Koulutus oli erinomainen jäänmurtaja, kun ranskalainen Victoria Vabre kotiutui Suomeen – ”En missään nimessä vaihtaisi työelämääni Suomessa ranskalaiseen työelämään”
”En missään nimessä vaihtaisi työelämääni Suomessa ranskalaiseen työelämään. Meillä on Columbia Roadissa todella matala hierarkia ja läpinäkyvyys on upeaa. Me tiedämme yrityksen taloudelliset tulokset ja kaiken mahdollisen. Tätä ei koskaan, ei milloinkaan tapahtuisi Ranskassa”, Victoria Vabre kertoo pimeän ja lumettoman talven keskellä.
Columbia Road on digitaaliseen myyntiin ja markkinointiin keskittyvä konsultointiyritys, joka auttaa yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa digitalisaation ajassa.
Vabre tuli Suomeen alun perin Erasmus-vaihtoon ranskalaisesta yliopistosta, mutta ihastui suomalaiseen kulttuuriin ja koulutukseen niin, että haki vaihdon jälkeen opiskelemaan vielä kauppatieteitä Aalto-yliopistoon. Vabrella on nyt kaksi maisterintutkintoa, Ranskasta henkilöstöhallinnon alalta ja kauppatieteiden maisterin tutkinto Aalto-yliopiston International Design Business Management -maisteriohjelmasta (IDBM).
Victoria Vabre on kotoisin Suur-Pariisin alueelta. Hän työskentelee seniorikonsulttina Columbia Roadissa Helsingin Lauttasaaressa, ja hänen erikoisosaamisalueenaan on käyttökokemus.
Columbia Road on suomalainen verkkokaupan konsulttiyritys, digipalveluyhtiö Futuricen tytäryhtiö, ja 30-vuotias Vabre on työskennellyt siellä kolmisen vuotta.
”Aluksi Suomesta oli todella vaikeaa löytää työpaikkaa, kun en puhunut suomea.”
"Aluksi Suomesta oli todella vaikeaa löytää työpaikkaa, kun en puhunut suomea – varsinkaan muotoilun alalta, jossa joudut keskustelemaan paljon ihmisten kanssa. En meinannut päästä minnekään”, Vabre kertoo.
Ensi onnistuminen oli kesätyöpaikka Nokialta
”Kun valmistuin Aallosta IDBM-ohjelmasta, minun oli pakko löytää kesätyöpaikka, jotta tulisin toimeen. Hain joka paikkaan ja lopulta onnistuin saamaan työpaikan Nokialta. Olin onnekas, sillä minulla oli uskomattoman hyvä pomo, joka antoi minulle vastuullisia tehtäviä alusta alkaen.”
Aalto yliopiston Design Factoryssa tuetaan opiskelijoiden, tutkijoiden ja yritysten välistä yhteistyötä.
Nokialla Vabren tehtävänä oli muun muassa haastatella ihmisiä siitä, kuinka he ottavat kännykällään valokuvia ja millainen on heidän käyttökokemuksensa. Vabre on työskennellyt myös Microsoftilla sen jälkeen, kun yhtiö osti Nokian matkapuhelinyksikön. Lisäksi hän suunnitteli käyttöliittymiä jonkin aikaa suomalaisessa start-upissa Verto Analyticsissa.
Vabre on asunut Suomessa nyt yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta. Täällä on mahdollisuudet päästä eteenpäin, jos motivaatio on korkealla, hän sanoo. Elämä tuntui jo opiskeluaikoina vapaammalta kuin Ranskassa.
"Rakastuin suomalaiseen kulttuuriin ja koulutukseen. Ranskassa et saa esimerkiksi valita kurssejasi ja niiden suorittamisjärjestystä. Ranskassa kaikki on kiinni siitä, mistä koulusta tulet ja millaisia arvosanoja olet saanut. Suomessa taas katsotaan sitä, kuka olet, mitkä ovat taitosi ja mikä on motivaatiosi taso", Vabre sanoo.
Koulutuksen tahti auttoi kotoutumaan
VAbre arvelee, että myös IDBM -koulutuksen tiivistahtisuus oli osasyynä siihen, että hän sopeutui Suomeen niin hyvin.
