Korkeakoulutettujen tarve kasvaa, mutta ei ole sama miten aloituspaikkoja lisätään

Selvitämme Teknologiateollisuudessa parhaillaan yritystemme osaamis- ja osaajatarpeita uudella tavalla tekoälyä hyödyntäen. Varsinaisia tuloksia on luvassa alkusyksystä, mutta jo nyt voimme paljastaa kaksi tulosta:

1. Yrityksillä on samaan aikaan huoli sekä osaajien saatavuudesta (määrä) että osaamisen tasosta (laatu).
2. Motivaatio ja kyky jatkuvaan oppimiseen nähdään taitona, jonka merkitys liiketoiminnalle kasvaa kaikkein eniten tulevina vuosina.

Työelämän muutos näkyy voimakkaasti teknologia-alan yrityksissä. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut 45 prosenttiin henkilöstöstä, ja nyt rekrytoitavista jo 60 prosentilla on korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Seuraavan 10 vuoden aikana eläköityy noin 70 000 henkilöä, joista suurin osa on toimihenkilöitä. Juuri näissä tehtävissä tarvitaan korkeampaa osaamista. On hyvä, että korkeakoulut ovat tarttuneet rohkeasti hallituksen kannustukseen ja lisänneet voimakkaasti aloituspaikkoja teknologia-aloille. Lisäysten kääntöpuolena on alkanut kasvaa huoli siitä, miten koulutuksen laatu taataan.

Valtion tulee taata pysyvästi nouseville opiskelijamäärille kasvava rahoitus laadun turvaamiseksi.

Ei ole samantekevää, miten ja minne aloituspaikkoja lisätään. Mitä suurempia lisäykset ovat, sitä tärkeämpää on, että lisäyksissä huomioidaan alueiden toisistaan poikkeavat demografiat ja hakupaineet korkeakoulutukseen. Esimerkiksi Pirkanmaalla, Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa asuvien nuorten on selvästi vaikeampi päästä kotimaakuntaansa opiskelemaan kuin nuorten muualla Suomessa.

Resurssien käyttö ei myöskään saa korkeakouluverkon kokonaisuudessa hajautua: lavean osaajapohjan lisäksi tarvitaan entistä kovempaa huippuosaamista. Korkeakoulujen kannattaakin yhdessä miettiä, mitkä ovat ne osaamisalueet, joihin kunkin kannattaa keskittyä, miltä osin koulutusta voidaan toteuttaa resurssiviisaasti yhteistyössä, ja miltä osin jopa toisilta kokonaisuuksia hankkien. Samalla valtion tulee taata pysyvästi nouseville opiskelijamäärille kasvava rahoitus laadun turvaamiseksi.

Digitalisaatio ja vihreä siirtymä luovat vauhdilla uusia osaamistarpeita, tarvitsemmekin yritysten tarpeisiin vastaavaa nopeavaikutteista jatkuvaa oppimista.

Uusien osaavien korkeakoulutettujen lisäksi korostuu jatkuva oppiminen. Digitalisaatio, vihreä siirtymä ja niihin liittyvä TKI-toiminta luovat vauhdilla uusia osaamistarpeita, joihin vastaamiseksi tarvitaan yritysten tarpeisiin vastaavaa nopeavaikutteista jatkuvaa oppimista. Esimerkkejä digivihreistä osaamistarpeista ovat mm. datan, tekoälyn ja robotisaation hyödyntäminen, vähähiilisyystiekarttojen edellyttämä osaaminen, kiertotalouden teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittäminen sekä akku- ja vetyklustereissa vaadittava osaaminen.

Avaimet ratkaisuihin ovat hallituksella: EU-elpymispaketin jatkuvan oppimisen rahoituksesta kannattaisi suunnata vähintään kaksi kolmasosaa tukemaan digitalisaatiota ja kestävän arvonluonnin osaamista. On myös olennaista varmistaa, että elpymispaketista rahoitettaviin investointeihin, tutkimusinfrastruktuureihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja testausympäristöihin liittyvää osaamisen kehittämistä on saatavilla.

Lisätietoja:

Asiantuntija Touko Apajalahti, 040 160 5006, touko.apajalahti@teknologiateollisuus.fi, twitter: @ToukoApajalahti

Osaamispolitiikan johtaja Leena Pöntynen, 040 130 6113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @leenapontynen 

LISÄÄ AIHEESTA:

Investoinnit tuomassa pohjalaismaakuntiin satoja työpaikkoja – Maakunnan omat osaajat eivät riitä yritysten tarpeisiin

Blogi: Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta