Roadshow
Uutinen

Mielikuvat nykypäivään – Tekniikan ammatillinen koulutus ja yritykset jalkautuivat pirkanmaalaisiin yläkouluihin

Töitä noen ja kipinöiden keskellä likaisessa tehtaassa? Teknologia-alan ammattilaisten työ näkyy harvoin nuorten arjessa, ja mielikuvat siitä ovatkin usein jymähtäneet sadan vuoden taakse. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu masinoi roadshow’n, jossa nuoret ammattilaiset ja yritysten edustajat jalkautuvat yläkouluihin kertomaan, millaista työ teollisuudessa todella on.

Idea on yksinkertainen: tekniikan ala ammatilliset opiskelijat ja yritykset kiertävät yläkouluissa kertomassa alan opiskeluista ja töistä. Kouluihin rakennetaan rasteja, joissa ysiluokkalaiset kiertävät ja pääsevät keskustelemaan opiskelijoiden ja yritysten edustajien kanssa.

”Tänä vuonna roadshow’mme saavuttaa 41 päivän aikana 29 koulua, 165 luokkaa ja 3300 oppilasta”, kertoo koulutuspäällikkö Jari Rauhala Tredusta.  

Nuoret istuvat pöydän ääressä messualueella.

Kyseessä on iso ponnistus, mutta Rauhalan mukaan se kannattaa. Kiertueesta on tullut hyvää palautetta, ja mikä parasta, Tredun kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärä kasvoi 92 prosenttia ensimmäisen kiertueen jälkeen vuonna 2019.

 Tredun kone- ja tuotantotekniikan hakijamäärä kasvoi 92 prosenttia ensimmäisen kiertueen jälkeen vuonna 2019.

”Pääviestimme kiertueella on, että teknologia-ala työllistää ja tarvitsee huippuosaajia”, kertoo Rauhala. ”Nuorilla, ja etenkin heidän vanhemmillaan, on vielä laajalti sellainen mielikuva, että teollisuudessa tehdään töitä noen ja kipinöiden keskellä. Haluamme tuoda tämän mielikuvan nykypäivään ja kertoa, että konepajat ovat nykyään hienoja paikkoja.”

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Anniina: Tykkään ongelmanratkaisusta ja siitä, että saan itse miettiä asioita.

Anniina, 29, kone- ja tuotantotekniikan opiskelija, Tredu

Mikä ysiluokkalaisia on kiinnostanut roadshow’lla?
Meillä on ollut mukana ihmisten kanssa yhteistyössä toimiva robotti eli cobotti. Se on kiinnostanut kovasti. Myös alan palkkaus kiinnostaa ja se, millaisia taitoja opiskeluissa tarvitaan.

Mikä on parasta opiskeluissasi?
Tykkään ongelmanratkaisusta ja siitä, että saan itse miettiä asioita. Olen tykännyt erityisesti sähkötekniikasta ja koneella tehtävästä konepiirrustuksesta.

Kenelle opiskelut sopivat?
Niille, jotka tykkäävät kädentaidollisista töistä. Jonkin verran tässä tarvitaan matikkataitoja, loogista ajattelukykyä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Mitä harhaluuloja alaan liitetään?
Moni ajattelee, että hitsaajat ja koneistajat tekevät töitä pimeissä ja likaisissa konepajoissa ja että tässä työssä pitäisi olla kova fyysinen kunto. Fyysisiä suorituksia pystyy kyllä pitkälti välttämään.

Mitä haluat tehdä tulevaisuudessa?
Aion erikoistua koneautomaatioasentajaksi ja haluaisin jatkaa opintoja vielä ammattikorkeaan. Näen itseni tulevaisuudessa suunnittelu- tai kehityspuolella.

Kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Miikka: Jos kiinnostaa tietää, miten asiat tehdään, tämä on oikea ala.

Miikka, 23, kone- ja tuotantotekniikan opiskelija, Tredu

Mitä kerrot ysiluokkalaisille opinnoistasi ja työmahdollisuuksista?
Ysiluokkalaisia kiinnostavat erityisesti alan palkka ja työnsaantimahdollisuudet, ja näistä molemmista voin kertoa positiivisia asioita.

Mikä on parasta opiskeluissasi?
Tämä on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Itse olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten koneet ja laitteet toimivat, ja mitä kaikkea niillä on mahdollista tehdä. Rakensin esimerkiksi koneistuskurssin lopputyönä 3D-tulostimen. Jatkossa erityisesti koneiden ohjelmointi kiinnostaa.

Kenelle opiskelut sopivat?
Käsitöistä ja metalliteollisuudesta kiinnostuneille. Jos kiinnostaa tietää, miten asiat tehdään, tämä on oikea ala. Matematiikassa pärjää aika simppeleillä taidoilla, ei tarvitse olla ydinfyysikko.

Mitä harhaluuloja alaan liitetään?
Moni ajattelee, että töitä tehdään likaisessa vanhassa hallissa ja että työ on fyysisesti raskasta. Näistä kumpikaan ei pidä paikkaansa. Työskentelyolosuhteet ovat yleensä tosi siistit ja työ yhä enemmän ohjelmointia. Toki käsilläkin pääsee tekemään, mutta siihen on avuksi työvälineitä, kuten nostimia.

Oletko jo saanut kokemuksia työelämästä?
Sain ensin kesätöitä työssä oppimisen paikastani ja jatkan nyt samoja hommia koulun ohessa viikonloppuisin. Tosi kivaa, että pääsi töihin jo näin kouluaikana!

