Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta

Touko Apajalahti, kehysriihiblogi

Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta

16.4.2021 klo 7.00 |
Touko Apajalahti

Tutkintoja ei voi nyhjätä tyhjästä. Laajasti hyväksytty tavoite, jonka mukaan vuonna 2030 puolet nuorista aikuisista on suorittanut korkeakoulututkinnon, edellyttää vuosittain tuhansia tutkintoja nykyistä enemmän. Teknologia-alalla korkeakoulutettujen osuus henkilöstöstä on kasvanut tasaisesti 10 vuoden ajan, ja nyt jo 60 prosentilta rekrytoitavista edellytetään korkeakoulutasoista osaamista.

Hallituksen tulee antaa kehysriihessä selvä signaali, että erillisrahoitettujen aloituspaikkojen sijaan muutos on pysyvä. Suomeksi sanottuna: korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti.

Rohkeat korkeakoulut pärjäävät. Ilman uusia toimintatapoja korkeakoulutukseen voi syntyä vuosikymmenen kuluessa jopa 200–500 miljoonan euron rahoitusvaje. Näin suuria korotuksia perusrahoitukseen ei ole näköpiirissä.

Avainasemassa on korkeakoulujen rohkeus uudistaa koulutustaan niin, että se perustuu keskinäiseen yhteistyöhön ja kunkin korkeakoulun vahvuuksia hyödyntävään työnjakoon. Korkeakoulujen yhteisen digivision toimeenpanosta on saatava nopeasti hyödyt irti. Koulutusyhteistyön tulee olla korkeakouluille sujuvaa ja opiskelijoille opintojen suorittamisen useamman korkeakoulun tarjonnasta saumatonta.

Yritykset haluavat kehittää osaamistaan. Tehdään siitä helppoa ja houkuttelevaa. Yritysten on nykyisellään vaikea löytää ja hankkia korkeakoulujen tarjontaa. Luodaan yrityksille helppo kanava, josta ne voivat löytää ja hankkia tarvitsemiansa osaamisen kehittämisen palveluita korkeakouluista.

Kannustetaan korkeakouluja entistä tiiviimpiin kumppanuuksiin yritysten kanssa. Otetaan jatkuvan oppimisen rahoituskriteereissä mallia TKI-rahoituksesta, jossa edellytetään korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä. Kytketään jatkuvan oppimisen tarjonta vahvasti samoihin teemoihin, joihin TKI-rahoitusta kohdennetaan: teollisuuden digitalisaatioon, vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen.

Touko Apajalahti on korkeakoulupolitiikan asiantuntija Teknologiateollisuudessa. Kirjoitus on 5. osa Teknologiateollisuuden kehysriihitavoitteita käsittelevää blogisarjaamme.

Lisätietoja:

Asiantuntija Touko Apajalahti, puh. 040 160 5006, touko.apajalahti@teknologiateollisuus.fi, twitter: @ToukoApajalahti

Lisää aiheesta:

Blogi: Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi

Blogi: Firmojen investointipäätökset ulottuvat vaalikausia pitemmälle – Puoliväliriihessä tarvitaan pysyviä päätöksiä innovaatiorahoitukseen

Blogi: Kehysriihessä on tehtävä lähtölaukaus hiilineutraaliksi kiertotalous-Suomeksi

Blogi: Koronalasku ei lyhene ilman parempaa työllisyyttä

Blogi: Maahanmuuton lupaongelmat haittaavat jo yritysten kasvua – Hallituksella on mahdollisuus vauhdittaa uudistuksia kehysriihessä 

Blogi: Kehysriihessä on tartuttava talouden suureen nivelkohtaan – Keinot ovat digitaalisia 

Jaakko Hirvola: Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt – Kehysriihessä on tehtävä koronan jälkeisen kestävän kasvun päätöksiä

Teknologiateollisuuden linjaus: Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin