Niko Korte, SSAB
Artikkeli

Datan putkiremontista Suomelle vientiä ja työtä – SSAB tarjoaa EU:n elvytyshankkeiksi teollisuuden digivihreitä uudistamisprojekteja

6.10.2020 klo 18.21
EU:n elvytyspaketissa on Suomessa jaossa yli kolme miljardia euroa, ja hankkeiden kriteereistä päätetään lähiviikkoina. SSAB tarjoaa mukaan digitalisointiprojekteja ja hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeita, joista voisi tulla Suomelle uusi kilpailuvaltti. ”Näissä hankkeissa on se kiva kombo, että kilpailukykytavoitteet, työllisyys ja päästöjen vähentäminen kulkevat kaikki käsi kädessä”, sanoo Niko Korte.

Jos teräsyhtiö SSAB:n digitalisaatiojohtaja Niko Korte saisi päättää, osa EU:n elpymisrahaston euroista suunnattaisiin hankkeisiin, joiden avulla toteutettaisiin teollisuuden datan putkiremontti.

Anteeksi mikä?

”Meillä on prosessiteollisuuden tuotannosta ja bisneksestä jo olemassa lähes kaikki mahdollisesti tarvittava data eli tieto, mutta haasteena on, että data on hajallaan pitkin poikin, alkaen vanhoista atk-järjestelmistä tekoälyyn. Jotta saisimme kaiken tämän tiedon kerättyä koko tuotantoa parantavaan muotoon, tarvitaan datan putkiremontti”, Korte selittää.

Teräksen valmistus ei siis olekaan vain teräksen valmistusta.

Kun me teemme tonnin terästä, teemme samalla gigan dataa. Me olemme myös datan tuotantokoneita.

”Kun me teemme tonnin terästä, teemme samalla gigan dataa. Me olemme myös datan tuotantokoneita.”

SSAB:llä on jatkuvasti käynnissä erilaisia tekoälyprojekteja, jotka liittyvät muun muassa koneiden tehokkuuden ja käyttöiän kasvattamiseen, ennakoivaan kunnossapitoon ja toimintavarmuuteen, hävikin vähentämiseen sekä valmiin teräksen toimitusvarmuuden ennustamiseen. Näihin eri prosesseihin liittyvä valtava määrä tietoa ja muuttujia pitäisi saada datan putkiremontilla kerättyä helposti saatavilla olevaksi ja käytettäväksi tiedoksi.

”Suomen prosessiteollisuus olisi tekoälyn käyttämisessä huikeassa etulyöntiasemassa, jos kaikki olemassa oleva tieto olisi nykyistä paremmin käytettävissä kaikilla tuotantolinjoilla. Tekoälymallin rakentaminen on vain 20 prosenttia koko projektista, ja se ei ole suurelle yritykselle vaikeaa. Vaikeinta on se, miten data saadaan tekoälyn käyttöön ja kytkettyä bisnesprosesseihin. Tämä mahdollistaa skaalautumisen ja todelliset hyödyt”, Korte kertoo.

Rahoitus tarpeen, koska korona jarruttaa hyviäkin hankkeita

Eurooppa-neuvosto sopi heinäkuussa 750 miljardin euron elvytyspaketista. Paketti koostuu useista ohjelmista, joita varten EU-maiden on tehtävä tämän syksyn aikana kansalliset investointisuunnitelmat.

Paketista ei myönnetä suoraa yritystukea, vaan valtiot hakevat rahoitusta erilaisille hankkeille. EU-parlamentti on korostanut, että hankkeiden täytyy keskittyä Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen, kestävään kehitykseen sekä digitalisaation edistämiseen. Ehdot täyttyisivät SSAB:n hankkeissa, koska digitalisointiuudistukset johtavat samalla päästöjen vähentämiseen. Samalla kasvaa Suomen kädenjälki, kun täällä tehdyistä, ilmastonmuutosta pysäyttävistä tuotteista ja palveluista saadaan vientimahdollisuuksia.

Niko Korte, SSAB

Tekoälyn käyttämisessä on päästävä yksittäisistä pilottiprojekteista siihen, että datan käyttöä voidaan skaalata. ”Liian usein kuulee, että meillä ollut hyvä pilotti, mutta datan kytkeminen bisnesprosesseihin jää tekemättä”, Niko Korte sanoo.

”Jos tällainen EU:n rahoitusinstrumentti olisi nyt käytössä, pääsisimme uudistusten avulla kilpailukyvyssä kertaluokkaa korkeammalle tasolle. Kilpailu on kansainvälistä, kilpailu on kovaa ja me haluamme olla kilpailukykyisiä”, Korte sanoo.

SSAB voisi saada lisärahoituksen avulla heti käyntiin jopa kahdeksan eri digitalisaatio- ja vähähiilisyysuudistusta.

”Meillä on pitkä lista taloudellisesti kannattavia ja Suomen kilpailukykyä sekä työllisyyttä lisääviä hankkeita. Emme kuitenkaan saa hyviäkään hankkeita liikkeelle, koska talouden näkymä on koronan vuoksi niin epävarma. Nyt olisi juuri se hetki, jolloin paukkuja pitäisi pystyä laittamaan kehittämiseen, mutta isokin firma joutuu taipumaan yllättävän globaalin tilanteen edessä.”

Hankkeissa on tarvetta uudelle osaamiselle ja kumppaneille

SSAB:n hankkeissa olisi tarvetta uudelle osaamiselle.

”Meillä olisi välitön ja pysyvä tarve omille lisärekrytoinneille. Koska kyse olisi investointihankkeista, tulisimme käyttämään myös alihankkijoita kuten ohjelmistotaloja, ja heillä olisi hyvät edellytykset rekrytoida työvoimaa. Lisäksi jakaisimme mielellämme dataa myös muille, samassa ekosysteemissä oleville yrityksille. Tämäkin toisi työpaikkoja alihankkijaverkostoille.”

Digitalisaation ja robotisoinnin pelätään usein vähentävän työpaikkoja. Korte väittää vastaan.

Robotiikkaohjelmassamme on 40 robottia, ja henkilöstö on saanut uusia tehtäviä. Heistä on tullut robottien kouluttajia, robotmastereita.

”Meillä pyörii robotiikkaohjelmassa 40 robottia. Henkilöstövaikutukset ovat olleet sellaisia, että olemme palkanneet lisää ihmisiä ja osa henkilöstöstä on saanut uusia tehtäviä. Prosessien pyörittäjien sijaan heistä on tullut robottien kouluttajia, robotmastereita.”

Huippuosaajien aika menee Korten mielestä liikaa operatiiviseen työhön, ja mopen osalle jää työn kehittäminen. Jos data ja robotit voisivat tehdä operatiivista työtä, osaajat pääsisivät tekemään sitä työtä, josta eniten nauttivat ja josta yritys hyötyy pitkällä tähtäimellä.

”Sama logiikka toimii kaikilla toimialoilla”, Korte huomauttaa.

Datahankkeilla suora vaikutus päästöjen vähentämiseen

Datahankkeilla on suora vaikutus hiilidioksidipäästöihin, koska niiden avulla voidaan viilata tuotantoa siten, että hukkaa tulee vähemmän, koneet pyörivät paremmalla käyntiasteella, materiaalia kuluu vähemmän ja kuljetuksia voidaan optimoida nykyistä paremmin.

”Näissä hankkeissa on se kiva kombo, että kilpailukykytavoitteet sekä työllisyys ja ilmastopäästöjen vähentäminen kulkevat kaikki käsi kädessä”, Korte sanoo.

Niko Korte, SSAB

Niko Korte toivoo, että TKI-rahoituksen sääntelyä muutettaisiin nykyistä enemmän myös digitalisaatiohankkeita tukevaksi. ”Voisiko osana koronaelvytystä kokeilla, että investointiavustusta voisi myöntää myös digituotteen tai -palvelun kehittämiseen?”

SSAB:n hankkeet vauhdittaisivat myös digitalisaation edistämistä.

”Kun meidän digitaalinen kyvykkyytemme kasvaa, pystymme haastamaan meidän omia toimittajiamme ja asiakkaitamme paremmin. Siten digitalisaatiouudistusten hyödyt rupeavat valumaan ja paisumaan teollisuuteen laajemminkin.”

Korten mukaan Suomen etu on, että täällä on muita enemmän eri toimijoiden välistä luottamusta. Tämä edesauttaisi sitä, että Suomessa ehdittäisiin tehdä datan käytöstä kilpailuvaltti ennen kilpailijamaita.

”Meillä on teollisuudessa vakiintuneita valmistusketjuja. Jos saisimme kuntoon datan hallinnan praktiikat sekä toimintatavat datan jakamisesta eri firmojen välillä, voisimme luoda teollisuuden datakuplan, joka toimisi koealueena. Saksa on tehnyt tällaista Industrial Dataspace -ekosysteemiä. Me tarvitsisimme lisää vauhtia, koska varmasti joku muu tulee ohi kohta”, Korte varoittaa.


Nyt olisi mahdollisuus tehdä vaikuttavia, työllistäviä hankkeita

Suomalaisyritysten kannattaa hakea mukaan EU:n elvytyshankkeisiin, koska täällä on jaossa yli kolme miljardia euroa suoran tuen rahoitusta. Rahoituksen jakaminen on kuitenkin vielä auki. Pelkona on, että rahoitus pirstaloidaan pieniksi puroiksi poliittisten paineiden alla. Tällä tavoin koko elvytysprosessi vesittyy, sanoo EU-vaikuttamisen päällikkö Akseli Koskela Teknologiateollisuus ry:stä. 

Akseli Koskela, Teknologiateollisuus

 

Mitä hyötyä elvytyspaketista on suomalaisille, Akseli Koskela?

”Paketista voivat saada rahoitusta hankkeisiinsa sellaiset yritykset, joita koronapandemia on kohdellut kaltoin ja joilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa investoimalla uuteen ja uudistamalla liiketoimintaansa. Tämä tarkoittaa työpaikkojen säilymistä sekä sitä, että uudistavat yritykset pystyvät työllistämään lisää työntekijöitä.”

”On hyvä muistaa, että rahoitus on osittain sidottu tuloksiin, joita yritys suunnittelee toteuttavansa. Rahoitus tulee kuitenkin saada käyttöön pian.”

Miten yritykset pääsevät mukaan elvytyspaketin hankkeisiin?

”Elvytysrahoituksen jakoinstrumentista väännetään parhaillaan kättä. Pelkona on, että rahoitus pirstaloidaan pieniksi puroiksi poliittisten paineiden alla. Tällä tavoin koko elvytysprosessi vesittyy.”

”Uudistusta, työllistäviä vaikutuksia ja uutta luova kasvua saadaan aikaiseksi vain tekemällä kerrankin isoja hankkeita, kun siihen on mahdollisuus ja rahoitus. Siltarumpuja varten on olemassa MFF-rahoitus eli EU:n budjetti, joka tulee samaan aikaan jakoon perinteisiä jakelukanavia pitkin. Elvytysrahoituksen osalta on siis toivottavaa, että politiikasta johtuvan pirstaloitumisen ehkäisemiseksi tukea myönnettäisiin keskitettynä ja samoin tulkintaperustein.”

Mikä hankkeiden aikataulu on?

”Hankkeiden tulisi olla jo suunnittelupöydällä tai käynnistyneinä aikaisintaan korona-aikana – ei kuitenkaan ennen maaliskuuta 2020 – ja niiden tulee käynnistyä viimeistään vuoden 2023 aikana. Rahoitus on käytettävissä vuosina 2021–2023, mutta hankkeet voivat jatkua vuoteen 2026 saakka. Vuoden 2023 rahoitus riippuu vuosien 2021–2022 tuloksista.”

Miksi Teknologiateollisuus haluaa hankkeista digivihreää elvytystä?

”Globaali taloudellinen kehitys on vuosikymmeniä osoittanut tarpeen kehittää liiketoimintoja digitaaliseen ja kestävään suuntaan. Nämä on usein nähty erillisinä polkuina, vaikka todellisuudessa ne tukevat toisiaan. Digitaaliset ratkaisut ovat usein kestäviä ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta. Toisaalta myös digitaalisia tuotteita ja palveluita voi ’viherryttää’ monella tapaa.”

”On myös selvää, että suomalainen korkean tason osaaminen piirtyy näihin kahteen megatrendiin. Me olemme ICT:n suurvaltiaita monella mittarilla. Olemme luoneet kestävän liiketoiminnan malleja suomalaisesta luonnosta ja ääriolosuhteista. Nämä ratkaisut eivät ole lähimarkkinoillakaan aina itsestäänselviä, vaikka uhkakuvat ja megatrendit ovat kaikkialla samoja.”

Teksti: Marjo Ollikainen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Teknoblogi: EU lupaa fantastisia uutisia digihankkeille – kuuleeko ministeriö ja muu valtionhallinto?

Teknoblogi: Hidas kituminen vai digivihreä kasvu – kumman valitsemme?

Teknoblogi: Suomalaisyrityksillä on tarjota maailmanluokan johtavia ratkaisuja EU:n elvytyspakettiin