Alumiiniyritys Purso haluaa innostaa nuoria alalle

Sama mielikuvakuilu on huomattu alumiinituotteita valmistavassa siurolaisessa Pursossa, joka on mukana roadshow’lla.

”Nuorilla on harvoin arjessaan kosketusta teollisuuden työhön, eikä heillä siksi ole oikein mahdollisuutta ymmärtää, millaista se on. Kiertueella hälvennämme mielikuvaa savuisista ja likaisista tehtaista. Yritämme saada nuoria kiinnostumaan alasta ja ehkä myöhemmin hakeutumaan meille vaikka kesätöihin”, kertoo Purson henkilöstöjohtaja Riikka Rahikainen.

Hälvennämme mielikuvaa savuisista ja likaisista tehtaista.

Rahikaisen mukaan Pursossa olisi kysyntää erityisesti hitsareille, koneistajille sekä alumiinityöntekijöille. Tuotannon työhön voidaan opettaa myös työpaikalla. Positiivinen viesti nuorille on, että alalla löytyy osaaville tekijöille työtä. ”Moni meille aikoinaan kesätöihin tullut tai opinnäytetyötä tehnyt on jäänyt sille tielleen”, hän sanoo.

Purso tekee monenlaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa: ammattikoulutuksessa on solmittu koulutussopimuksia ja korkeakouluopiskelijat tekevät yritykselle opinnäytetöitä.

Rahikaisen vinkit alan vetovoimaisuuden parantamiseen:

  • Yritystasolla vetovoima ja työnantajamielikuva lähtevät sisältä päin – asioiden pitää olla sisällä hyvin, ja tämä näkyy ulospäin!
  • Nuorten pitäisi saada tuntumaa teknologiateollisuuteen jo 15–16-vuotiaana, jolloin valintoja tehdään. Tettiläisiä kannattaa ottaa niin paljon kuin voi, vaikka tuotannon töitä alaikäiset voivatkin kokeilla vain rajoitetusti. Pursolla on vuosittain noin 10–15 tettiläistä ja 30–40 opiskelijaa kesätöissä.
  • Purso tarjoaa Nokian lukion matemaattisesti lahjakkaille kesätyöpaikkastipendin. Moni näistä nuorista on jäänyt töihin opintojen ohessa.

Opiskelijat kertovat oppilaitos Tredusta esittelypisteellä.

Ammatillisen osaamisen arvostus pitäisi saada nousuun

Tamperelaisen Polarmaticin toimitusjohtaja Mia Kauhanen toivoo, että ammatillinen osaaminen saisi sen kunnianpalautuksen, joka sille kuuluu: ”Pitäisi saada viestittyä nuorille, että hyvä ammattiosaaja on arvostettu työelämässä. Joillekin sopii opiskelu korkeakoulussa, toisille taas ammattiosaaminen on ominta alaa. Ammatillisena huippuosaajana voi päästä yhtä lailla hyville ansioille ja arvostettuun asemaan.”

Pitäisi saada viestittyä nuorille, että hyvä ammattiosaaja on arvostettu työelämässä.

Yritys on mukana Tredun roadshow’lla, sillä ammatillisen osaamisen tunnetuksi tekemisen lisäksi polarmaticlaiset haluavat lisätä yrityksen tunnettuutta. ”Maailmalla olemme johtava betoniteollisuuden innovatiivisten ratkaisujen kehittäjä ja valmistaja, mutta kotimaassa meitä ei tunneta kovin hyvin betoniteollisuuden ulkopuolella”, Kauhanen kertoo.

Toistaiseksi yritys ei ole kärsinyt pahasti osaajapulasta, mutta se ”leijuu ilmassa”. Kauhanen kaipaisi erityisesti puikkohitsauksen osaajia.

”Teemme monenlaista yhteistyötä oppilaitosten kanssa: otamme tettiläisiä yläkouluista, käymme pitämässä ammattioppilaitoksissa yritysinfoja, otamme tänne aina väkeä harjoitteluun, kun se on mahdollista. Kaikkein hedelmällisin alku yhteistyölle onkin se, kun nuori tulee meille harjoitteluun. Mutta kiinnostuksen alaan pitäisi syttyä jo sitä ennen.”

Kauhasen vinkit alan vetovoimaisuuden parantamiseen:

  • Nostetaan kaikki yhdessä tekniikan alan ammattiosaamisen arvostusta.
  • Nuoria kiinnostavat toisten nuorten uratarinat. Jos mahdollista, yritysinfoihin ammattioppilaitoksiin kannattaa ottaa mukaan samasta koulusta valmistunut työntekijä.
  • Meidän pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi rohkeammin tarjota harjoittelumahdollisuuksia. Investoimme omaa aikaamme kouluttamiseen ja kaikkea voidaankin opettaa, kunhan harjoittelijan asenne on kunnossa.  

Osaajavaje

Ammatillisia osaajia tarvitaan. Teknologiateollisuuden osaajatarpeesta uhkaa jäädä vuosittain uupumaan 2350 tekniikan ja ICT-alan osaajaa. Vaje on suurin ammatillisessa koulutuksessa, 1500 osaajaa vuosittain.

Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Tredu

Tulossa:
23.11. ammatillisen osaamisen valtakunnallinen tapahtumapäivä Teknologiatiistai

Lue myös: 

Blogi: Arvotamme eri koulutusväyliä liian rajusti – ammatillisen koulutuksen vetovoima tarvitsee kunnianpalautuksen

Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen hankkimiseen on monta reittiä – Jori Luojus valmistui levyseppähitsaajaksi etuajassa ja sai heti työpaikan

 

Artikkeli on mukana marraskuun uutiskirjeessä.