"Minulla ei ollut aikaa muulle elämälle. Koulutus oli erinomainen "jäänmurtaja" ja tarjosi mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä. Meitä oli koulutusohjelmassa mukana todella monista eri maista ja tunsin olevani osa sitä perhettä."
Hänellä on Suomessa poikaystävä, ystäviä ja harrastuksia. Hän harrastaa muun muassa kutomista, ompelua, kalligrafiaa ja savenvalantaa.
Yhteistyötä Stanfordin ja Aallon välillä
Opiskeluaikanaan Aallossa Vabre oli mukana myös ME 310-ohjelmassa, joka on Stanfordin yliopiston ja Aallon yhteistyössä toteuttama maisteritason poikkitieteellinen tuotekehityskurssi. Vabre piti sitä erittäin tehokkaana koulutuksena, joka antoi valmiuksia myös nykyiseen työhön toimia niin designin, teknologian kuin kaupallisuudenkin alueen rooleissa.
Kurssilla Vabre ja muut tiimin jäsenet selvittivät ranskalaiselle huipputeknologiayhtiö Thalesille, kuinka sen kehittämää teknologiaa voisi hyödyntää savusukeltajien pimeässä näkemiseen.
Työelämäprofessori Tua Björklund Aalto-yliopiston Design Factorysta kertoo, että juuri tällaiset projektit ovat usein erinomainen väylä kansainvälisille opiskelijoille työllistyä suomalaisyrityksiin.
Professori Tua Björklund kehottaa yrityksiä ottamaan tiimeihinsä kansainvälisiä opiskelijoita, koska usein heistä saa valmistuttuaan hyviä osaajia töihin.
"Mukana olleet yritykset ottavat usein jonkun tiimin opiskelijan jatkamaan yrityksessä. Opiskelijoille on projektin aikana ehtinyt kehkeytyä hyvä suhde yritykseen, ja silloin on myös huomattavasti helpompi päästä tekemään sinne esimerkiksi diplomityötä”, Björklund sanoo.
Aalto Design Factory on 2008 aloitettu Aalto-yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on toimia tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristönä, joka pyrkii edistämään tieteidenvälistä ja ongelmalähtöistä oppimiskulttuuria.
Opiskelijat haluaisivat usein jäädä Suomeen
Björklundin kokemuksen mukaan ulkomaalaiset opiskelijat haluaisivat hyvin usein myös jäädä Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen. Björklund kannustaakin yrityksiä ottamaan ei-suomalaisia rohkeasti vaikka ensin kesätöihin.
"Koulutuksensa Suomesta hankkineiden osaamisen taso on yhtä korkeaa kuin suomalaisilla."
”He tuntevat suomalaisen työkulttuuriin ja ovat alkaneet luoda verkostoja. Suomi on onnistunut tekemään moniin hyvän vaikutuksen. Vahvuutenamme on matala hierarkia ja työpaikoilla pääsee jo alussa varsin vastuullisiin hommiin verrattuna moneen muuhun maahan”, Björklund sanoo.
Hänen mukaansa ulkomaalaiset Suomessa opiskelleet ihmiset ovat useimmiten varsin osaavaa porukkaa.
"He, jotka ovat hankkineet koulutuksensa Suomesta, ovat saaneet samat opit kuin suomalaisetkin opiskelijat, eli heidän osaamisensa taso on yhtä korkea", Björklund sanoo.
Kirjoittaja: Eeva-Stiina Pesonen
Kuvat: Eeva-Stiina Pesonen ja Aalto Design Factory
Lisää aiheesta:
Artikkeli: Kansainväliset diplomi-insinöörit ovat alihyödynnetty voimavara, vaikka korkean osaamisen imu teknologiateollisuudessa kasvaa kohisten
Selvitys 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen
Artikkeli: ”Teknologiaosaamisella varmistetaan se, että pysymme huipulla” – Elomatic kiittää yhteistyötään korkeakoulujen kanssa
Blogi: Osaamiseen investoiminen on yrityksille elinehto
Teksti on mukana Teknologiateollisuuden tammikuun uutiskirjeessä.
