Miksi hallituksen pitää huolehtia digitalisaatiosta ja tekoälystä, Risto Rajala? 

Teknologiateollisuus esittää hallituksen syyskuun alussa käymään budjettiriiheen panostuksia digitalisaatioon sekä sen riskien hallintaan. Ministeriöön ja virastoihin kohdistuvat lisäsäästöt tekevät digihankkeiden yhteiskehitysbudjetista entistä tärkeämmän. Mutta miksi nämä tavoitteet eivät ole vain yritysten oma asia? Kyberalan asiantuntija Risto Rajala vastaa kysymyksiin. 

Teknologiateollisuus vaatii panostuksia digitalisaatioon ja sen riskien hallintaan. Mitä tämä tarkoittaa suomeksi, Risto Rajala? 

– Panostukset digitalisaatioon luovat edellytyksiä talouskasvulle, nostavat tuottavuutta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa sekä sujuvoittavat yhteiskunnan toimintaa parantamalla päivittäin käyttämiämme järjestelmiä ja palveluita.  

–  Digitalisaatio vaatii turvallisuusnäkökulmien huomioimista eli riskien hallintaa, sillä digitaalisten ratkaisujen tulee olla toimintavarmoja ja niissä käsiteltävien tietojen vain niiden käsittelyyn oikeutettujen tahojen käytössä. Tämä tarkoittaa tietoon, viestintä- ja tietojärjestelmiin kohdistuvien vaarojen todennäköisyyden ja seurausten minimoimista. Ylivoimainen valtaosa tiedosta ja tietojärjestelmistä on yritysten hallussa. Siksi juuri yrityksiä on tuettava soveltuvien riskienhallintakeinojen käyttöönottamisessa. 

Entä mitä tarkoittaa vaatimus siitä, että yhteiskehitysbudjetin valmistelussa tulee ottaa keskusteluun myös tekoälyn rooli tuottavuuden parantajana? 

– Ministeriöiden hallinnonalojen rajat ylittävä yhteiskehitysbudjetti varmistaisi, että digitalisaation edistämiseen käytössä olevat julkiset varat saataisiin hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Yhteiskehitysbudjetti on linjattu hallitusohjelmassa, mutta sitä ei ole otettu vielä käyttöön. Olisi tärkeää, että käyttöönotto tapahtuu suunnitellussa aikataulussa. 

– Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseksi hallinnollisia prosesseja tehostamalla. Kun julkisen talouden tilanne on kokonaisuudessaan erittäin vaikea, voi parantunut tuottavuus säästää julkisia varoja ja suojella esimerkiksi terveydenhuoltoa tai koulutusta leikkauksilta. Niin yhteiskehitysbudjetti kuin tekoälyn käyttö edellyttävät toimintatapojen laajoja muutoksia. Täten on tärkeää lisätä ymmärrystä muutosten laajuudesta ja merkityksestä sekä sopeutua uusiin toimintatapoihin. 

Miksi puolijohdealalla ja siruteknologialla tulee olla rooli maan hallituksen budjetissa? Eikö se ole yritysten oma asia? 

–  Kaikki digitaalinen pyörii puolijohteiden varassa. Puolijohdealan merkitys digitalisoituvassa maailmassa on valtava ja jokainen valtio pyrkii varmistamaan puolijohteiden saatavuuden omalle teollisuudelleen. EU on varsinkin edistyneimpien puolijohteiden kansainvälisissä tuotantoketjuissa haavoittuvaisessa asemassa ja se pyrkii nyt määrätietoisesti tukemaan puolijohteiden tuotantoa Euroopassa.  

–  Puolijohdealan kansainvälinen kasvu voi hyödyttää Suomea suuresti. Suomalainen puolijohdetoimiala on arvioinut liikevaihtonsa kolminkertaistuvan nykyisestä 5–6 miljardiin euroon vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi Suomessa on vahvaa osaamista puolijohdeteknologioiden valmistuksessa. Panostukset puolijohdealaan vahvistavat talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyämme sekä parantavat huoltovarmuuttamme kriittisimpien teknologioiden saatavuuden osalta.  

Mitä hyvää valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on digitalisaation osalta? 

– Kasvavat panostukset tutkimukseen ja kehitykseen luovat edellytyksiä menestyksekkäälle digitalisaatiolle. Erityisen merkittävää on Business Finlandin TKI-rahoituksen nykyistä suurempi kohdentaminen yritysten TKI-hankkeisiin sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön. Myös varautuminen EuroHPC:n LUMI-supertietokoneen päivittämiseen on tärkeää. 

– Kansallinen omarahoitusosuuden varmistaminen pk-yritysten kyberkompetenssihankkeisiin on kyberturvallisuuden osalta budjettiesityksen parasta antia. Pk-yritykset ovat kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa ja tämän rahoituksen avulla tuetaan sitä, että ne voivat ottaa käyttöön moderneja tietoturvaratkaisuja. Tulevaisuudessa olisi toivottavaa, että tällaista tukea olisi pk-yrityksille saatavilla nykyistä enemmän. 

Entä mitä aivan olennaista budjettiesityksestä puuttuu? 

– Valitettavasti budjettiesitys osoittaa, että digitaalisen turvallisuuden keskisintä ydintä ei ole vieläkään hahmotettu riittävän hyvin. Ajatus siitä, että valtion turvallisuusviranomaiset tuottavat yhteiskunnan turvallisuuden digitaalisessa maailmassa, on vanhentunut. Siksi pysyvät panostukset viranomaistyöhön ovat epäoptimaalisia. Digitaalinen turvallisuus tehdään pääosin siellä, missä tieto ja tietojärjestelmät ovat.   

– Budjettiesityksestä puuttuvat kokonaan hallitusohjelmassa linjatut toimenpiteet kvanttiaikakauden salausteknologiakyvykkyyden hankkimiseksi, salaustuotearviointitoiminnan lisäresursointiin sekä kaikkien toimialojen tukeminen kyberturvallisuuden riskienhallintatoimien käyttöönotossa mielekkäällä tavalla.  

– Nämä toimet ovat välttämättömiä, jotta kotimainen kyberturvallisuusteknologia saadaan vahvistamaan kansallista omavaraisuutta sekä tehostetusti kansainvälisille vientimarkkinoille. Nopea eteneminen olisi Suomen etu tulevan komission aloittaessa työn kvanttilaskennan tietoturvavaikutuksiin varautumiseksi Euroopan laajuisesti. 

Lisätietoja: 

Asiantuntija Risto Rajala (Kyberala ry), risto.rajala@teknologiateollisuus.fi, puh: 040 515 6187 

Lisää aiheesta: 

Teknologiateollisuuden viestit hallituksen budjettiriiheen 2024  

Blogi: Kasvua odottavan aika käy pitkäksi – siksi se onkin tehtävä itse 

Blogi: Suomi maksaa kovan hinnan hallituksen kolmen kuukauden lakihankkeesta