Milka Kortet, Teknologiateollisuus
Artikkeli

Onko osaajapula vain työnantajien halpatuontipropagandaa, Milka Kortet?

10.8.2021 klo 6.30
Kansallinen osaajapoolimme on rajallinen eikä siitä riitä osaajia kaikkien yritysten tarpeisiin. Yrityksiin ei saada tarpeeksi hitsareita, koneistajia ja särmääjiä tai korkeasti koulutettuja erityisosaajia. Nopein tie saada vientiteollisuuden tarvitsemia kansainvälisiä työntekijöitä on poistaa nykyiset kansainvälisten osaajien maahantulon lainsäädännölliset esteet, toteaa johtava asiantuntija Milka Kortet.

Osaajapula on useiden eri organisaatioiden tekemien kyselyiden mukaan jo suurin yritysten kasvun este. Tätä on epäilty julkisuudessa ajoittain työvoiman halpatuontipropagandaksi. Mistä vientialojen osaajapulassa on kyse?

– Teknologiateollisuus työllistää 310 000 ihmistä ja vuoteen 2030 mennessä eläköityy 70 000 osaajaa. Samaan aikaan teknologia muuttaa työtä ja vaatii siten jokaisella koulutustasolla yhä korkeampaa osaamista. Useille eri toimialoille tarvitaan kymmeniä tuhansia uusia osaajia. Osaajapula on todellinen ja se on sekä määrällinen että laadullinen.

– Yritysten tuotannon volyymin kasvaessa yrityksiin ei saada ammattiosaajia, koska heitä ei valmistu riittävästi. Juuri nyt yrityksiimme löytyy vain rajallinen määrä hitsareita, koneistajia ja särmääjiä ja ammattilaisista käydään todella kovaa kisaa eri alueilla. Samanaikaisesti yritykset tarvitsevat digivihreään kasvuun ja bisnesloikkaan korkeasti koulutettuja erityisosaajia, myös sellaisia, joita ei edes kouluteta Suomessa.

– Kansallinen osaajapoolimme on rajallinen eikä siitä riitä osaajia kaikkien yritysten tarpeisiin. Kansainväliset rekrytoinnit ovat yrityksille aina isoja investointeja eivätkä niiden motiivit löydy työvoiman halpatuonnista vaan todellisesta kriisistä löytää työlle tekijöitä.

Voisiko osaajapulahaasteita ratkaista ammatti- ja korkeakouluissa tai jatkuvan oppimisen keinoin työpaikoilla?

– Yritysten, koulutuksen järjestäjien sekä työvoimahallinnon tiivis kumppanuus on toki eräs keino ratkaista osaajapulaa. Tämä keino on jo käytössä ja toimii kohtalaisen hyvin nykyisen henkilöstön kehittämisväylänä sekä uusien osaajien kouluttamisen kanavana.

–  Uusien osaajien kouluttaminen on kuitenkin pitkä tie ja välttämättä koulutuksiin ei edes löydy sopivia henkilöitä alueelta. Lisäksi yhteistyöhön kaivattaisiin nopeampia, joustavampia sekä yritysten tarpeisiin räätälöityjä lyhytkoulutuksia. Nykyinen tutkintokeskeinen ajattelu esimerkiksi koulutuksen rahoituksen pohjana on liian hidas ja tehoton keino vastata akuuttiin osaajapulaan.

Entä nopeammat täsmäratkaisut, mitkä toimet pitäisi nyt tehdä heti, jotta saamme vientiyrityksiin niiden kipeästi tarvitsemia osaajia? Ja kenen ne pitäisi tehdä?

– Vientiteollisuus tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja nopein tie on poistaa nykyiset kansainvälisten osaajien maahantulon lainsäädännölliset esteet. Hallitus on asettanut maahanmuuton sujuvoittamisen tavoitteen, mutta keinot ja resurssit ovat edelleen hajallaan.

–  Nyt on viimeinen aika konkretisoida tahtotila ministeriöiden yhteiseksi virkamiesten tekemiseksi, jota priorisoidaan, mitataan sekä johdetaan määrätietoisesti. Erityisinä pikatoimina näemme, että valmisteilla oleva kansallinen D-viisumi on laajennettava koskemaan erityisosaajien lisäksi opiskelijoita.

–  Toisena ratkaisuna ehdotamme sertifioitujen työnantajien käytäntöä, jonka turvin luotetut työnantajat voisivat saada osaajia pikakaistaa pitkin kolmansista maista. Lisäksi koko lupajärjestelmä tulisi miettiä uudella innovatiivisemmalla tavalla ja ottaa luotetuissa maissa nopeasti käyttöön digitaalinen vahva tunnistaminen lupaprosessin alkuvaiheessa.

–  Ratkaisut tunnistamiseen ovat jo olemassa, mutta aito halu, rohkeus ja resurssit kokeiluun tuntuvat puuttuvan vielä. Muistettava on myös, että kaikki edelliset parannukset lupajärjestelmässä heijastuvat Maahanmuuttoviraston resursseihin eli niiden turvaaminen on viimeinen portti siihen, että osaajien maahantulo on aidosti sujuvaa.

Mitä haittaa siitä on kasvuhakuisille yrityksille, jos osaajapulaan ei tehdä ratkaisuja jo nyt?

– Hidasteet Suomen lupaprosesseissa tarkoittavat pahimmillaan sitä, että rekrytointiprosesseissa tavoitetut ja muuttohaluiset osaajat päätyvät toisiin maihin, yritysten kasvu hidastuu ja kilpailuasema murenee. Ja kun työvoimaa ei löydy Suomessa, yritysten on mietittävä sijaintinsa ja liiketoimintansa uudelleen.

– Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa sitä, että yritysten on siirrettävä toimintansa maihin, joista osaajia on saatavilla. Suomen tulevaisuuden kannalta on erityisen tärkeää, että olemme maa, johon osaajien on sujuva tulla ja yritysten houkutteleva sijoittua.

Lisätietoja:

Johtava asiantuntija Milka Kortet (yrittäjyys ja osaaminen), puh. 050 569 7856, milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KortetMilka

Lisää aiheesta:

Kestävän kasvun avaimet käteen – Teknologiateollisuuden ehdotukset budjettiriiheen 2021

Onko rakenteellinen uudistus vain kivempi sanoitus leikkauksille, Minna Helle?

Miksi yrityksiä pitäisi koko ajan tukea niin massiivisesti, Heikki Kuutti Uusitalo?

Onko yritysten kilpailukyky aina tärkeämpää kuin luonto ja ilmasto, Helena Soimakallio?

Blogi: Meillä ei ole varaa tyytyä pieniin korjauksiin maahanmuuton lupaprosessien uudistamisessa

Artikkeli: Ulkomaisten erityisosaajien lupaongelmat hankaloittavat miljoonainvestointien läpivientiä: ”Huippurekry voi luoda ympärilleen kymmeniä paikallisia työpaikkoja”

 

Artikkeli on mukana elokuun uutiskirjeessä.