EU ehdottaa itsepintaisesti omaa digimaksua, USA varoittaa sen vaarantavan kansainvälisen yritysverouudistuksen

Teollisuusmaiden G20-ryhmä kokoustaa 9.-10.7. Kokouksen tavoitteena on löytää sopu OECD:n valmistelemasta yritysverouudistuksesta. Kesäkuun alussa G7-maat pääsivät yksimielisyyteen ehdotetusta kahden pilarin mallista. 

Uudistus astui taas askeleen eteenpäin, kun 1.7.2021 peräti 131 maata, edustaen yli 90 prosenttia koko maailman BKT:sta, liittyi yhteisen kannanottoon sitoutuen kahden pilarin malliin. Kannanotto sisältää uudistuksen päälinjat. Mallien viimeistelystä keskustellaan ja täytäntöönpanosuunnitelma julkaistaan lokakuussa 2021. 

Huolimatta sopuisasta kannanotosta, myrskynmerkkejä on taas ilmassa. Kannanotossa linjattiin, että maiden tulee luopua kansallisista digiveroistaan OECD:n mallista sovittaessa. USA on ennen G20-kokousta linjannut positiopaperissaan, että se katsoo EU:n ehdottaman digimaksun (digital levy) olevan digiveroa vastaava alueellinen vero, eikä se tule suostumaan sovintoon, ellei Euroopan komissio hylkää tai lykkää ehdotustaan. Komissio on ilmoittanut antavansa digimaksua koskevan direktiiviehdotuksen 20.7.2021.

Kahden pilarin malli olisi historiallinen yritysverotuksen uudistus 

Pilari 1:n Amount A -malli allokoisi osan suurten ja kannattavien kansainvälisten konsernien tuotosta markkinamaalle

• Markkinavaltiot, joissa yrityksillä on kuluttajia ja käyttäjiä, saisivat lisää verotusoikeutta. 
• Aiemmat yritykset rajata mallia koskemaan vain digitaalisia ja kuluttajapalveluita on hylätty ja nyt ainoastaan finanssiala ja luonnonvarasektori rajattaisiin mallin ulkopuolelle. 
• Liikevaihtorajaksi olisi tulossa 20 miljardia euroa ja kannattavuusvaatimusrajaksi 10 prosenttia (tuotot ennen veroja suhteessa liikevaihtoon).

Pilari 2 asettaisi kansainvälisen minimiverotason yrityksille

• Minimiverokannaksi linjattiin vähintään 15 prosenttia.
• Konsernin kotivaltiolla olisi oikeus verottaa minimiveron ja matalan verotuksen maassa maksetun veron erotus. 
• Malli koskisi toimialasta riippumatta konserneja, joiden kokonaisliikevaihto on vähintään 750 miljoonaa euroa. Kansainvälinen meriliikenne rajattaisiin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä on tärkeä rajaus myös Suomelle. 

Pilari 1:n vaikutus Suomen verotuloihin voi olla negatiivinen

Euroopan taloustutkijoiden verkoston Econpol Europe tutki Amount A:n vaikutuksia. Heidän selvityksensä mukaan 10 prosentin kannattavuusrajan vuoksi malli koskisi vain 78:aa maailman top500-yrityksistä. Kannattavuusraja jättänee myös suomalaisyritykset mallin ulkopuolelle. Uudelleenkohdistettavan verotettavan tulon määrä olisi 73 miljardia euroa, josta noin 24 miljardia euroa tulisi viiden suurimman amerikkalaisen teknologiayrityksen maksettavaksi (Apple, Microsoft, Alphabet, Intel, Facebook). Summasta 64 prosenttia tulisi USA:ta päätoimipaikkanaan pitäviltä yhtiöiltä. Mallia sovellettaisiin Econpolin arvion mukaan 37:ään eurooppalaiseen yhtiöön. 

Pilari I:n Amount A:n verokertymävaikutuksista Suomessa on laadittu vaikutusarvio myös Verohallinnossa. Tulokset löytyvät valtiovarainministeriön (VM) kesäkuisessa muistiossa uudistusehdotusten vaikutuksista Suomelle. Verohallinnon arviot hyödyntävät myös Verohallinnon käytössä olevia yrityskohtaisia tietoja, joita OECD:llä ei ole käytettävissään. Verohallinnon arvion mukaan Amount A:n vaikutukset Suomelle vaihtelevat parametrivalinnoista riippuen -52 ja +13 milj. euron välillä. Mallin vaikutukset voisivat siis olla selvästi negatiiviset Suomelle. Lisäksi VM huomauttaa, että uudistuksista on odotettavissa laajoja hallinnollisia kustannuksia sekä yrityksille että Verohallinnolle. 

Kyseessä on suuri periaatteellinen muutos yritysverotukseen, askel kohti markkinamaaverotusta. Suomalaisiin yrityksiin Amount A-malli ei näyttäisi osuvan, ainakaan vielä. Todennäköisesti rajoja tullaan muuttamaan myöhemmin, kun kokemusta kertyy, liikevaihtorajaa tiputettaneen 10 miljardiin euroon. 

Myös Pilari 2:n vaikutus Suomelle ja suomalaisyrityksille ristiriitainen 

VM:n arvion mukaan globaali minimiveromalli voisi tuoda Suomelle yli 110 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Laskelma on tehty OECD:n laskurilla ja perustuu vanhaan OECD:n veroehdotukseen (lokakuu 2020). Paljon riippuu kuitenkin siitä, mistä 15 prosentin vero laskettaisiin, eli mikä katsotaan veropohjaksi. Suuryhtiöiden efektiivinen verokanta voi poikkeuksellisesti Suomessakin olla alle 20 prosenttia esimerkiksi poistojen, vähennysten ja vanhojen tappioiden takia.  OECD:n valmistelussa on todettu, että tappioiden käsittelyä mietitään, niin että ne eivät vääristäisi efektiivisen verokannan laskentaa. 

Puhetta on ollut, josko käyttöön voitaisiin ottaa työkaluja, joilla keventää hallinnollisia kustannuksia. Esimerkiksi määriteltäisiin lista maita, joissa verotus on minimiverotuksen ylittävällä tasolla. Suomi voisi olla tällainen maa, koska yhteisöveroaste on 20 prosenttia eikä yritysverokannustimia juuri ole. 

Pystyykö Suomi kilpailemaan yritysten sijaintipaikkana?

Verouudistusten vaikutuksia Suomelle ja suomalaisyrityksille ei voi ajatella vain verotuottovaikutusten kautta. Olennaisempaa on miten muutokset vaikuttavat yritysten sijoittautumiseen. Aiheuttaako minimiverotus sen, että konsernit jatkossa maksavat veronsa emoyhtiön kotimaahan? Suomen TKI-toimintaa arvostavana, mutta pienenä vientimaana, pitää kyetä kilpailemaan ollakseen hyvä sijaintimaa yrityksille. Minimiverotuksen myötä Suomen 20 prosentin yritysverokanta ei ole enää kilpailukykyinen. Suomen tuleekin pitää huolta, että muut kilpailukykytekijämme ovat kunnossa. Tässä budjettiriiheen terveisiämme asioista, joihin tulisi ainakin kiinnittää huomiota.

Lisätietoja: Maria Volanen, johtava asiantuntija, veropolitiikka
Puh. 040 532 3744

LISÄÄ AIHEESTA

OECD:n digivero kiertäisi pääosin suomalaisyritykset, EU lykkäsi omia suunnitelmiaan

EU iski pöytään vanhat veroehdotukset uusilla perusteluilla