Ei tuhota, vaan parannetaan: EU-elpymispaketin kaatuminen haittaisi vientiä ja sumentaisi yritysten näkymät

Suomen kestävän kasvun ohjelma, tuttavallisemmin elpymispaketti, on talouspoliittisen keskustelun polttopisteessä. Onko siitä hyötyä vai haittaa, lisääkö se vientikysyntää, miksei oteta itse lainaa sen sijaan että maksetaan kaksinkertainen summa EU:lle Suomen saantoon nähden? Pitäisikö se äänestää nurin ja samalla kaataa koko EU-paketti? Hyviä kysymyksiä.

Ensinnäkin kysyntä: Elpymispaketti lisää välittömästi ilmastonmuutosta torjuvan digivihreän teknologian ja osaamisen kysyntää sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomi on näillä aloilla Euroopan johtava osaaja.

On väitetty, ettei paketin toteutus lisää vientiä, koska Suomi tekee nyt vain vähän kauppaa elpymispaketista eniten hyötyvien Etelä-Euroopan maiden kanssa. Suorastaan surkuhupaisa väite. Asia on päinvastoin – elpymispaketti tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden viedä suomalaista kärkiosaamista uusille markkinoille – sinne missä on kysyntää ja puuttuu osaamista. Ja luoda siellä uusia kumppanuuksia tulevaisuuden liiketoimintaan yhä uusissa maissa.

Miksi sitten tukea muita maita eikä ottaa itsekseen lainaa?  Siksi, että olemme osa Euroopan Unionia, joka puutteistaan huolimatta tuo Suomeen vakautta ja lisää bruttokansantuotettamme eri arvioiden mukaan 18–40 miljardia euroa VUODESSA. EU:n elpymispaketti synnyttää satojen miljardien eurojen uudet markkinat.

EU tuo Suomeen vakautta ja lisää bruttokansantuotettamme eri arvioiden mukaan 18–40 miljardia euroa VUODESSA.

Todettakoon, että elpymispaketin takaisinmaksu kustantaa Suomelle 0,2 miljardia vuodessa, kun takaisinmaksu alkaa aikaisintaan 2020-luvun lopulla. Tämän verran voisi teoreettisesti vähentyä joidenkin ekonomistien pelkäämä kotimainen kysyntä sitten joskus – alle promillen bruttokansantuotteesta. Tätä kannattaa verrata siihen, että vienti EU-maihin ja sen jälkeen koko maailmaan voi lisätä bruttokansantuotettamme ensi vuodesta alkaen prosenteilla joka vuosi. Samalla se voi luoda työllisyyttä ja kotimaista kysyntää monikymmenkertaisesti tulevaisuuden teoreettiseen kysynnän vähenemiseen verrattuna.

EU on maailman toiseksi suurin talousalue. Sitä voidaan myös kehittää yhdessä yhä paremmaksi. Kaatamalla elpymispaketin ja käpertymällä kuoreemme aiheuttaisimme Suomen vientiyrityksille ja siten suomalaisten elintasolle merkittävää tuhoa.

Elpymispaketti on sidottu EU:n seitsemän vuoden budjettiin. Jos Suomi kaataa koko EU-aluetta koskevan seitsemän vuoden budjetin, siitä ei selvitä pelkillä retorisilla nuhteilla. Menettäisimme vaikutusvaltaamme EU:ta koskevassa kehittämisessä ja muissa tärkeissä päätöksissä.

Suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja kaupungit ovat jo valmistelleet investointi- ja uudistamishankkeita EU-pakettia silmällä pitäen.

Suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja kaupungit ovat jo valmistelleet investointi- ja uudistamishankkeita EU-pakettia silmällä pitäen. Jos Suomi vetäytyy elpymisrahastosta, nämä valmistelut menevät jäihin, ja niin käy myös viennin ja työllisyyden kasvulle. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta ja vakautta; EU-paketin kaataminen toisi niille sumean ja epävakaan näkymän.

Suomen elpymispakettia ei siis kannata kaataa, mutta sitä voi vielä parantaa. Paketti on suunnattava nimenomaan viennin kasvattamisen näkökulmasta järkevästi. Kuten Teknologiateollisuus on jo aiemmin todennut, vihreässä siirtymässä sisältö on hyvä, mutta digitalisaatiopilarissa tulisi suunnata huomattavasti enemmän rahoitusta yritysten kasvuun ja uudistumiseen. Digitalisaatio on nimittäin vihreän siirtymän tärkein työkalu.

Lisätietoja:

Johtaja Matti Mannonen (innovaatiot ja talous), puh. 040 544 7047, matti.mannonen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @mannonen_matti

Lisää aiheesta:

Datan putkiremontista Suomelle vientiä ja työtä – SSAB tarjoaa EU:n elvytyshankkeiksi teollisuuden digivihreitä uudistamisprojekteja

Teknologiateollisuuden linjaus: Elpymispaketin hankkeiden on tuotava Suomeen pitkäkestoista uudistavaa kasvua ja työllisyyttä