Jaakko Hirvola: Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt – Kehysriihessä on tehtävä koronan jälkeisen kestävän kasvun päätöksiä
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, mitä näillä julkisilla investoinneilla tavoitellaan?
– Ennen kaikkea niillä saadaan liikkeelle moninkertaisesti isommat yksityiset investoinnit. Kun vahvistetaan uskoa investointeja suosivaan toimintaympäristöön, yritykset uskaltavat tehdä omia digivihreitä kasvusuunnitelmiaan, investoida ja työllistää ihmisiä.
– Jotta talous voi kasvaa ja teollisuus uudistua kestävästi, kannattaa satsata teollisuuden vihreän siirtymän ja digitalisaatiokehityksen mahdollistamiseen ja tukemiseen. Eri toimialat tekivät viime vuonna toimialakohtaiset vähähiilitiekartat; niiden sekä kiertotalousohjelman toteuttamiseksi on tarpeen varata rahoituspolku valtiontalouden eri sektoreille.
Entä osaaminen? Koulutusmääriä teknologia-alalle on jo lisätty, riittääkö tämä osaamisen nostoon?
– Ei se pelkästään riitä. Digitalisaation kehittäminen ja teollisuuden uudistaminen kestävästi tuovat meille valtavasti uusia ja vaativia osaamisen tarpeita – sekä uusille että jo olemassa oleville työntekijöille. Korkeakoulutuksen on vastattava ennakoivasti näihin tarpeisiin, ja valtiontalouden kehyksissä on huomioitava opiskelijamäärän kasvu sekä jatkuva osaajatarve.
– Samaan aikaan on tietysti huolehdittava siitä, että koulutuksen laatu pysyy hyvänä. Valtion taloudella on rajansa, joten määrärahoilla on myös kannustettava korkeakouluja keskinäisessä yhteistyössä uudistamaan koulutustaan. Koulutukseen tarvitaan uutta tehokkuutta ja yrityksille nykyistä paremmat väylät hankkia lisää osaamista korkeakouluista. Yritykset ovat korkeakouluille erinomainen tuki ja yhteistyökumppani niin tutkimuksessa, opetuksessa kuin jatkuvan oppimisen kehittämisessä.
Miksi yritykset tarvitsevat valtiolta rahaa omaan uudistumiseensa?
– Koronakriisistä johtuva elvytyksen tarve on yksi syy, mutta jo ennen koronaa Suomi on ollut vuosien ajan jäljessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotavoitteistaan (TKI), ja häviämme kilpailijamaillemme koko ajan lisää. Lisäksi hallitus on yhä jäljessä oman hallitusohjelmansa TKI-tavoitteesta. Suomen tulevaisuuden ratkaisun hetki on nyt. Tarvitsemme toimivan strategian koronanjälkeiseen aikaan, ja ainoa selviytymisvaihtoehtomme on uudistuminen ja uuden luominen niin valtion, kuntien kuin yritysten tasolla.
– Kymmenet maat, mukaan lukien koko Euroopan unioni, Kiina ja Yhdysvallat ovat tehneet eritasoisia ilmastositoumuksia, ja tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön uusia teknologioita eri puolilla maailmaa. Suomen teollisuuden on oltava tässä kehityksessä mukana. Yrityksemme ovatkin olleet jo pitkään hyvässä etunojassa vähähiilisten teknologioiden ja palveluiden suunnittelussa, valmistamisessa ja viennissä, mutta muun muassa koronakriisin vuoksi osa yrityksistä tarvitsee tukea TKI-toimintaansa. Jos muut maat pääsevät takaisin tai uusille markkinoille ennen meitä, kilpailukykymme ja työllisyytemme heikkenee entisestään.
Mihin TKI-tukea käytännössä sitten tarvitaan?
– Huippuluokan tutkimuslaitteistoihin, tutkimus- ja kehitysyksiköiden sekä kehittämisen infrastruktuurien ja uusien vientituotteiden luomiseen. Lisäksi on tuettava verkostoja, joissa toimii TKI-yhteistyössä yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja kaupunkeja. Tuetaan siis uusien vientipalveluiden ja -tuotteiden, yritysten ja työpaikkojen syntymistä.
– Osallistumalla yritysten TKI-kustannuksiin valtio pienentää luovan toiminnan riskiä, ja yritykset laittavat valtion tukeman euron päälle useita omia eurojaan. Valtion eurot palautuvat takaisin uusina työpaikkoina sekä vienti- ja verotuloina.
Teknologiateollisuus haluaa hallitukselta siis satoja miljoonia euroja osaamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja TKI-tukiin. Samaan aikaan olette olleet huolissanne valtion velasta ja lainanotosta. Eikö tässä ole ristiriitaa?
– No ei ihan näin. Hallitus on aivan oikein tehnyt elvytystoimia koronakriisin hoitamiseksi, elinkelpoisten yritysten ja siten työpaikkojen säilymisen hyväksi. Eri puolilla maailmaa tehdään kuitenkin jo uusia kasvusuunnitelmia. On aivan ehdotonta, että hallitus katsoo kehysriihessään myös pitkälle eteenpäin ja tekee kriittisiä linjauksia koronan jälkeisen kasvun hyväksi. Osaamiseen ja uuden luomiseen panostaminen digivihreän kasvun mukaisesti on aivan olennaista kasvun mahdollistamisessa.
Hallituksen tavoitteena on saada 20 000–30 000 lisätyöllistä kehysriihen päätöksillä. Pidätkö tavoitetta realistisena?
– Valitettavasti sitä on vaikea pitää realistisena, kun osa ministereistä on jo etukäteen julkisuudessa sulkenut pois vaikuttavia toimia kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisen edes osin nykyistä kannustavammaksi. Tavoite karkaa yhä kauemmas, jos työllisyyttä vahvistavia toimia ei nyt vihdoin tehdä.
– Jos vaikuttavia toimia ei tehdä, vähintään on huolehdittava siitä, ettei kehysriihessä tehdä sellaisia päätöksiä, jotka nostavat työnantajien kustannuksia tai lisäävät työllisyyskynnystä. On myös vaikea nähdä, miten työllisten määrä lisääntyisi ilman työllistämistä edistäviä lakimuutoksia kuten määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottamista ja lomautuslainsäädäntöä joustavoittamalla.
Teknologiateollisuus teki viime viikolla strategiamuutoksen, joka tuo yrityksille vaihtoehtoja työehtojen sopimiseen. Miksi vaaditte vielä hallitukselta toimia paikallisen sopimisen helpottamiseksi?
– Yritysten tilanne toimialallamme vaihteli paljon jo ennen koronaa, joten ne tarvitsevat työehdoista sopimiseenkin enemmän vaihtelua, esimerkiksi kilpailukykyisiä ja kannustavia palkkarakenteita ja tilaajien tarpeisiin sovitettavia työaikoja. Tavoitteenamme on kehittää paikallista sopimista edelleen myös valtakunnallisten työehtosopimusten puitteissa. Ongelmana kuitenkin on, että paikallisessa sopimisessa on lainsäädännöllisiä esteitä eikä kaikilla yrityksillä ja työntekijöillä ole mahdollisuuksia hyötyä työehtosopimusten sallimista joustoista. Näitä esteitä on purettava lainsäädäntöteitse.
Julkaisemme huhtikuun aikana Teknologiateollisuuden kehysriihitavoitteisiin liittyvän blogisarjan.
Lisää aiheesta:
Blogi: Katse vihdoin kohdistettava koronaa kauemmaksi – Kehysriihessä on muurattava kestävän talouskasvun peruskivi
Blogi: Firmojen investointipäätökset ulottuvat vaalikausia pitemmälle – Puoliväliriihessä tarvitaan pysyviä päätöksiä innovaatiorahoitukseen
Blogi: Kehysriihessä on tehtävä lähtölaukaus hiilineutraaliksi kiertotalous-Suomeksi
Blogi: Koronalasku ei lyhene ilman parempaa työllisyyttä
Blogi: Korkeakoulujen rahoituksen tulee kasvaa pitkäjänteisesti – Hallitukselta saatava selkeä signaali pysyvästä muutoksesta
Blogi: Maahanmuuton lupaongelmat haittaavat jo yritysten kasvua – Hallituksella on mahdollisuus vauhdittaa uudistuksia kehysriihessä
Blogi: Kehysriihessä on tartuttava talouden suureen nivelkohtaan – Keinot ovat digitaalisia
Teknologiateollisuuden linjaus: Talouskasvu on varmistettava uudistamalla teollisuutta digitalisaation ja kestävän kehityksen keinoin
Artikkeli on mukana huhtikuun uutiskirjeessä.
