Maria Volanen
Uutinen

Kansainvälinen yritysverotus yhä pyörremyrskyssä – tyyntä ei näköpiirissä

Kansainvälisen yritysverotuksen uudistus on yhä juntturassa. OECD:n valmistelemasta verotusmallista yritetään seuraavan kerran sopua teollisuusmaiden G20-ryhmän kokouksessa 30.–31. lokakuuta. Sopuun pitäisi päästä itse veromallista ja uudistuksen täytäntöönpanosuunnitelmasta.

Maria Volanen, johtava asiantuntija, veropolitiikka, Teknologiateollisuus ry 

Uudistus astui ison askeleen eteenpäin viime heinäkuussa, kun yli 130 maata sitoutui siihen, että ne yrittävät saada verosopimuksen OECD:n valmisteleman mallin, ns. kahden pilarin mallin, pohjalta. Nämä maat edustavat yli 90:tä prosenttia koko maailman BKT:sta.

Näyttää kuitenkin siltä, että kyseisten uudistusta ajavien maiden (ns. Inclusive Framework -maiden) kokouksessa 8.10. tai G20-maiden kokouksessa lokakuun lopulla ei päästä sopuun kokonaisuudesta, ei ainakaan Pilari 1:n Amount A:sta. Tuo kohta veromallissa tarkoittaa, että osa suurten ja kansainvälisten konsernien verotuotosta ohjattaisiin markkinamaalle. (Ks. OECD:n esittely veromallista ja prosessista.

Valtava määrä teknistä työtä ja monenkeskinen verosopimus (MLI, multilateral instrument) siirtyvät myöhemmäksi. Nyt arvioidaan, että verosopimus voisi olla allekirjoitettavissa 2022 alkupuoliskolla.

Piru piilee yksityiskohdissa.

Mutta toistaiseksi ollaan kaukana konkreettisesta veromallista. Piru ja erimielisyydet piilevätkin yksityiskohdissa. Vielä ei esimerkiksi ole tarkkaa tietoa, ketkä tulevat verotuksen piiriin, miten veropohja lasketaan, miten verotetaan, minne verot maksetaan. Eli kaikki on auki.

Verotus

Verotuksen päivitys nykyaikaan vai poliittinen suhmura?

Yritysverotuksen kansainvälinen uudistus lähti liikkeelle 2017, kun keskustelu digitalisoitumisen vaikutuksesta liiketoimintaan aiheutti paineen uudistaa verotusta. Kansainvälisen yritysverojärjestelmän katsottiin olevan vanhentunut ja kykenemätön verottamaan uudenlaista liiketoimintaa oikeudenmukaisesti.

EU:ssa lähdettiin valmistelemaan EU-digiveroa ja pian myös yksittäisissä maissa omia kansallisia digiveroja. Painostuksen alla OECD kiihdytti omaa valmisteluaan. Tarkoituksena oli saada aikaan historiallinen yritysverouudistus, joka vastaa digitalisaation verojärjestelmälle aiheuttamiin haasteisiin. Näin se myös myytiin jäsenmaille ja yrityksille: kansainvälinen kokonaisuudistus, jonka jälkeen uusia muutoksia ei tarvitse vähään aikaan tehdä.

Yritykset ovat joutuneet viime vuosien aikana tekemään jatkuvasti muutoksia järjestelmiinsä, prosesseihin, laskentaan, kouluttamaan henkilökuntaa ja ostamaan konsultointipalveluita, ihan vain pystyäkseen raportoimaan ja maksamaan verot asianmukaisesti jokaiseen maahan jokaisen verolajin osalta oikein. Verotus muuttuu kaikissa maissa jatkuvasti. Valtiot myös taistelevat aggressiivisesti saadakseen verotulot omaan maahansa.

Myös OECD:n valmistelusta on tullut poliittista kiistelyä.

Alkuvaiheessa OECD:n vero-osaston johtaja Pascal Saint-Amans kommentoi EU:n digiverovalmistelua sanomalla, ettei hyvää verolainsäädäntöä saa aikaan noin politisoituneessa valmistelussa. Prosessin jatkuessa on kuitenkin käynyt selväksi, ettei OECD:n kahden pilarin mallistakaan tule odotettua suurta muutosta, joka yksinkertaistaa verotusta ja tekee tarpeettomaksi jatkuvan muutoksen.

OECD:n valmistelusta on tullut poliittista kiistelyä, samoin kuin EU:ssa. Teknisiä yksityiskohtia ei pystytä sopimaan, koska poliittiset päätökset puuttuvat. Vaikeuskerrointa lisää sekin, että korona on aiheuttanut kasvavan verotulojen tarpeen jokaiseen maahan.

verotus

 

EU vs. OECD  

Euroopan komissio ja jäsenmaat ovat vakuuttaneet vuodesta toiseen, että ne antavat täyden tukensa OECD:n pyrkimyksille saada aikaan laaja kansainvälinen konsensus yritysverotuksen päivittämiseksi. Tästä huolimatta yhä edelleen yksi merkittävä kuoppa kansainvälisen sopimuksen tiellä ovat kansalliset digiverot sekä EU:n digimaksu (digital levy).

Heinäkuisessa kannanotossa linjattiin, että maiden tulee luopua kansallisista digiveroistaan OECD:n mallista sovittaessa. USA on antanut ymmärtää, ettei se suostu OECD:n malliin, ellei Euroopan komissio hylkää digimaksua. Komissio lykkäsi painostuksen alla digimaksua koskevan direktiiviehdotuksen antamisen lokakuulle 2021, muttei ole valmis luopumaan siitä.

Näyttäisi siltä, että nyt poljetaan muna–kana-tilanteessa: USA ei hyväksy OECD:n mallia, jos EU ja yksittäiset maat eivät suostu luopumaan digiveroistaan. Muut maat ja EU taas eivät suostu luopumaan omista digiveroistaan, jos USA ei suostu OECD:n malliin.

Mitä OECD:n malli pilareineen tarkoittikaan?

Pilari 1:n Amount A -malli allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle. Pilari 2 asettaisi veroasteen yhteiset laskentasäännöt ja kansainvälisen minimiverotason yrityksille.

Inclusive Framework -ryhmään kuuluvista 137 maasta vain 3 ei ole suostunut sitoutumaan kahden pilarin malliin. Nämä kaikki ovat EU-maita: Viro, Unkari ja Irlanti. Lisäksi Kypros ei kuulu ryhmään.

Komissio haluaa, että pilarit saatetaan EU:ssa voimaan kahdella eri direktiivillä. Jo nyt on selvää, että verotuksen minimitasosta sopiminen ei ole EU:ssa helppoa: veroasioista täytyy saada yksimielisyys.

EU:n jäsenmaat voivat kuitenkin saattaa OECD:n minimiveromallin osaksi omaa lainsäädäntöään ilman direktiiviäkin. Tässä on kuitenkin riskinä, että lopputuloksena syntyy jokaiseen maahan erilainen veromalli ja verotus monimutkaistuu entisestään.

komissio

EU hamuaa verotuloja EU-elpymispaketin rahoittamiseksi

Euroopan komissio on ehdottanut, että EU:n elpymispakettia ja EU:n budjettia rahoitetaan uusilla veroilla. Näitä olisivat mm. jo mainittu digimaksu, hiilirajamekanismi (CBAM), päästökaupan laajennus, sisämarkkinavero ja finanssitransaktiovero.

Komissio julkaisi 18.5.2021 odotetun veropaketin Business Taxation for the 21st Century (“BT21”). Tavoitteena on saada aikaan kokonaiskuva EU:n yritysverotuksesta. BT21-pakettia on lykätty jo monta kertaa johtuen OECD:n kahden pilarin mallin aikataulun venymisestä. Komission BT21-paketti on osa EU:n koko veroagendaa. EU:n veroagenda taas linkittyy lukuisiin muihin vielä laajempiin EU-ohjelmiin (mm. Green Deal, Digital Agenda, New Industrial Strategy for Europe, Capital Markets Union.)

