28 työnhakijasta 4 oli Suomesta – Työperäinen maahanmuutto on elinehto myös ammattiosaajia kaipaaville konepajoille

Componentan valimossa Karkkilassa ei näytä siltä, että Suomessa olisi työvoimapulaa ja vaikeuksia saada kansainvälisiäkin osaajia. Ilmassa voi aistia sulan rautamassan tuoksun, ja töitä tehdään kiireisesti useita eri kansallisuuksia edustavien miesten ja naisten voimin.

Teknologiateollisuuden vahva vire onkin näkynyt myös Componentan tuotannossa. Talouden imu sekä yrityksessä tehty aktiivinen myyntityö ovat tuoneet tarpeen nostaa tuotantokapasiteettia. Yhtiö pystyy tilauspiikeissä tarvittaessa järjestelemään tuotantoa ja henkilökuntaa yhdeksän tuotantoyksikkönsä kesken sekä käyttämään alihankintaverkostoa hyväkseen. Karkkilan valimolle on tarvittu myös useita uusia työntekijöitä.

Ja tarvitaan edelleenkin.

”Meillä on ollut avoimia hakuja, verkostohakuja, suorahakuja työ- ja elinkeinotoimiston sivujen kautta, hakuja paikallislehtien kautta sekä muita, uusia hakutapoja. Saimme kahdessa viikossa 28 hakemusta, joista neljä oli Suomesta. Kaikki muut hakemukset tulivat ulkomailta, ja palkkasimme jokaisen, jonka saimme”, kertoo Componentan operatiivinen johtaja Pasi Mäkinen.

Tärkeintä on asiakaslupaus. ”Meillä on oltava koko ajan varmuus siitä, että pystymme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin. Nyt kun kysyntää on joka puolella, törmäämme rekrytointihaasteisiin”, sanoo Componentan operatiivinen johtaja Pasi Mäkinen.

Hakijoiden tausta ei ole Componentalle minkäänlainen ongelma. Ongelma on suomalaisen lupaprosessin jähmeys. Esimerkiksi Karkkilan valimon jälkikäsittelyn ammattiosaajista yli puolet on kv-taustaisia, kymmenkunnasta eri maasta. Suomesta ei kuitenkaan tule tarpeeksi työnhakijoita, ja ulkomailta tulevien lupaprosessit kestävät liian kauan ja ovat työnantajan näkövinkkelistä työläitä.

Työlupaprosessi ei saa uhata asiakaslupausta

Componenta on muun muassa valettujen ja koneistettujen metallikomponenttien sopimusvalmistaja. Sillä ei siis ole omia tuotteita, vaan yritys valmistaa hyvin erilaisia komponentteja useille eri asiakkaille.

Kansainvälinen teknologiayhtiö, tuotanto Suomessa

• Componenta Oyj tuottaa korkealaatuisia ja vastuullisesti tuotettuja valettuja ja koneistettuja komponentteja sekä takeita, putkituotteita ja levyleikekomponentteja suomalaisille ja globaaleille ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden valmistajille. 
• Kansainvälinen teknologiayhtiö, jonka pääkonttori on Suomessa. Työntekijöitä on noin 600.
• Liikevaihto oli 70 miljoonaa euroa vuonna 2020.
• Yrityksen historia alkaa vuodesta 1820, jolloin Karkkilaan perustettiin Högforsin ruukki. Yhtiöllä on edelleen valimo Karkkilassa.
• Componentan yhdeksän tuotantoyksikköä sijaitsevat Suomessa. Valimot ovat Porissa ja Karkkilassa ja koneistusyksiköt Härmässä, Kurikassa, Sastamalassa ja Jyväskylässä. Lisäksi Jyväskylän alueella ovat levyleikekomponentteihin ja putkituotteisiin keskittyneet yksiköt sekä takomo. 

”Meille tärkeintä on asiakaslupaus ‒ kun asiakkaat haluavat toimia meidän kanssamme, haluamme tehdä operoinnin heille mahdollisimman helpoksi, jotta he taas pystyvät keskittymään omaan osaamiseensa ja tekemiseensä. Tämän vuoksi meidän on oltava äärimmäisen ketteriä ja joustavia omassa tuotannossamme.”

Tätä vaikeuttaa osaajien saatavuus ja suomalaisen lupaprosessin hitaus.

”Meillä on oltava koko ajan varmuus siitä, että pystymme reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin. Nyt kun kysyntää on joka puolella, törmäämme rekrytointihaasteisiin.”

Vajetta Componentalla on ajoittain esimerkiksi valunpuhdistajista, valimotyöntekijöistä, koneistajista, plasmaleikkaajista, takojista, mittamiehistä, kaavauskonekuskeista, hankkijoista tai myyjistä. Hyvä puoli on, että yritys kouluttaa työntekijöistään monitaitoisia osaajia, jotka voivat tarvittaessa kiertää eri tehtävissä.

Vetovoimasta huolehditaan usein eri tavoin

Julkisuudessa on puhuttu viime viikkoina paljon kv-huippuosaajien saatavuusongelmista, mutta ammattiosaajien pulasta kärsii myös valmistava teollisuus. Jos tuotanto sakkaa pk-yrityksissä, se sakkaa myös niiden isommilla asiakkailla. Pahimmillaan isot, vientiä tekevät asiakasyritykset voivat työntekijäpulan vuoksi joutua vaihtamaan asiakkuutensa kotimaisilta yrityksiltä ulkomaisiin yrityksiin.

Diversiteetistä on hyötyä. Componenta on hyvä esimerkki työelämän monimuotoisuudesta. Karkkilan valimossa työskentelee sekä naisia että miehiä noin kymmenestä eri maasta.

Suomalaisista oppilaitoksista ei eri syistä johtuen valmistu enää tarpeeksi ammattiosaajia. Componenta kouluttaa uusiakin työntekijöitään, mutta jos hakijoita ei ole, ei ole koulutettaviakaan.

”Osa töistä on fyysistä, ja me tarvitsemme ennen kaikkea terveitä käsiä ja mieliä. Vuonna 2007 rekrytoitiin vielä enemmän kuin nyt, ja silloin työntekijöiden saatavuustilanne oli huomattavasti nykyistä parempi. Jotain on muuttunut reilun kymmenen vuoden aikana huomattavasti, ja valitettavasti huonompaan suuntaan”, Mäkinen pohtii.

Componenta rekrytoi henkilöstöä myös oppisopimuskoulutuksen avulla, tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja ottaa opiskelijoita harjoitteluun ja kummioppilaiksi.

”Nämä toimet eivät kuitenkaan auta nopeisiin tilauspiikkeihin, jolloin tarvitsemme jo osaavampaa henkilöstöä.”

Componenta on Mäkisen mukaan pyrkinyt huolehtimaan omasta vetovoimastaan työnantajana. Palkkakin on kilpailukykyinen ja kannustinjärjestelmät kunnossa.

Valimo Karkkilassa. Componentalla on eri tuotantoyksiköissään yhteensä noin 600 työntekijää. Yhtiö tuottaa korkealaatuisia ja vastuullisesti tuotettuja valettuja ja koneistettuja komponentteja. 

Työvoiman saatavuudessa näkyy myös alueellista vaihtelua. Esimerkiksi Porin-valimoon uusia työntekijöitä on helpompi saada kuin Karkkilaan. Toistaiseksi ongelmista on selvitty töitä järjestelemällä eri tuotantoyksiköiden välillä.

”Pitkässä juoksussa ei kuitenkaan ole järkevää, että siirrämme tavaroita kumipyörillä. Turha kuljettaminen vie resursseja ja rasittaa ympäristöä”, Mäkinen toteaa.

Tarveharkinta työntää työntekijöitä ulkomaille

Componenta käyttää myös työvoimaa vuokraavia yrityksiä, mutta niilläkin on ollut vaikeuksia saada työntekijöille työlupia.

Mäkinen uskoo vielä Suomen vetovoimaan. Ulkomailta tulevat työntekijät ja heidän mahdolliset perheenjäsenensä tarvitsevat kuitenkin Suomeen tullessaan paljon erilaista tukea, jota kaikilla työnantajilla ei välttämättä ole tarjota.

”Me olemme käyneet keskusteluita erään kumppanin kanssa, että hän alkaisi auttaa tässä. Lisäksi olemme olleet kuntapäättäjiin yhteydessä ja kertoneet resurssihaasteestamme. Kunnissa on onneksi ollut myötämielisyyttä järjestää ’kotouttamiseen’ liittyviä tukitoimia, jos työntekijä perheineen on muuttamassa ulkomailta työpaikkakunnalle”, Mäkinen kiittää.

Hän toivoo joustavuutta myös ulkomaisen työvoiman tarveharkintaan, koska se vaikeuttaa ja hidastaa yrityksessä jo olevien kv-työntekijöiden jatkolupien saamista. Pahimmassa tapauksessa lupien käsittelyä odottavat tutut työntekijät houkutellaan töihin ulkomaille.

Componenta pystyy yhä pitämään kiinni asiakaslupauksestaan, mutta oleskelulupaprosessien hitaus tuo sille lisähaasteita.

Teknologiateollisuudessa osaajavaje ja lupaongelmat haittaavat jo yritysten kasvua. Oleskelulupiin tulee saada näkyvyyttä ja ennakoitavuutta muun muassa mahdollistamalla sertifioitujen työnantajien järjestelmä, toteaa Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Milka Kortet. 

Irti esteistä. Nopein tie saada vientiteollisuuden tarvitsemia työntekijöitä on poistaa nykyiset kansainvälisten osaajien maahantulon lainsäädännölliset esteet, toteaa Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Milka Kortet.

Teknologiateollisuus työllistää 310 000 ihmistä, ja vuoteen 2030 mennessä eläköityy 70 000 osaajaa.

”Componentan tilanne on hyvä esimerkki haasteesta, jonka kanssa lukuisat alan yrityksemme kamppailevat tällä hetkellä. Asian kuntoon laittamisen tarpeesta vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys – nyt on konkreettisten tekojen aika!” Kortet sanoo.

Teksti: Marjo Ollikainen

Kuvat: Liisa Takala

Lisää aiheesta:

Onko osaajapula vain työnantajien halpatuontipropagandaa, Milka Kortet?

Investoinnit tuomassa pohjalaismaakuntiin satoja työpaikkoja – Maakunnan omat osaajat eivät riitä yritysten tarpeisiin 

Ulkomaisten erityisosaajien lupaongelmat hankaloittavat miljoonainvestointien läpivientiä: ”Huippurekry voi luoda ympärilleen kymmeniä paikallisia työpaikkoja”

Artikkeli on mukana syyskuun uutiskirjeessä.