Jori Luojus
Uutinen

Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen hankkimiseen on monta reittiä – Jori Luojus valmistui levyseppähitsaajaksi etuajassa ja sai heti työpaikan

Ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoma joustavuus huomioi aiempaa paremmin erilaiset opiskelijat: ei ole väliä, missä vaadittu osaaminen on hankittu, kunhan siitä on näyttöä. Tämä mahdollisti myös koko opintoajan hitsaajan töitä tehneen Jori Luojuksen nopean valmistumisen levyseppähitsaajaksi.

Vuonna 2018 voimaan tulleen Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa koulutusta osaamisperusteiseksi ja lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja opintopolkujen yksilöllisyyttä.

“Korona-aika on tuonut ammatilliseen koulutuksen monenlaisia haasteita, kun monin paikoin on jouduttu etäopetukseen ja työharjoittelujen järjestäminen on vaikeutunut. Näen reformin mukanaan tuoman joustavuuden lisääntymisen kuitenkin erittäin positiivisena asiana”, sanoo Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Milka Kortet.

Milka Kortet, Teknologiateollisuus
“Sanon usein, että suomalaisella ammatillisella koulutuksella on mahdollisuuksia vaikka mihin: voit kouluttautua jopa tohtoriksi asti niin halutessasi”, Teknologiateollisuuden johtavan asiantuntija Milka Kortetin mielestä amisreformin viitoittamalla tiellä on hyvä jatkaa. Kuva: Liisa Takala

Osaamisperusteisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että muualla hankittua osaamista voidaan entistä joustavammin hyväksyä osaksi tutkintoa.

"Lopputuloksen kannalta on ei ole väliä, missä vaadittu osaaminen on hankittu, kunhan siitä on näyttöä. Meillä on paljon erilaisia opiskelijoita, joista osa on ollut jo pitkään työelämässä, ja on hyvä, että nämä muualla hankitut osaamiset voidaan opinnoissa joustavasti hyväksilukea osaksi tutkintoa.”

Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön lisääminen on reformissakin keskeistä, ja sitä pitäisi Kortetin mukaan entisestään syventää.

“Nyt kun uudistunut ammattikoulutus on viety työpaikoille, niin tämän tulisi tarkoittaa myös laadukkaampaa kumppanuutta oppilaitosten ja työpaikkojen välillä. Näin ei valitettavasti aina ole, ja joskus työpaikoilta tulee palautetta, että oppilaat on vain sysätty liian heppoisilla valmiuksilla työssäolojaksoille. Myös oppilaitosten tuessa työpaikkaohjaajille sekä koulutuskorvauskäytännöissä on vielä kehitettävää”, Kortet korostaa.

“Yrityksille keskeinen viestini on, että kannattaa hyvissä ajoin käynnistää yhteistyö paikallisen koulutuksenjärjestäjän kanssa. Yhteistyö on paras ja halvin tapa löytää uusia osaajia.”

Joustava järjestelmä mahdollisti työkokemuksen keräämisen opintojen ohessa – levyseppähitsaaja Jorille löytyi työpaikka heti valmistumisen jälkeen

Ylöjärveläinen Jori Luojus, 18, pohti ysiluokalla kauppiksen ja kone- ja tuotantotekniikan opintojen välillä. Lopulta yläkoulussa mukavilta tuntuneet metallityöt ratkaisivat asian metallialan eduksi.

“Kyllähän siinä aika pian huomasi, että koulun käsityötuntien hitsaaminen oli aika eri asia kuin mitä Tredussa opiskeltiin”, Luojus naureskelee.

“Ensimmäisenä opiskeluvuonna meillä oli monipuolisesti erilaisia kone- ja tuotantotekniikan opintoja, kuten sorvausta, koneistusta, hitsaamista, konepiirrustusta, 3D-mallinnusta ja sähkötekniikkaa. Oli hyvä, että pääsi näkemään eri juttuja. Toisena vuonna valittiin erikoistumisala, ja valitsin hitsauksen. Hitsauksessa pääsee tekemään käsillään ja voi koko ajan oppia paremmaksi.”

Jori Luojus
Jori Luojus opiskeli Ylöjärvellä Tredussa kone- ja tuotantotekniikan linjalla levyseppähitsaajaksi. Hän sai heti valmistumisensa jälkeen työpaikan Valmetin Lahdesjärven tehtaalta. Kuva: Samuli Ronni

Luojus kävi töissä lähes koko opiskeluaikansa. Ensimmäisenä opiskeluvuotena hän hitsasi ja asensi kerrostalojen rappukäytävien kaiteita muutamana päivänä viikossa ja kävi koulussa niinä päivinä, kun lukujärjestyksessä oli teoria-aineita.

“Toisen vuoden alussa oli työharjoittelu, ja jatkoin töissä silloin täyspäiväisesti. Töistä oli tosi paljon hyötyä opintojen kannalta. Kyllä se niin on, että työharjoittelussa oppii itse tekemisestä enemmän kuin koulussa.”

Kesälläkin tehdyt työt mahdollistivat lopulta sen, että Luojus valmistui puoli vuotta etuajassa levyseppähitsaajaksi.

“Sain työtodistuksella hyväksiluettua opintopisteitä ja kun olin ollut niin pitkään töissä, ei minun tarvinnut erikseen tehdä kolmannen vuoden työharjoittelua. Teräsrakenteiden lopputyötä kävin tekemässä vielä viimeisellä viikolla kouluajan ulkopuolella ja näin pystyin valmistumaan ennen joulua!”

Luojus ei ehtinyt kauan lepäillä laakereilla valmistumisen jälkeen, sillä uusi työpaikka löytyi heti tammikuun alussa Valmetin Lahdesjärven tehtaalta.

“Opettajani Tredusta vinkkasi työpaikasta ja tunsi Valmetilta henkilön, jolle saatoin soittaa. Kävin työhaastattelussa ja sain paikan! Hitsaan tulistinelementtejä kattiloihin, jotka menevät esimerkiksi sellutehtaisiin. Olen viihtynyt uudessa paikassa hyvin. Tämä on kokoluokaltaan paljon isompi kuin aiemmat työpaikkani. Opin paljon uutta ja porukka on mukavaa, ei tartte yksin murjottaa.”

Jori Luojus, vinkit

Teksti: Sini Kaukonen

 

Lisätietoja ammatillisesta koulutuksesta: Johtava asiantuntija Milka Kortet (yrittäjyys ja osaaminen), puh. 050 569 7856, milka.kortet@teknologiateollisuus.fi, twitter: @KortetMilka