Koronalasku ei lyhene ilman parempaa työllisyyttä

Taas koittaa se aika vuodesta, kun maan hallitukselta odotetaan työllisyyspäätöksiä. Näitä hetkiä on ollut useita aiemminkin, nyt kyse on huhtikuun kehysriihestä. Ennusmerkit uusille vaikuttaville päätöksille ovat huonot. Kiitoksen ansaitsee kuitenkin se, että hallitus teki viime vuoden lopulla ansiokkaan ratkaisun työttömyysputken poistamisesta.

Hallitus on toistaiseksi löytänyt vain vähän katetta puheilleen määrätietoisista työllisyystoimista. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on laskenut, että hallituksen työllisyystavoitteesta on saavutettu vasta 13 prosenttia, kun otetaan huomioon myös hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainosta. Tulos on surkea.

Työllisyyskysymyksiä on pohdittu työryhmissä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pohtinut työryhmä ja paikallisen sopimisen työryhmä saivat viime syksyn budjettiriihessä jatkoaikaa helmikuun loppuun kuluvana vuonna. Jo tuossa vaiheessa työryhmät olivat istuneet peräti vuoden. Aikaa päätöksille on ollut, mutta tulosta ei ole syntynyt.

Ministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on ilmoittanut julkisuuteen, että päätöstä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta ei tehdä kehysriihessäkään. Näin, vaikka sekä sosiaali- ja terveysministeriö että valtiovarainministeriö ovat ehdottaneet erilaisia malleja. Myös palkansaajajärjestöt ovat tyrmänneet uudistukset.

On nurinkurista, että työllisyystoimia vastustetaan näin tiukasti. Laskelmat osoittavat työttömyysturvan porrastuksen lisäävän työllisyyttä. Työllisyyttä halutaan muka parantaa, mutta asiaan vaikuttavia keinoja ei haluta syystä tai toisesta käyttää. Kuka tilanteesta hyötyy? Tuskin kukaan. Työttömiä ei pitäisi suojella työltä.

Korona ei riitä perusteeksi lakaista päätöksiä pois pöydältä. Päätösten voimaantulon ei tarvitse ajoittua kriisin keskelle, vaikka ratkaisut tehtäisiin heti.

Työllisyyspäätöksiä koskevat odotukset kohdistuvat myös paikalliseen sopimiseen. Tähän saakka kolmikantaisen työryhmän työ on ollut tiukassa umpisolmussa. Onko hallituksesta avaamaan sitä? Tarvetta on, sillä paikallinen sopiminen on elinehto yrityksille.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuoreessa raportissa on monta hyvää pointtia, mutta tässä niistä yksi: hajautetumpi neuvottelujärjestelmä (=enemmän paikallisuutta) johtaa myönteisempään palkkakehitykseen kuin keskitetty malli. Siten ainakaan huolet palkkojen heikkenemisestä eivät voi olla esteenä paikallisen sopimisen edistämiselle, tai ainakin nämä huolet ovat vahvasti ylimitoitettuja.

Toivottavasti paikallisen sopimisen jumissa ei ole kyse haluttomuudesta luopua keskustason vallasta. Paikallinen sopiminen kun siirtää päätöksentekoa yrityksiin työnantajille ja henkilöstölle, pois liittojen pöydistä.

Työllisyysreseptit eivät valitettavasti ole uusia. Jospa viimeinkin näille ikuisuuskysymyksille rohjettaisiin tehdä jotakin. Pelissä on paljon: työpaikat ja sitä myöten tulevaisuuden hyvinvointi. Koronalasku ei maksa itse itseään.

Kirjoittaja Minna Helle on Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja. Kirjoitus on 4. osa Teknologiateollisuuden kehysriihitavoitteita käsittelevää blogisarjaa.

Lisää aiheesta:

Blogi: Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi

Blogi: Firmojen investointipäätökset ulottuvat vaalikausia pitemmälle – Puoliväliriihessä tarvitaan pysyviä päätöksiä innovaatiorahoitukseen

Blogi: Kehysriihessä on tehtävä lähtölaukaus hiilineutraaliksi kiertotalous-Suomeksi

Blogi: Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta

Blogi: Maahanmuuton lupaongelmat haittaavat jo yritysten kasvua – Hallituksella on mahdollisuus vauhdittaa uudistuksia kehysriihessä 

Blogi: Kehysriihessä on tartuttava talouden suureen nivelkohtaan – Keinot ovat digitaalisia 

Jaakko Hirvola: Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt – Kehysriihessä on tehtävä koronan jälkeisen kestävän kasvun päätöksiä

Teknologiateollisuuden linjaus: Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin