”Mualiman parraitten mehtäkonneitten” valmistaja Ponsse on myös kiertotalouden edelläkävijä
Pienestä Vieremän kunnasta maailman johtavien metsäkonevalmistajien joukkoon tiensä raivanneen Ponssen strategiassa kestävä kehitys ja kiertotalous ovat nykyään yrityksen ydintä. Ennen kuin kiertotaloudesta edes puhuttiin, Ponssen perusfilosofia on ollut sitä lähellä jo perustamisvuodesta 1970 lähtien.
”Sen sijaan, että metsäkoneet päätyisivät meiltä navetan taakse, laitamme ne kiertoon ja myymme eteenpäin. Ihan niin kuin autoja otetaan vaihdossa, mekin otamme koneita vaihtoon. Enimmillään kone saa uuden elämän uudella omistajalla”, Ponssen huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen kertoo.
Kone voidaan päivittää nykypäivän tasolle, jolloin se jatkaa elinkaartaan 2–4 omistajan voimin. Eri arvioiden mukaan tehdaskunnostus säästää energiaa jopa 50–85 prosenttia, materiaaleja 26–90 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjä 46–93 prosenttia uusien osien valmistamiseen verrattuna.
- Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia
-
- Perustettu 1970 Vieremällä, jossa yritys sijaitsee edelleenkin.
- Ponsse on maailman johtavia metsäkonevalmistajia.
- PONSSE-metsäkoneet perustuvat ympäristöystävälliseen tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen, jossa puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan määrämittaansa jo metsässä.
- Yhtiö toimii noin 40 maassa, ja lähes 80 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä.
- Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ireland Ltd Irlannissa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, Ponsse China Ltd Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa ja Epec Oy Seinäjoella.
- Liikevaihto: 636,6 miljoonaa euroa
- Henkilöstöä konsernissa noin 1900, joista puolet Suomessa. Vieremällä noin 600.
Ponssen valmistamat uudetkin metsäkoneet on tehty lähes kokonaan kierrätetyistä materiaaleista. Yli 90 prosenttia metsäkoneen painosta on kierrätettävää materiaalia. Yrityksellä on valtuutettuja huoltopisteitä ympäri maailmaa, ja ne myös myyvät Ponssen varaosia.
Oma kierrätyskeskus ja tehdaskunnostettuja osia
15 vuotta talossa ollut varaosapäällikkö Mikko Eskelinen on nähnyt vastuullisuuden tuoman muutoksen alalle ja tuntee kiertotalouden jalkautuksen kuin omat taskunsa.
Ponsse tekee käytetyistä tehdaskunnostetuista osista uudenveroisia. Niille annetaan sama takuu kuin uusille.
”Meillä puhutaan säästöosista. Keräämme systemaattisesti osia, jotka palautuvat meille esimerkiksi tehtaan tuotannosta. Konepeltiin on voinut tulla naarmuja ja me tarkastamme, onko se silti käyttökelpoinen. Jos on, se myydään kunnostamattomana säästöosana eteenpäin”, Eskelinen avaa.
Tehdaskunnostetut osat maksavat kolmanneksen vähemmän kuin uudet. Säästöosat ovat 60 prosenttia halvempia.
Reman paja. Ponssella on oma huollon kunnostus- ja kokoonpanokeskus eli "Reman paja", joka on jo 11 vuotta keskittynyt osien kunnostamiseen aiemmin hajautetusti tehdyn, satunnaisen osien kunnostamisen sijaan.
Merkittävä kiertotaloutta edistävä teko Ponsselta on ollut oman, keskitetyn kierrätyskeskuksen perustaminen Iisalmeen pari vuotta sitten. Sinne ohjautuu tavaraa monesta eri lähteestä. Esimerkiksi Ponssen tytäryhtiöt saavat palauttaa sinne varastojaan täyttäviä, hitaasti kiertäviä varaosia. Niiden tilalle ne voivat ostaa uudempia ja nopeammin kiertäviä osia.
Osat tarkastetaan ja arvioidaan kierrätyskeskuksessa. Osa niistä päätyy suoraan metallinkierrätykseen, osasta tulee säästöosia ja jotkut voidaan myydä tehdaskunnostettuna osana tarkastuksen ja puhdistuksen jälkeen. Systemaattisuudesta pidetään huoli niin tavaran vastaanotossa kuin jatkojalostuksessakin. Kaikki materiaalivirrat rekisteröidään järjestelmiin. Näin tiedetään myös mitä on romutettu.
Sitten on ponsselaisittain ”Reman paja” eli Huollon kunnostus- ja kokoonpanokeskus: korjaamo, joka on jo 11 vuotta keskittynyt osien kunnostamiseen. Aiemmin osien kunnostaminen tapahtui hajautetusti eri korjaamoissa ja oli satunnaista. Osien laadun sekä kunnostustyön tehokkuuden nostamiseksi Ponsse perusti osien kunnostamiseen keskittyneen korjaamon. Reman pajalla kunnostetaan isoja mekaanisia voimansiirron komponentteja, joihin tulee kulumaa.
Ponsse kehittää Huollon kunnostus- ja kokoonpanokeskusta kaukomaihin, lähelle asiakkaita. Ensimmäisenä listalla ovat Uruguay, USA, Brasilia, Kiina ja Venäjä.
Ponsse tarjoaa kunnostuspalvelua myös sellaisille osille, joita se ei itse kunnosta. Esimerkiksi hydrauliikkakomponentit, joiden kunnostus tehdään niihin erikoistuneissa yhtiöissä. Tytäryhtiö Epec kunnostaa puolestaan tietojärjestelmien komponentit.
Suurin osa – lähes 90 prosenttia – Ponssen Suomessa korjatuista ja käytetyistä osista myydään eteenpäin kotimaassa. Loput kiertotaloustuotteet menevät lähinnä Eurooppaan.
Jatkossa Ponsse kehittää vastaavaa ”Reman-konseptia” paikallisesti etenkin kaukomaihin. Ensimmäiseksi listalla ovat Uruguay, USA, Brasilia, Kiina ja Venäjä. Niissä tullimuurit ovat hankaloittaneet toimintaa.
”On järkevää kehittää näihin maihin oma paikallinen kunnostusyksikkö, jonka toiminta pohjautuu samoihin ohjeisiin ja prosesseihin kuin Iisalmessa. Kun laadukas palvelu saadaan lähemmäs asiakasta, se tarkoittaa myös asioiden nopeutumista. Säästöjä seuraa, kun varaosia ei tarvitse lennättää pitkiä matkoja. Samalla myös ympäristö kiittää”, Tapio Mertanen luettelee.
”Datan suhteen ei olla vielä maalihavuilla”
Kiertotaloutta tukeva datan käyttö on Mertasen mukaan Ponssen metsäkoneissa vielä kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä huollolle tarkoitetulla sovelluksella pystytään seuraamaan koneen kuntoa. Nykyinen ennakoiva huolto perustuu paljolti historiatiedon perusteella kerättyyn dataan.
Tulevaisuudessa reaaliaikainen tieto mahdollistaa reagoinnin aiemmassa vaiheessa, jolloin suurempia vaurioita tai turhaa materiaalinkäyttöä ei pääse syntymään. Lisäksi asiakas saa ennakoinnin avulla kustannussäästöjä sekä parempaa käytettävyyttä koneilleen.
”Sitä kohti ollaan menossa, mutta vielä ei olla maalihavuilla”, Tapio Mertanen sanoo.
Hän arvelee havuille pääsyn vievän pari kolme vuotta.
Sisäistä kiertotaloutta. Tapio Mertanen aloitti Ponssella varaosamyyjänä 27 vuotta sitten ja on nyt huoltopalvelujohtaja. ”Tämä on ollut hieno kokemus, enkä ole lähtenyt muualle kiertoon. Tässä mielessä Ponssella ei kiertotalous ole minun kohdallani toiminut.”
Tämän vuoden loppupuolella voitaneen datan avulla ennakoida jo huoltotarvetta.