BT21 paketti on laaja ja sisältää uusia lystikkäitä lyhennelmiä. Kovinkaan paljoa uutta rakentavaa sisältöä se ei sitten sisälläkään. Tässä esimerkkejä:

  • BEFIT (Business in Europe: Framework for Income Taxation) on alustavien tietojen mukaan kuin entinen CCCTB (yhteinen yhdistetty yritysveropohja) koostuen yhteisen veropohjan laskentasäännöistä ja verotulojen jakokaavasta (formulary apportionment). OECD:n yritysverouudistuksessa tehtyä työtä tullaan hyödyntämään BEFITin valmistelussa. Veropohjalaskennassa käytetään Pilari 2:n sääntöjä, jakokaavassa hyödynnetään Pilari 1:n sääntöjä. Vaikka komissio viestitti BEFITin korvaavan CCCTB:n, saamiemme tietojen mukaan keskustelut BEFITin sisällöstä jäsenmaiden ja yritysten kanssa ovat vasta käynnistyneet.
  • DEBRA (Debt Equity Bias Reduction Allowance) taas muistuttaa kovasti vanhaa CCCTB-mallin sisältämää ACE-vähennystä. Tavoitteena on antaa oman pääoman ehtoisen rahoituksen osalta laskennallinen verovähennys, samalla idealla kuin lainarahalla korot ovat vähennyskelpoisia verotuksessa.
  • ETR-raportointi Yritysten tulisi raportoida Pilari 2:n minimiverotuksen efektiivisen veroasteen lisäksi EU:n omien sääntöjen mukainen efektiivinen veroaste. Tämä maakohtaisen raportoinnin (CBCR) ja julkisen maakohtaisen raportoinnin (pCBCR) päälle. Julkinen maakohtainen raportointi sai juuri siunauksen EU-neuvostolta ja etenee nyt parlamentin hyväksyttäväksi.
  • Lisäksi paketti sisältää ATAD3:n, jossa mm. sääntelyä postilaatikkoyhtiöiden ”shell companies” ilmoitusvelvollisuuden laajentamisesta.

kalenteri

EU-verotuksen aikataulua lähivuosille

  • Energiaverodirektiivi (Q2/2021)
  • CBAM (Q2/2021)
  • Digimaksu/digivero (Q2/2021)
  • DAC8 (Q4/2021 tai Q1/2022)
  • ATAD3 (Q4/2021)
  • DEBRA (Q1/2022)
  • OECD Pilari 1 direktiivi (tod.näk.2022)
  • OECD Pilari 2 direktiivi (tod.näk.2022)
  • Korko- ja rojaltidirektiivin päivitys (2022)
  • Efektiivisten veroasteiden ilmoitusvelvollisuus (2022)
  • BEFIT (2023)
  • FTT (2024)
  • EU:n uudet omat (vero-)varat järjestelmä (viimeistään 2026)

EU:lla ei ole verotusvaltaa. Verotus on vielä jokaisen jäsenmaan omassa kansallisessa päätöksenteossa, ja muutokset EU-verotukseen tulee tehdä jäsenten yksimielisellä päätöksellä.

Komissio on pitkään ehdottanut myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä. Puhutaan siis suurista, periaatteellisista muutoksista: tuleeko elpymispaketeista jatkuva työkalu, siirrytäänkö verotuksessa suurten maiden määräämään päätöksentekoon, rahoitetaanko EU:ta jäsenmaksuilla vai veroilla? Suomen tulee olla verovaikuttamisessa hereillä, aktiivinen ja ajoissa liikkeellä.

Lue lisää:

EU ehdottaa itsepintaisesti omaa digimaksua
EU iski pöytään vanhat veroehdotukset uusilla perusteilla