laskin
Uutinen

OECD:n digivero kiertäisi pääosin suomalaisyritykset, EU lykkäsi omia suunnitelmiaan

Talousjärjestö OECD julkisti maanantaina (12.10.2020) pitkään valmistellun veropaketin, jonka tavoitteena on uudistaa kansainvälistä yritysverotusta talouden digitalisoitumisen vuoksi. Uudistus tarkoittaisi myös globaalin minimiveron käyttöönottoa ja verotuottojen kohdistumista nykyistä enemmän suurille markkinamaille. Näillä näkymin suurin osa suomalaisista yrityksistä rajautuisi uuden veron ulkopuolelle.

− Kyse on ennen kaikkea suurten ja kannattavien, digitaalista bisnestä ja kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten lisäverosta. Veron kohteeksi joutuisivat automatisoidut digipalvelut, kuluttajatuotteet ja -palvelut, tiivistää Teknologiateollisuus ry:n johtava veroasiantuntija Maria Volanen.

Volasen mukaan OECD:n ehdotus sisältää rajauksia, joiden takia suuri osa suomalaisista yrityksistä jäänee veron soveltamisen ulkopuolelle. Liikevaihtoraja on suurella varmuudella ainakin 750 miljoonaa euroa, mutta alkuvaiheessa se saattaa olla jopa 5−10 miljardia euroa. Veromallissa painopiste on lisäksi kuluttajaliiketoiminnassa, kun taas Suomen vientiteollisuus on etupäässä B2B-liiketoimintaa.

− Hankalaa on kuitenkin se, että automatisoiduissa digitaalisissa palveluissa ”käyttäjä” voi tarkoittaa myös yrityksiä ja B2B-kauppaa. Toisaalta suuri osa suomalaisista yrityksistä rajautuu veron ulkopuolelle myös sen takia, että yritykselle asetettava tuottavuusraja lienee melko korkea (voitto ennen veroja jaettuna liikevaihdolla 10% - 20%). Toki myös suomalaistenkin yritysten tavoitteena on parantaa kannattavuuttaan, Volanen sanoo.

OECD varoittaa kauppasodasta

OECD:n laskelmien mukaan sen ehdotukset lisäisivät yhteisöveron tuottoja globaalisti 50−80 miljardia dollaria. Lisäys tulisi pääasiassa siitä, että yritysverotuksessa otettaisiin käyttöön globaali minimiverotus. Lisäksi verotulot jakautuisivat eri maiden kesken niin, että verotuloja kohdistuisi 100 miljardia dollaria nykyistä enemmän varsinkin isoille markkinamaille, so. maille, jossa noita veromallin kattamia tuotteita ja palveluja kulutetaan.

− European Centre for International Political Economy (ECIPE) julkaisi heinäkuun lopussa tutkimuksen, jonka mukaan OECD:n valmistelema malli on epäedullinen pienille avoimille vientivaltioille kuten Suomi. Monet yksityiskohdat ovat kuitenkin auki ja poliittiset päätökset puuttuvat, joten on vaikea arvioida vaikutuksia yksittäisille valtioille saati yksittäisille yrityksille, Volanen sanoo.

OECD varoittaa, että globaalin veromallin hylkääminen johtaisi maiden omien protektionististen veromallien käyttöönottoon ja ajaisi pahimmassa tapauksessa maailmaa yhä pahempiin kauppasotiin. Järjestön mukaan sopimukseton lopputulos voisi tiputtaa maailman BKT:tä jopa 1,2 prosenttia.

Uhkakuvia on ilmassa. USA suunnittelee tuontitulleja EU:sta tuleville tuotteille ja palveluille, mikäli EU:n valmistelemasta digiverosta tulee totta. Teknologiateollisuus ry onkin alusta alkaen korostanut, että globaali malli on järkevämpi kuin kansalliset ratkaisut tai EU:n muusta maailmasta poikkeava lainsäädäntö.

Komissio on aikonut julkistaa oman digiveroehdotuksensa alkuvuodesta 2021, jos OECD:n veromallisopimusta ei saada vahvistettua. Volasen mukaan OECD:n vakava varoitus kauppasodasta näyttää olleen riittävä peruste sille, että komissio lykkää jälleen oman digiveromallinsa valmistelua.

Komissio perui yritysverotuksen toimintasuunnitelman (Business taxation for 21st Century) julkistuksen, jota suunniteltiin lokakuun lopulle. Lisäksi komission lokakuussa 2020 päivitetyssä työohjelmassa digivero on muuttunut ”digital levy” -muotoon eli jonkinlaiseksi maksuksi, ja aikatauluna on vuoden 2021 ensimmäinen puolisko.

Lausuntoja pyydetään 14.12.2020 mennessä – toimita kommenttisi meille

OECD:n tavoitteena on saada sopimus ennen kesää 2021, ja lausuntokierros järjestetään 12.10.−14.12.2020. OECD pyysi ehdotuksia varsinkin mallien yksinkertaistamiseksi. Nykyisellään varsinkin pilari 2 (ks. alla) on hyvin monimutkainen ja aiheuttaa yrityksille paljon hallinnollista työtä.

Teknologiateollisuus ry esittää ilman muuta oman kattavan lausuntonsa kokonaisuudesta, ja otamme mielellämme vastaan yritysten kommentteja. Vaikutamme valmisteluun myös kansainvälisten järjestöjen kautta. Volanen on DigitalEuropen veroryhmän puheenjohtaja ja osallistuu Business at the OECD:n valmistelutyöhön.

Teknologiateollisuus on kiinnittänyt valmistelun aikana huomiota myös tietosuojakysymyksiin. Amount A (ks. alla) velvoittaa yritykset keräämään käyttäjästä geolokaatio- ja käyttäytymisdataa sekä toimittamaan sen emoyhtiölle (esim. Kiinaan, USA:han), jotta markkinamaa voidaan määritellä. Teknologiateollisuuden mielestä verotuksen ei tule olla ristiriidassa tietosuojan kanssa.

OECD:n veropaketin pilarit

Pilari 1:

  • Amount A: Uusi verotusoikeus markkina-/kulutusmaalle, vaikka yrityksellä ei olisi fyysistä toimipaikkaa siellä.
  • Amount B: Sovittu korvaus perustason markkinointi- ja jakelutoiminnoille. Noudatetaan nykyisiä siirtohinnoittelusääntöjä.
  • Kolmas kokonaisuus on verotuksen ennakoitavuutta lisäävät prosessit, veroriitojen ehkäisy ja ratkominen.

         Yhteenveto pilarista 1 (englanniksi)

Pilari 2:

  • Efektiivisen veroasteen laskemiseen yhteiset säännöt
  • Minimiverotuksen työkalut

 

Alkuperäistä uutista on päivitetty 10.11.2020.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Maria Volanen, puh. 040 532 3744

Lue lisää:
OECD mylläsi digiverokaavailut – vientiteollisuus rajautumassa osin soveltamisalan ulkopuolelle