”Mikä tarkoittaa sitä, että saamme materiaalit suoraan tarpeeseen. Kiertotalouden kannalta on hyötyä siitä, että voimme ajoittaa paremmin materiaalin saapumista ja käyttää ympäristöystävällisempiä kuljetuksia. Ei tarvitse ottaa kuljetusta viimeisessä hädässä kalliilla hinnalla tai ajella kyytejä maastoon erikseen.”
Kierrätyskeskukseen tulevissa palautuksissa ollaan datan käytössä pisimmällä. Varaston kiertoa tutkitaan ja saadaan palautusimpulsseja.
Valveutuneita asiakkaita ja budjettitoiveita
Maailmanlaajuinen kiertotalous- ja vähähiilisyystavoitteiden trendi näkyy vahvasti Ponssen asiakkaiden toiveissa ja tilauksissa.
”Osa asiakkaista on todella valveutuneita ja odottavat meiltä innovatiivisuutta sekä asioiden yhdessä tekemistä. Yhä useammalle asiakkaalle vastuullisuusasia kaikkine nyansseineen on todella tärkeä. Mitä isompi globaali asiakas, sitä tärkeämpää vastuullisuus myös toimittajan suunnasta näyttää olevan”, Mertanen toteaa.
Hän uskoo vaatimusten lisääntyvän tulevaisuudessa.
”Pysyäksemme mukana kilpailussa vastuullisuusasioiden pitää olla mukana tekemisessä.”
Ponssessa on resursoitu henkilötyövoimaa kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen.
Syksyn budjettineuvotteluista toivotaan rahaa ja resursseja kiertotalouteen liittyviin innovointeihin sekä koulutukseen ja tietotaidon lisäämiseen.
Jotta kiertotalous ja digivihreä talous etenisi vauhdilla ja tarjoaisi uusia bisnesmahdollisuuksia, Mertanen toivoo hallituksselta syksyn budjettineuvotteluista rahaa ja resursseja kiertotalouteen liittyviin innovointeihin sekä koulutukseen ja tietotaidon lisäämiseen.
”Vaikka näitä asioita on mietitty, me saatamme katsoa asioita liian läheltä. Innovointi ja benchmarkkaus jopa muilta toimialoilta olisi hyvä asia.”
Kokemukset Sitrasta ovat olleet hyviä. Sieltä on saatu myös rahoitusta. Logistiikka-asioihin Mertanen toivoo kehittämistä.
”Aina kun materiaaleja liikutetaan, törmätään logistiikkaan liittyviin kustannuksiin. Me pyrimme kannustamaan paikallisia kunnostamaan osia, minkä avulla minimoidaan tai eliminoidaan materiaalin lähettäminen kunnostettavaksi. Näin tavaroita ei tarvitse liikutella pitkiä matkoja.”
Ajurina myös asiakkaan kilpailukyky
Ponssen perustajan Einari Vidgrenin strategia ”Meillä tehhään mualiman parraat mehtäkonneet” on Mertasen mukaan olennaisilta osin voimissaan myös digiajassa.
”Koneemme ovat kestäviä ja luotettavia. Se rimmaa hyvin kiertotalousasiaan. Mitä parempi tuote on, sen käytön aikainen kuormitus liittyy ainoastaan polttoaineeseen ja perushuoltamiseen, jota kaikki laitteet tarvitsevat. Kestävässä laitteessa ei tarvitse jatkuvasti vaihtaa osia. Se kuormittaa vähemmän ympäristöä. Tähän kun liittää vielä dataoptimoinnnin, laitteen voi korjata ennen kuin se rikkoutuu.”
Sydän Pohjois-Savossa. Ponssen pääkonttori ja tehdas pysyvät yhä pohjoissavolaisessa Vieremän kunnassa.
Kansainvälinen Ponsse pitää pääkonttoria ja tehtaansa yhä pienessä Vieremän kunnassa.
Mertanen arvelee sen olevan perustajan verenperintöä ja kotiseuturakkautta:
”Pääomistajat asuvat täällä Ylä-Savossa. Olemme löytäneet täältä sopivan ympäristön ja ihmisiä, jotka haluavat olla tässä mukana ja ajattelevat asioista samalla lailla. Luulen, että jos olisimme muualla Suomessa, yrityskulttuuri voisi olla vähän erilainen. Ponsse on sen näköinen kuin sen työntekijät ovat.”
Viime syksynä Ponsse luovutti asiakkaalleen 16 000. metsäkoneen.
”Kun tulin taloon vuonna 1994, viidessadas kone oli silloin valmis”, Mertanen muistelee.
Tuhannes kone luovutettiin asiakkaalle 2000-luvun alkupuolella. Ensimmäiseen tuhanteen koneeseen meni siis 30 vuotta, Mikko Eskelinen ynnää. Sen jälkeen tuli massa ja kansainvälistyminen.
Minä ihan oikeasti uskon siihen, että kiertotalous ei ole pelkkää puhetta. Sillä saa ihan oikeaa bisnestä aikaiseksi.
”Kansainvälistyminen on ollut kova juttu kasvulle”, Mikko Eskelinen toteaa ja jatkaa:
”Minä ihan oikeasti uskon siihen, että kiertotalous ei ole pelkkää puhetta. Sillä saa ihan oikeaa bisnestä aikaiseksi. Olen aivan varma, että kiertotalousratkaisut tulevat kasvavamaan Ponssen varaosatarjoamassa. Säästöosat tuovat asiakkaillemme edullisimman vaihtoehdon ja tehdaskunnostettujen osien tarjontaa voidaan vielä laajentaa huomattavasti sekä siirtää palvelun tuottamista lähemmäksi asiakasta.”
Mertanen näkee vastuullisuuden lisäävän mahdollisuuksia tehdä asioita uudella tavalla ja asiakkaan kustannusrakennetta tukien.
”Meidän tehtävämme on myös pitää asiakkaan kilpailukykyä yllä tässä muuttuvassa maailmassa.”
Teksti: Marjo Vuorinen
Kuvat: Ponsse
Huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, miksi olet juuri tässä työssä?
”Olen ollut Ponssella töissä 27 vuotta. Aloitin varaosamyyjänä. Nyt olen ollut 11 vuotta huoltopalvelujohtajana. Kun tulin, täällä oli reilut sata henkilöä töissä ja toiminta oli hyvin Suomi-keskeistä. Silloin tunsi suurin piirtein kaikki työntekijät. Nyt ei enää – meitä on Vieremällä yli 600.”
”Tämä on ollut hieno kokemus, enkä ole lähtenyt muualle kiertoon. Tässä mielessä Ponssella ei kiertotalous ole minun kohdallani toiminut.”
”Minulle Ponssella työskenteleminen tarkoittaa eteenpäin menemistä. Aina voi olla parempi – positiivisessa mielessä. Meillä on valtava halu kehittää asioita eteenpäin ja saada niitä aikaiseksi. Yhdessä tekeminen on tärkeä asia. Todella moni meistä jakaa firman arvot ja siksi meidän on luontevaa olla täällä töissä.”
Varaosapäällikkö Mikko Eskelinen, miksi olet juuri tässä työssä?
”Ponssella on lämmin henki. Monimutkaisiakin asioita käsitellään maanläheisesti ja maalaisjärjellä päästään hyvin eteenpäin. Täällä on lupa kysellä toisilta eikä kukaan sano, että tyhmiäpä kyselet. Täällä hyväksytään se, ettei huonoja kysymyksiä ole.”
”Minulla on myös henkilökohtainen syy olla täällä: kotiseuturakkaus. Olen paluumuuttaja ja ollut täällä nyt 15 vuotta. Minulla on halu asua täällä ja kehittää Ponssen avulla tätäkin kulmakuntaa Suomessa eteenpäin ja asioita parempaan suuntaan. Ponsse vaikuttaa aluetalouteen. Meillä on paljon alihankkijoita ja ihmisiä töissä.”
Lisää aiheesta:
Kiertotalousprojektista syntyi jätteiden Tinder – Kestävä kehitys on Solitalle strategisesti merkittävä megatrendi
Teknologiateollisuus ry:n vastuullisuuslinjaukset
Tiedote: Teknologiateollisuus haluaa yritysvastuun edelläkävijäksi: Vastuuta on kannettava läpi koko arvoketjun
Artikkeli on mukana elokuun uutiskirjeessä.
