Suomalaisyrityksillä on tarjota maailmanluokan johtavia ratkaisuja EU:n elvytyspaketin investointisuunnitelmiin

mervi_3.jpg

Suomalaisyrityksillä on tarjota maailmanluokan johtavia ratkaisuja EU:n elvytyspaketin investointisuunnitelmiin

21.7.2020 klo 18.16 |
Mervi Karikorpi

Eurooppa-neuvosto sopi tiistaiaamuna 750 miljardin euron elvytyspaketista ja EU:n 1074 miljardin euron monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2021–2027. Budjetista päätetään lopulta yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. Parlamentti linjaa kantansa Eurooppa-neuvoston päätöksiin torstaina.

Maksajia yhteiseen kassaan on entistä vähemmän. Covid-19 pandemia on vetänyt EU-maat taantumaan, ja suuri nettomaksaja Britannia ei osallistu enää yhteisen EU-budjetin rahoittamiseen.

Suuri nettomaksaja Britannia ei enää osallistu yhteisen EU-budjetin rahoittamiseen.

Valtioneuvoston alustavien laskelmien mukaan Suomen nettomaksu monivuotiseen rahoituskehykseen kasvaa 5,3 miljardista eurosta 5,9 miljardiin euroon seuraavalla EU:n seitsemän vuoden budjettikaudella. Tämä tarkoittaisi EU-jäsenmaksuihin vajaata 100:a miljoonaa euroa vuodessa aiempaa enemmän.

Elvytyspaketissa Suomen nettomaksut olisivat noin 3,4 miljardia euroa. Nettomaksujen määrä elvytyspaketin vastuista pienenee, jos maksuja katetaan EU:n uusilla omilla varoilla kuten muovimaksulla, josta EU-johtajat sopivat alustavasti.

Kompromissin maksajina TKI-, digitalisaatio- ja yritysrahoitus

Elinkeinoelämä, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat EU:ssa yksimielisesti korostaneet tarvetta kasvattaa EU:n rahoituskehyksessä merkittävästi tki-toiminnan, digitalisaation ja yritysten uudistumista ja kilpailukykyä edistävää rahoitusta pitäen vertailukohteena investointien kehitystä kilpailijamaissa.

Euroopan investointipankki EIP totesi vuonna 2019 raportissaan, että ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvittavaa teknologiaa kehitetään EU:ssa vähemmän kuin Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Eurooppa on jäämässä jälkeen myös digitaaliteknologiassa ja sen hyödyntämisessä. TKI-intensiteetissä Eurooppa on kaukana itselleen asettamasta kolmen prosentin BKT-tavoitteesta.

Ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvittavaa teknologiaa kehitetään EU:ssa vähemmän kuin Kiinassa ja Yhdysvalloissa.

Eurooppa-neuvoston tekemässä kompromississa huolestuttavaa on, että yrityksille suunnattu rahoitus supistui merkittävästi siitä, mitä komissio alun perin ehdotti toukokuussa 2020. Komissio halusi rohkaista investointeja ja uutta liiketoimintaa tarjoamalla EU-takauksen niin sanotulla Solvency Support -ohjelmalla. Neuvottelujen kuluessa siihen ehdotettu lähes 30 miljardin euron varaus poistettiin kokonaan. Myös InvestEU-ohjelmaan ehdotettu kymmenien miljardien lisäraha eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseen supistui huomattavasti.

Kompromissia haettaessa jalkoihin jäi myös komission ehdottama lisärahoitus tutkimukseen ja innovaatioyhteistyöhön ja digitalisaation edistämiseen. Horizon Europe –, Digital Europe – sekä Health4EU -ohjelmien rahoitusta leikattiin komission ehdottamista budjeteista. Horizon Europe- ohjelman rahoitus toki nousee nykykaudesta, kun vertailua tehdään nykyohjelmaan, josta Britannian laskennallinen osuus on vähennetty.

Fokuksessa kestävä kasvu ja EU-yhteistyön vauhdittaminen

Eurooppa-neuvoston päättämä 750 miljardin elvytyspaketti koostuu useista ohjelmista. Suurin osa menee jäsenmaiden investointisuunnitelmien toteutukseen. Tähän myönnetään yhteensä 672,5 miljardia euroa, kun komission alkuperäinen ehdotus oli 560 miljardia euroa. Avustusten osuus on 312,5 miljardia ja lainojen 360 miljardia euroa. Elpymispaketin fokus on siis vahvasti julkisissa investoinneissa. Oleellista on, että elvytyspaketin ja investointisuunnitelmien rahoitus kohdistetaan projekteille, jotka vauhdittavat kestävää kasvua ja parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä myös pidemmällä aikavälillä.

Rahoitus on kohdistettava projekteille, jotka vauhdittavat kestävää kasvua ja parantavat yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. 

Suomi tarvitsee investointisuunnitelman kestävän kasvun ja EU-yhteistyön vauhdittamiseksi. Alustavien aikataulujen mukaan komissio edellyttää jäsenmailta investointisuunnitelmia jo syksyllä 2020. Eurooppa-neuvosto päätti, että jäsenmaat ovat mukana hyväksymässä kunkin EU-maan investointisuunnitelman ja elvytysrahojen maksatuksen, tosin määräenemmistöllä eivätkä yksimielisesti kuten Alankomaat vaati. Nyt on varmistettava, että niiden kilpailutus on avointa ja läpinäkyvää. Suomalaisyrityksillä on tarjota maailman johtavia ratkaisuja investointien pääkohteisiin, Green Dealin ja digitalisaation edistämiseen.

Teknologiateollisuus ehdottaa seuraavia toimia elvytyspaketin toteutukseen:    

  • Suomen tulee valmistella elvytyspaketin mukainen investointisuunnitelma elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyönä. Teollisuuden vähähiilisyystiekartat ja digihankkeet tarjoavat hyvän lähtökohdan investointisuunnitelmalle. Liittymäkohdat muiden sektoreiden vähähiilisyystiekarttoihin ja uudenlaisen kasvun mahdollisuudet tulee tunnistaa ja hyödyntää.
  • Jäsenmaiden investointisuunnitelmien tulee kohdistua Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseen. Niiden toteutuksen tulee tapahtua jokaisessa jäsenmaassa pääsääntöisesti EU-laajuisten avoimien hakujen ja julkisten hankintojen menettelyin. Näin eurooppalaiset yritykset pääsevät tarjoamaan parhaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan ja digitalisaatioon. Avoin kilpailu parantaa Euroopan kilpailukykyä.
  • Suomen tulee edistää aktiivisesti koordinaatiota jäsenmaiden ja komission välillä investointisuunnitelmien valmistelussa. Projektien valintaprosessien ja kriteereiden tulisi olla eri jäsenmaissa yhteismitallisia ja tavoitteena tulee olla merkittävien arvoverkkojen, ratkaisujen ja uuden liiketoiminnan synnyttäminen Euroopassa
  • Teknologiateollisuus pitää tärkeinä Saksan puheenjohtajuuskauden ohjelmassa olevia eurooppalaisia alliansseja, strategisia arvoverkkoja ja mahdollisia IPCEI-hankkeita: Hydrogen Tech, Low Carbon Industries, Data Cloud and Platforms. Suomen tulee osallistua näihin ja sitoa ne kansalliseen investointisuunnitelmaan. Kansallinen valmistelurahoitus on varmistettava kuten tehtiin Batteries IPCEI-hankkeen kohdalla (IPCEI = Important Projects of Common European Interests).
  • Suomen tulee myös vaikuttaa siihen, että Advanced Manufacturing nostetaan alueeksi, jolla EU tavoittelee kansainvälistä johtajuutta ja edistää allianssien ja innovaatio- ja liiketoiminta-arvoverkkojen syntyä. Advanced Manufacturing -teknologiat ja -yritykset tuottavat suuren osan eri sektoreiden innovaatioista EU:ssa ja Suomessa. Teknologiateollisuus selvittää parhaillaan tämän alueen yritysverkostoja, teknologiakehitystä ja investointiprioriteetteja.   

Lisätietoja:

Mervi Karikorpi, mervi.karikorpi@teknologiateollisuus.fi, 040 741 9801, twitter: @mervikarikorpi