Firmojen investointipäätökset ulottuvat vaalikausia pitemmälle – Puoliväliriihessä tarvitaan pysyviä päätöksiä innovaatiorahoitukseen

Sanna Marinin hallituksen puolivälitarkastelu sijoittuu aikaan, jossa tarve Suomen talouden ja elinkeinojen uudistumiselle on tullut näkyväksi enemmän kuin koskaan.

Suomi on asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä käyttäisimme neljä prosenttia bruttokansantuotteesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tuohon lukuun lasketaan yhteen julkiset ja yksityiset panostukset. Firmojen osuus on kaksi kolmasosaa.

Tie Suomen uudistumiseen on panostaminen digivihreään kasvuun. Keväällä hallituksen kokoama EU-elpymispaketti, joka tunnetaan myös nimillä Kestävän kasvun ohjelma tai RRF (Recovery and Resilience Facility), sisältää monta hyvää alkua tähän.

Elpymispaketin määrärahat eivät riitä saattamaan Suomea haluamallemme neljän prosentin uralle, koska ne jakautuvat usealle vuodelle ja moneen eri kohteeseen. Siksi hallituksen pitää tehdä puoliväliriihessä päätöksiä myös pysyvistä määrärahojen kohdennuksista kehyksiin. Business Finlandin innovaatiorahoitus tarvitsee tasokorotuksen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen nosti esiin hyvän ajatuksen tutkimus- ja kehitystyön (T&K) laajasta verovähennyksestä. Tämä on erinomainen idea! Se on keino stimuloida sitä osaa neljän prosentin potista, jonka yritykset maksavat itse omalla rahallaan.

Suomessa verotusta ei järin käytetä työkaluna yritysten kannustamisessa tutkimus- ja innovaatiotyöhön, vaikka muualla maailmassa veroetuuksia tarjotaan paljonkin, kertoo OECD. Sama kuva kertoo, että Suomessa yritysten T&K-rahoitus on kansainvälisesti jälkijunassa.

Tutkijat ovat jo nyt selvittämässä kansainvälisiä verokannustinmalleja, ja niistä voidaan löytää myös Suomen verojärjestelmään hyvä ja toimiva ratkaisu.

Teknoplogiateollisuuden yrityksille on tärkeää, että hallitus päättää tehdä lisäyksiä innovaatiorahoitukseen sekä edetä T&K-verovähennyksen valmistelussa. Nämä teemat pääsivät myös valtakunnan pääuutisiin, kun MTV Uutiset kysyi 20 ekonomistilta, mitä Suomen talous nyt juuri tarvitsee. Taloustieteilijöiden vastauksissa esiin nousivat innovaatiorahoitus, T&K-verovähennys sekä osaajien saaminen yritysten työpaikkoihin.

Hallituksessa on myös keskusteltu TKI-rahoituksen kokonaiskuvan parlamentaarisesta valmistelusta. Kun keskustelussa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet, voidaan varmistaa poliittinen sitoutuneisuus ja sitoutua myös hallituskaudet ylittäviin tavoitteisiin.

Pitkäjänteisyydelle onkin tarvetta, sillä firmat tekevät investointipäätöksensä pidemmällä aikajänteellä kuin vaalikaudet. Kaksi huomiota kuitenkin parlamentaariseen työhön: poliittinen sitoumus lienee selvä juttu, kun neljän prosentin tavoite mainittiin nimeltä lähes kaikkien puolueiden vaaliohjelmissa jo vuonna 2019. Samoin on pidettävä kiinni siitä, että istuva hallitus vastaa talouden raameista vielä kaksi seuraavaa vuotta – sitä vastuuta ei voi siirtää parlamentaariseksi.

Tie koronakriisistä ulos kulkee uuden luomisen, innovaatioiden ja tutkimuksen kautta. Tarvitsemme kaikki työkalut käyttöön tukemaan yritysten ja teollisuuden uudistumista, jotta pysymme mukana globaalissa kilpailussa ja onnistumme siirtymisessä uusiin digitaalisiin ja hiilineutraaleihin toimintatapoihin.

Heikki Kuutti Uusitalo on innovaatiopolitiikan päällikkö Teknologiateollisuudessa. Kirjoitus on 2. osa Teknologiateollisuuden kehysriihitavoitteita käsittelevää blogisarjaamme.

Lisätietoja:

Heikki Kuutti Uusitalo, puh: 050 302 8246, heikki.kuutti.uusitalo@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KuuttiUusitalo

LISÄÄ AIHEESTA:

Blogi: Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi

Blogi: Kehysriihessä on tehtävä lähtölaukaus hiilineutraaliksi kiertotalous-Suomeksi

Blogi: Koronalasku ei lyhene ilman parempaa työllisyyttä

Blogi: Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta 

Blogi: Maahanmuuton lupaongelmat haittaavat jo yritysten kasvua – Hallituksella on mahdollisuus vauhdittaa uudistuksia kehysriihessä 

Blogi: Kehysriihessä on tartuttava talouden suureen nivelkohtaan – Keinot ovat digitaalisia 

Jaakko Hirvola: Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt – Kehysriihessä on tehtävä koronan jälkeisen kestävän kasvun päätöksiä

Teknologiateollisuuden linjaus: Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin