sähkötyöntekijä
Artikkeli

Investoinnit tuomassa pohjalaismaakuntiin satoja työpaikkoja – Maakunnan omat osaajat eivät riitä yritysten tarpeisiin 

2.6.2021 klo 7.00
Teollisuuden tuoreet investoinnit lupaavat hyviä työllisyysnäkymiä maakuntiin, mutta yritysten kasvun sekä työllistymisen jarruna on osaajapula. Teknologiateollisuus ry:n ja Pohjanmaan kauppakamarin selvitysten mukaan maakuntien yritysten tulisi viimeistään nyt herätä siihen, etteivät alueen omat osaajat enää riitä yritysten tarpeisiin. 

Pohjanmaan kauppakamari on selvittänyt alueelle kohdentuvien investointien edellyttämää työvoimatarvetta. Pohjanmaan maakunnissa on käynnissä ja käynnistymässä investointeja, jotka tuovat alueelle satoja uusia työpaikkoja. Selvityksen perusteella parin kolmen seuraavan vuoden sisällä syntyy yli 650 työpaikkaa jo olemassa oleviin yrityksiin.  

Lisäksi uusien toimijoiden, kuten Vaasaan suunnitteilla olevan katoditehtaan, vaikutuksesta syntyy vähintään saman verran työpaikkoja. 

”Tällä hetkellä tiedossa olevien investointien kokonaissumma on toteutuessaan 1,5 miljardia euroa”, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä

Paula Erkkilä, Pohjanmaan kauppakamari

Satoja työpaikkoja. Pohjanmaan maakunnissa on käynnissä ja käynnistymässä investointeja, jotka tuovat alueelle satoja uusia työpaikkoja, kertoo Pohjanmaan kauppakamarin johtaja Paula Erkkilä.

Maakuntiin tuleviin investointeihin liittyy poikkeuksetta rakentamista, ja rakennusvaiheessa työvoiman tarpeessa on piikki, joka moninkertaistaa työvoimatarpeen. Esimerkiksi kaivosyhtiö Keliber on arvioinut, että rakennustyöt kaivoksella, rikastamolla ja kemian tehtaalla alkavat ensi vuonna. Parhaimmillaan rakennustyöt työllistävät jopa 500 henkilöä Kaustisella ja Kokkolassa.  

”Rakennusaikaista työvoiman tarvetta lisäävät myös maakuntiin nousevat mittavat tuulipuistohankkeet, joita on tällä hetkellä tekeillä ja valmisteilla noin 2,5 miljardin euron arvosta”, Erkkilä sanoo.   

Pula ammattiosaajista on jo kriittinen 

Osaajapula jarruttaa jo yritysten kasvua. Erityisesti ammattiosaajien tilanne on Pohjanmaan maakunnissa kriittinen. Teknologiateollisuuden asiantuntija Touko Apajalahti on koonnut yhteen maakuntien ikärakennetta ja tekniikan alan koulutuksesta valmistuneiden määriä kuvaavia tilastoja. Alueen omat osaajat eivät riitä kattamaan suunniteltujen investointien työvoimatarvetta.  

”Suurimpaan osaan tekniikan alan perustutkinnoista oli Pohjanmaan maakunnissa alle yksi ensisijainen hakija paikkaa kohti kevään 2021 yhteishaussa. Kun tämän yhdistää tietoon pienenevistä nuorten ikäluokista, on osaavan työvoiman löytämiseksi syytä kääntää katse vahvasti kansainvälisiin rekrytointeihin”, Apajalahti toteaa. 

Tekniikan ja ICT-alojen ammattiin opiskelevat

Kv-opiskelijat integroitava yrityksiin jo opiskeluaikana 

Maakunnissa on runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita, joiden jääminen alueelle valmistumisen jälkeen toisi helpotusta osaajapulaan.  

”Kansainvälisissä opiskelijoissa on Pohjanmaan maakunnissa iso potentiaali: tällä hetkellä kolmen maakunnan korkeakouluissa opiskelee yli 500 kansainvälistä opiskelijaa. Aiemmin liian harva on jäänyt alueelle. Kun tarkastellaan vuonna 2017 valmistuneita, heistä vain 100 oli alueella töissä vuotta myöhemmin”, Apajalahti kertoo. 

Touko Apajalahti

Houkuttelu unohtuu. Pohjanmaan maakunnissa on runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita, mutta heistä liian harva jää alueelle, toteaa Teknologiateollisuudeen asiantuntija Touko Apajalahti. 

Hän muistuttaa, että alueen yritysten on tartuttava kiinni kansainvälisiin opiskelijoihin jo opiskeluaikana tarjoamalla heille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä hyödyntää heitä erilaisissa projekteissa. Työpaikka on erinomainen tapa sitouttaa kansainvälisiä osaajia jäämään alueelle, maakuntien uusiksi veronmaksajiksi. Vastaavasti korkeakoulujen tulisi ottaa yritykset aktiivisesti mukaan jo kansainvälisten tutkinto-ohjelmien suunnitteluvaiheessa. 

”Opiskelijat, niin kotimaiset kuin kansainväliset, voivat tuoda yrityksiin uudenlaista osaamista, näkemyksiä ja ratkaisumalleja. Kv-opiskelijoiden kielitaitoa ja kohdemaatuntemusta kannattaisi käyttää hyväksi bisneksessä. Lisäksi he ovat hyvin motivoituneita ja haluavat näyttää osaamisensa.” 

Korkeakoulutettujen tarve kasvaa Suomessa nopeasti 

Korkeamman osaamisen tarve Suomen työelämässä kasvaa nopeasti. Vuonna 2007 teknologiateollisuudessa työskentelevistä henkilöistä 30 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon. Nyt jo 60 prosenttia alalle rekrytoitavista on korkeakoulutettuja tai heillä on tutkintoa vastaava osaaminen. 

Korkeamman osaamisen tarve kasvaa

 

Korkeakoulutettuja osaajia tarvitaan erityisesti muun muassa ohjelmistokehityksessä, datan ja tekoälyn hyödyntämisessä, robotisaatiossa ja automaatiossa, kyberturvallisuudessa sekä 5G/6G-teknologioiden ja niiden teollisten sovellusten kehittämisessä. 

Samaan aikaan kun korkeakoulutettujen tarve kasvaa teknologiateollisuudessa, alalta eläköityy kymmeniä tuhansia työntekijöitä, ja heistä pääosa on toimihenkilöitä. Jos yritykset eivät löydä uusia osaajia, niitä uhkaa näivettyminen, ja samalla rapautuu hyvinvointivaltion rahoitus. 

Eläköityminen teknologiateollisuudessa kiihtyy

 

Hallituksen tavoitteena on, että puolet nuorista on korkeakoulutettuja vuonna 2030. Opiskelupaikkojen määriä onkin lisätty, mutta väestön ikääntyessä on epäselvää, mistä teknologia-aloille saadaan merkittävästi nykyistä enemmän opiskelijoita. 

Tuoreessa koulutuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistaminen. 

”Uudistuvaan, digitalisoituvaan ja vähähiiliseen teollisuuteen investoidaan nyt kaikkialla maailmassa. Suomen teollisuudella on tämänkaltaisessa osaamisessa ja viennissä etulyöntiasema, mutta osaamisen lisäämiseen on ehdottomasti investoitava jo nyt, myös yrityksissä”, Apajalahti sanoo. 

LISÄÄ AIHEESTA: 

Unohdimmeko kansainväliset opiskelijamme Covid-19-epidemiassa? – Tänne jääneistä opiskelijoista on syytä pitää kiinni 

3 + 1 vinkkiä: Näin löydät kesätyöntekijäksi kansainvälisen korkeakouluopiskelijan 

Victoria Vabre onnistui saamaan ensimmäisen kesätyöpaikan Nokialta:  ”En missään nimessä vaihtaisi työelämääni Suomessa ranskalaiseen työelämään” 

Kansainväliset diplomi-insinöörit ovat alihyödynnetty voimavara, vaikka korkean osaamisen imu teknologiateollisuudessa kasvaa kohisten 

 

Artikkeli on mukana kesäkuun uutiskirjeessä.