Unohdimmeko kansainväliset opiskelijamme Covid-19-epidemiassa? – Tänne jääneistä opiskelijoista on syytä pitää kiinni

Milka Kortet

Unohdimmeko kansainväliset opiskelijamme Covid-19-epidemiassa? – Tänne jääneistä opiskelijoista on syytä pitää kiinni

Ke, 20.05.2020 - 16:21 |
Milka Kortet

Työikäisen väestön määrä kasvaa Suomessa vain maahanmuuton kautta, kertovat tilastot. Niinpä kansainväliset opiskelijat on alettu nähdä entistä merkittävämpänä ja vähän hyödynnettynä potentiaalina Suomen hyvinvoinnin kasvattajina. Korkeakouluissamme opiskelee vuosittain yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa, ja esimerkiksi vuonna 2018 valmistuneista diplomi-insinööreistä jo 24 prosenttia oli muita kuin Suomen kansalaisia.

Suomen vetovoima ulkomaalaistaustaisten tutkinto-opiskelijoiden kohdemaana on ilahduttavasti vahvistunut viime vuosikymmeninä. Vaikka eläminen Suomessa on kallista ja sosiaalisiin verkostoihin ujuttautuminen työlästä, noin puolet opiskelijoista haluaisi jäädä Suomeen valmistumisensa jälkeen. Valitettavan harva kuitenkin tänne jää. Tutkimusten mukaan syitä Suomesta pois lähtemiseen ovat kielivaikeudet, työllistymisen epäonnistuminen, lupaprosessien haastavuudet ja sosiaalisten verkostojen puuttuminen.

Koronavirus on vauhdittanut ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomesta poistumista, ja tänne jääneiden tilanne on vaikea.

Tänä keväänä ulkomaalaisten opiskelijoiden Suomesta poistumista on vauhdittanut Covid-19-epidemia. Myös tänne jääneiden opiskelijoiden tilanne on vaikea. Kesätöiden saaminen on lähes mahdotonta ja kielitaidon kehittymistä edesauttavat sosiaaliset kontaktit ovat jopa kiellettyjä. Lisästressiä opiskelijoilla on odotettavissa, jos opiskelun perusteella myönnetty oleskelulupa on päättymässä ja jatkolupahakemus seisoo viranomaisten ruuhkautuneessa lupajonossa. Ehkä kurjin tilanne on kuitenkin niillä kv-opiskelijoilla, joiden kesätyöt ovat peruuntuneet ja heiltä puuttuvat jatkoluvan perusteena vaadittavat toimeentulon edellytykset.

Entä sitten ensi lukuvuoden uudet kv-opiskelijat? Jos opiskelupaikan onnistuu samaan korkeakouluihin etänä suoritettavassa pääsykokeessa, tiedossa on haasteita viimeistään lupaprosessien osalta. Covid-19-epidemia sulki ulkomailla olevien lähetystöjen ja konsulaattien tunnistamispalvelut eikä toistaiseksi korvaavia ratkaisuja ole otettu käyttöön. Seuraavassa vaiheessa odottavat sitten Migrin lupapalveluiden käsittelyjono sekä Suomeen asettautumiseen liittyvät arkikiemurat.

Meidän tulee huolehtia, ettei koronaepidemia heikennä Suomessa opiskelun edellytyksiä.

Jotta Suomi näyttäytyy maana, joka tarjoaa opiskelumahdollisuuksia ja työtä myös valmistumisen jälkeen kv-taustaisille, tulisi meidän huolehtia, ettei koronaepidemia heikennä Suomessa opiskelun edellytyksiä. Onneksi tähän tilanteeseen on herätty. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee väliaikaista säädösmuutosta, joka mahdollistaisi opiskelupaikan säilymisen korkeakouluissa, vaikkei opintoja pääsisikään aloittamaan Suomessa koronaepidemian estämänä. Myös viranomaisten lupaprosesseihin on tehty uudelleenjärjestelyjä ja digitaalista tunnistautumispalvelua kehitetään muun muassa SisuID-pilotissa.

Myös yritysten rooli on merkittävä. Edistyksellisissä yrityksissä on jo pitkään ymmärretty, että työyhteisön diversiteetti on osaamiseen linkittyvä asia, jota tulee ja voi tietoisesti johtaa. On oivallettu, että kansainväliset opiskelijat ovat ensimmäinen askel työyhteisöjen monikulttuurisuuden lisäämiseksi, henkilöstön kielitaidon vahvistamiseksi, sekä keinoksi lisätä uudenlaista ajattelua ja kokeilla muutakin kuin kantasuomalaisten rekrytointia pienellä riskillä.

Kokeile rohkeasti yhteistyötä oman alueesi korkeakoulujen kv-opiskelijoiden kanssa.

Vaikeista ajoista huolimatta olisi toivottavaa, että nykyistä useammat yritykset kokeilisivat rohkeasti yhteistyötä esimerkiksi oman alueen korkeakoulujen kv-opiskelijoiden kanssa. Yhteistyön tarpeellisuudesta ja yrityksille koituvista hyödyistä kertoo 1. kesäkuuta julkistettava Saku Tihveräisen koostama video. Filmillä pohditaan, miten voimme Suomessa hyödyntää diversiteettiä organisaatioiden eduksi tulevaisuudessa. Ensimmäinen trailer-filmi on nyt ulkona.

Lisätiedot:

Johtava asiantuntija Milka Kortet, puh. 050 569 7856, milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KortetMilka

Lisää aiheesta:

Artikkeli: Innofactorin Sami Ensio palkkasi kriisin aikana lisää väkeä ja otti lisälainaa

Artikkeli: Kansainväliset diplomi-insinöörit ovat alihyödynnetty voimavara, vaikka korkean osaamisen imu teknologiateollisuudessa kasvaa kohisten

Artikkeli: Ranskalainen Victoria Vabre kotiutui Suomeen – ”En missään nimessä vaihtaisi työelämääni Suomessa ranskalaiseen työelämään”

Blogi: 3 + 1 vinkkiä: Näin löydät kesätyöntekijäksi kansainvälisen korkeakouluopiskelijan