luo työpaikan suoraan ja välillisesti yli miljoonalle suomalaiselle, joten näistä yrityksistä on pidettävä huolta. Meidän on saatava elinkelpoiset yritykset selviämään koronakriisin yli tai edessä on vakava konkurssi- ja työttömyysaalto sekä pitkäaikainen lama.

– Ilman tukea yritykset eivät uskalla investoida ja uudistua ja se siirtää ongelmia tulevaisuuteen. Toinen iso huoli on, että jos yrityksemme menettävät nyt globaaleja verkostojaan ja markkinoitaan, niiden valtaaminen takaisin on vuosien ja vuosien työ, eikä niitä sittenkään välttämättä enää saada takaisin.

Hallitus päätti myös tehdä teollisuuspoliittisen strategian kehysriiheen mennessä. Onko siitä yrityksille jotakin hyötyä?

– On, koska nythän Suomella ei sellaista ole. Teollisuusstrategiasta on hyötyä yrityksille, kun siitä tehdään hyvä ja pitkäjänteinen – strategian laadinta ei saa tarkoittaa ratkaisujen siirtämistä eteenpäin. On tärkeää, että valtio sitoutuu pitkällä aikavälillä kannustamaan yrityksiä siihen, että investoidaan, kasvetaan ja työllistetään Suomessa. Tämä edellyttää hyvää toimintaympäristöä ja onnistuessaan hyöty tulee koko Suomelle.

– Erittäin hyvää on myös se, että teollisuusstrategia auttaa ymmärtämään teollisuuden toimintaa sekä sen toimintaedellytyksiä.

Hallitus ei lisännyt pysyviä rahoituskehyksiä tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Miksi valtion ylipäätään pitää tukea myös yksityistä TKI-toimintaa?

– TKI-rahoitus kannustaa työllistäviä yrityksiä ottamaan riskiä ja investoimaan uuteen liiketoimintaan. Rahoituksella edistetään myös esimerkiksi teollisuuden hiilineutraalisuutta. Vaikka innovaatiohanke saa rahoitusta, yritys maksaa aina leijonanosan omalla rahallaan.

Investointien tarkoituksena on joko laajentaa tai tuoda lisää uutta liiketoimintaa ja pitkällä aikavälillä tuottaa lisää tuloja yrityksille. Onnistunut investointi tuo myönnetyt tukirahat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin työllisyytenä ja verotuloina.

– Erityisen hyvää on, että sekä EU että Suomen valtio ovat sitoutuneet tukemaan uudistumista tiellä kohti digitaalista ja vähähiilistä teollisuutta. Me emme pärjää enää vanhaa toistamalla, vaan uutta luomalla. Siihen tarvitaan rohkeutta niin yrityksiltä kuin päättäjiltä.

Hallitus päätti luopua päästökauppakompensaatiosta ja tilalle tulee uusi, energiaintensiivisen teollisuuden sähköistymisen tuki. Onko tästä hyötyä Suomen vientiteollisuudelle?

– Kyllä siitä on. Se turvaa meidän vientiteollisuudelle tärkeää kilpailukykyä kilpailijamaihin verrattuna. Pitää muistaa, että sähköistymisellä on teollisuuden vähähiilisyysmuutoksessa hyvin olennainen rooli, ja vähähiilinen teollisuus on meille taas hyvä vientivaltti. On hyvä, että hallitus on ottanut huomioon sekä teollisuuden kilpailukykyhaasteen että vähähiilisyystavoitteemme, johon teknologiateollisuus on sitoutunut.

Hallitus lupaa 80 000 uutta työpaikkaa vuosikymmenen loppuun mennessä ja budjettiriihen päätöksillä 31 000–36 000 lisätyöllistä, vaikka todellinen myönteinen työllisyysvaikutus on todennäköisesti noin puolet tästä. Uskotko, että näissä tavoitteissa onnistutaan?

– Usko on kyllä ollut yrityksissä kovalla koetuksella, kun työllisyystoimia on jatkuvasti lykätty eteenpäin. Liian paljon jää nytkin jatkovalmistelun varaan. Positiivista on se, että hallitus antoi työmarkkinajärjestöille selkeän toimeksiannon yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi työllisyysvaikutuksineen ja aikatauluineen. Järjestöjen on nyt pakko saada tuloksia aikaiseksi. Tämä asia ei saa jäädä roikkumaan.

– Tänään tehdyt päätökset ovat vasta hyvä alku ja niitä tarvitaan lisää. Täysin ratkaisematta on muun muassa se, miten ansiosidonnaista työttömyysturva saadaan kannustavammaksi ja paikallista sopimista lisättyä. Ristiriitaista on puolestaan se, että hallitus on jo aiemmin tehnyt päätöksiä, jotka heikentävät työllisyyttä. Esimerkiksi perhevapaauudistus ollaan toteuttamassa tasa-arvon kannalta kunnianhimottomasti ja työllisyyttä vähentävällä tavalla.

– Erityisesti nyt, epävarmassa taloustilanteessa hallituksen kärkitavoitteena pitäisi olla työllistämismahdollisuuksien edistäminen.

Johtamasi perheyritys Ensto valmistaa sähköjärjestelmiä ja -tarvikkeita, ja osa tehtaista jouduttiin keväällä sulkemaan koronaviruksen vuoksi. Millaista harkintaa toivot hallitukselta, jos se joutuu vielä tekemään koronarajoituksia?

– Testausta ja jäljittämistä on nyt onneksi saatu lisättyä runsaasti. Tärkeää olisi, että hallitus tekee ratkaisuja, joilla yritykset saavat toimintaansa jonkinlaista ennustettavuutta, koronapandemia kun ei sitä anna.

– Meille oli erittäin tärkeää se, että Suomen ja Viron tehtaat olivat auki koko ajan. Nyt kaikki tehtaat ovat auki, mutta esimerkiksi Intia takkuaa, koska asiakkaat eivät uskalla ottaa tilauksia vastaan. Minusta nyt pitää varmistaa, ettei rajoja suljeta työmatkustamiselta. Uusien asiakkaiden hankinta tai korjaushuolto ei Teamsilla onnistu.

Teksti: Marjo Ollikainen

Lisää aiheesta:

Kysely: Näkymät eivät ole kirkastuneet teknologiateollisuudessa, pohjakosketus vasta edessä

EU:n elpymispaketti: Suomen EU-elpymispaketista valtaosa digivihreään kasvuun

Teknologiateollisuus analysoi toimialan tulevaisuutta koronapandemian jälkeen – Paras kasvun tae on digivihreä kiihdytys

 

Teksti on mukana syyskuun uutiskirjeessä.