Pitääkö konsernien kieltää työmatkat verotussyistä?
Kyse on ns. taloudellisen työnantajan käsitteestä, jonka maan hallitus haluaa liittää verolainsäädäntöön. Käsitteen käyttöönotto toisi myös yrityksille valtavasti hallinnollista taakkaa. Veron kerääminen maksaisi kaiken kukkuraksi jopa enemmän kuin odotettu tuotto on.
Taloudellisen työnantajan käsitteen käyttöönotosta on maininta hallitusohjelmassa. Ohjelmassa todetaan: ”otetaan käyttöön taloudellisen työnantajan käsite, jotta Suomessa ei voi välttää veroja työskentelemällä näennäisesti ulkomaisen työnantajan lukuun”.
− On vaikea nähdä, miten esimerkiksi konsernin sisäiset työmatkat sisältäisivät niin merkittävän riskin veronkierrosta, että käsitteen käyttöönotolle löytyisi perusteet. Käsitettä ei tule ottaa käyttöön Suomessa, varsinkaan konsernitilanteita koskien. Verotuotto olisi minimaalinen, mutta laki aiheuttaisi huomattavia hallinnollisia kuluja ja työntekijälle riskin kaksinkertaisesta verotuksesta, tähdentää veropolitiikan asiantuntija Maria Volanen.
Näennäinen verotuotto, merkittäviä kuluja yrityksille
Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaan, että käsitteen käyttöönotto toisi valtion kassaan verotuloja vain 1−3 miljoonaa euroa. Tämä summa menisi ensimmäisenä vuonna pelkästään Verohallinnon järjestelmäuudistukseen ja henkilökunnan kouluttamiseen.
− Yrityksille tulisi sen sijaan valtavasti byrokratiaa. Isoissa kansainvälisissä konserneissa sisäisiä työmatkoja tehdään tuhansia vuodessa. Suomalaisyrityksen tulisi jokaisen työmatkalaisen osalta arvioida, täyttyvätkö lain ehdot: onko työntekijä suomalaisyrityksen työnjohdon ja valvonnan alainen tai onko työskentely erottamaton osa suomalaisyrityksen toimintaa jne. Tämä tarkoittaa uusia raportointijärjestelmiä, sisäisiä ohjeistuksia ja konsulteilta tilattuja arviointeja, Volanen selvittää.
Matkan varrella esitys on edennyt hieman oikeaan suuntaan, sillä konsernin sisäisissä tilanteissa käsitteen soveltamiselle asetettaisiin sentään minimiaikaraja. Konsernitilanteessa taloudellisen työnantajan käsitettä ei sovellettaisi, mikäli ulkomaisen työntekijän työskentely Suomessa kestää enintään 15 työpäivää yhtäjaksoisesti sekä enintään 45 työpäivää kalenterivuoden aikana.
- Tämä ei riitä. Konsernin sisäiset tilanteet pitää rajata kokonaan sääntelyn ulkopuolelle. Vähintään muutaman päivän aikaraja tarvitaan ehdottomasti myös silloin, kun ulkopuolinen yritys käy tekemässä suomalaisyrityksessä esimerkiksi muutaman tunnin asennuksen tai tarkastuksen. Muun muassa laivanrakennusalalle voi muuten ennustaa aivan valtavaa hallinnollista taakkaa, Volanen huomauttaa.
Työntekijää uhkaa kaksinkertainen verotus
Myös työntekijät ovat joutumassa täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, monta kertaa kaksinkertaisen verotuksen uhreiksi. Sääntelyn kattamissa tilanteissa Suomessa tehty työ ei ole täällä verovapaata. Tämä johtaa hyvin todennäköisesti siihen, että tuloon kohdistuu vero sekä täällä että henkilön asuinmaassa. Verotuksen oikaiseminen on raskas prosessi.
− EU:n sisällä työntekijöillä on vapaa liikkuvuus ja oikeus tulla kohdelluiksi tasa-arvoisesti maan omien kansalaisten kanssa. Hallituksen suunnitelma loukkaa tätä periaatetta, Volanen muistuttaa.
− Suunnitelma ei lisää myöskään Suomen vetovoimaa. Se viestittää, ettemme halua ulkomailta työntekijöitä tai osaamista Suomeen − emme edes konsernin sisäiselle lyhytaikaiselle työmatkalle. Tällainen asenne ei istu siihen, että työvoimapulan takia tarvitsemme kuumeisesti myös ulkomaisia osaajia, Volanen tähdentää.
Volasen mukaan kyse voi olla esimerkiksi henkilöstä, joka tulee auttamaan suomalaista yritystä T&K-projektissa ja tukemaan Suomen kasvua ja uudistumista. Pahimmillaan konserni joutuu tekemään sisäisen ohjeistuksen, että työmatkat Suomeen kielletään, koska hallinnollinen työ yritykselle sekä kaksinkertaisen verotuksen riski työntekijälle ovat liian suuria.
Teknologiateollisuuden lausunto taloudellisen työnantajan käsitteestä
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Maria Volanen
040 532 3744
maria.volanen@teknologiateollisuus.fi
