Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi

Petteri Rautaporras, kehysriihi

Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi

1.4.2021 klo 7.00 |

Korona kurittaa maailman ja Suomen taloutta edelleen vakavasti. Useat toimialat ovat joko olleet tai ovat nyt erittäin vakavissa vaikeuksissa. Erityisesti vientiteollisuudessa tilanteiden vaihtelu eri yritysten välillä – jopa samojen toimialojen sisällä – on ollut suurta.

Teollisuus näyttää ainakin toistaiseksi nousseen koronakuopasta pääosin yllättävän hyvin, Suomessa ja globaalisti. Toisen ja kolmannen kriisiaallon vaikutukset tuotantoon ovat olleet selvästi pelättyä vähäisemmät. Lisäksi tämänhetkinen arvio rokotuskattavuuden kehityksestä antaa uskoa siihen, että tilanne alkanee kesän jälkeen helpottaa myös koronan pahoin kurittamilla palvelualoilla.

Hallitus kokoontuu huhtikuun lopulla tekemään päätöksiä valtion julkisten menojen käyttämisestä. Näistä ratkaisuista osa valmistellaan ensi syksyn budjettiriihessä tehtäviksi päätöksiksi, ja ne tulevat voimaan aikaisintaan ensi vuoden tammikuussa. Huhtikuun kehysriihessä on kuitenkin päätettävänä lisäksi asioita, joiden valmistelu ja voimaantulo kestää vielä huomattavasti kauemmin.

Koronakriisin hoito vaatii ja ansaitsee juuri nyt runsaasti huomiota. Hallituksen on kuitenkin pystyttävä jo kehysriihessä tekemään sellaisiakin kriittisen tärkeitä päätöksiä, jotka turvaavat koronan jälkeisen ajan kasvun. Tekosyitä niiden lykkäämiseksi ei yksinkertaisesti ole, paitsi jos haluamme suosiolla päästää kilpailijamaidemme yritykset vähähiilisen ja energiatehokkaan teknologian sekä digiratkaisujen ja kiertotalouden globaaleille markkinoille ennen meitä.

Hallitus julisti alkutaipaleellaan tavoitteekseen "ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvinvoivan Suomen”. Jotta tämä tavoite toteutuu, tarvitsemme digivihreää kasvua. Sitä on päätetty tukea osin EU:n elvytyspaketilla, mutta kasvun ja tuottavuuden vahvistaminen jää puolitiehen, jos tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitusta ei nosteta Suomessa pysyvästi.

Eikä Suomi ole sosiaalisesti ja taloudellisesti hyvinvoiva ilman vahvaa työllisyyttä ja uusia työpaikkoja. Siksi myös työllisyyden vahvistamiseksi on ehdottomasti tehtävä päätöksiä jo nyt. Teollisuuden tämänhetkinen tilanne sekä rokotusaikataulu antavat toiveikkaan näkymän siitä, että työvoiman kysyntä on ensi vuoden alussa korkealla. Niinpä työllisyyttä vahvistava lainsäädäntökin on saatava voimaan samaan aikaan.

Olisi pöyristyttävä silmänkääntötemppu lykätä välttämättömiä työllisyyspäätöksiä perustelemalla viivyttelyä koronakriisin työllisyysvaikutuksilla. Kyllä, koronaepidemian vaikutukset lomautuksineen ja irtisanomisineen ovat olleet akuutteja ja erittäin ikäviä. Hallitus voi kuitenkin kannustavilla työllisyysratkaisuillaan vaikuttaa siihen, kuinka pitkäkestoiseksi nuo vaikutukset jäävät.

Työllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavien toimien tulee vahvistaa myös julkista taloutta. Näin ei tapahdu, jos työllisyyspäätökset perustuvat vain ja ainoastaan merkittäviin julkisten menojen lisäyksiin.

Petteri Rautaporras on Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti. Kirjoitus on 1. osa Teknologiateollisuuden kehysriihitavoitteita käsittelevää blogisarjaamme.

Lisää aiheesta:

Blogi: Firmojen investointipäätökset ulottuvat vaalikausia pitemmälle – Puoliväliriihessä tarvitaan pysyviä päätöksiä innovaatiorahoitukseen

Blogi: Kehysriihessä on tehtävä lähtölaukaus hiilineutraaliksi kiertotalous-Suomeksi

Blogi: Koronalasku ei lyhene ilman parempaa työllisyyttä

Blogi: Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta 

Jaakko Hirvola: Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt – Kehysriihessä on tehtävä koronan jälkeisen kestävän kasvun päätöksiä

Teknologiateollisuuden linjaus: Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin