Kasvua odottavan aika käy pitkäksi – siksi se onkin tehtävä itse
Teknologiateollisuudessa on odotettu merkkejä talouden käänteestä koko kesän ajan, mutta tuore tilauskanta- ja henkilöstötiedustelumme kertoo, että kysyntä ja tarjouspyyntöjen määrä ovat pysyneet alhaisella tasolla. Tilauskannan arvo on laskenut jo hurjan puolentoista vuoden ajan.
Tilanne näyttää nyt huolestuttavammalta kuin keväällä, jolloin Euroopan keskuspankilta kesäkuuksi odotettu päätös koronlaskusta nosti toiveita kysynnän vähittäisestä virkoamisesta. Yritysten odotukset ovat eri barometreissa olleet toiveikkaita, mutta konkreettisia merkkejä positiivisesta käänteestä ei vielä ole näkynyt.
Ennakkotiedot viittaavat vahvasti siihen, että kysyntä ei ole piristynyt Euroopassa kolmannen neljänneksen alussa. Havaintoa vahvistaa heinäkuussa kerätty tieto tarjouspyyntöjen määrästä teknologiateollisuudessa. Kysyntä on edelleen heikkoa.
Toivoa kuitenkin on. Jäseniltämme keräämämme tieto kertoo, että useilla yrityksillä oli jo havaittavissa tilauskertymän piristymistä. Vielä toistaiseksi on liian aikaista sanoa, onko kyse trendin kääntymisestä vai yksittäisestä hyvästä neljänneksestä monen huonon jälkeen. Tosiasia kuitenkin on, että tilauskertymät ovat edelleen kokonaisuutena riittämättömiä pitämään tilauskannat edes nykyisellä tasolla. Haasteet eivät ole vielä ohi.
Vaikka keväällä odotettu toipumisennuste sai hieman takapakkia, odotamme edelleen, että tilanne alkaisi helpottaa talvea kohden. Tämä edellyttäisi, että näkisimme vihdoinkin selkeitä merkkejä kysynnän piristymisestä ja tilausvirtojen vuolaantumisesta kolmannen neljänneksen aikana. Ellei näin tapahdu, joudutaan sekä kuluvan vuoden että ensi vuoden kasvuennusteita reivaamaan todennäköisesti alaspäin niin teknologiateollisuudessa kuin koko kansantalouden tasolla.
Mikä siis neuvoksi? Suhdanteille emme voi oikein mitään, mutta vaikeasta tilanteesta huolimatta meidän on ihan itse kyettävä tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä ja ratkaisuja kestävän kasvun edistämiseksi. Suomen houkuttelevuutta yritysten, investointien ja osaajien kohdemaana on siis pystyttävä parantamaan – ja melko nopealla aikataululla.
Suomen houkuttelevuutta yritysten, investointien ja osaajien kohdemaana on siis pystyttävä parantamaan – ja melko nopealla aikataululla.
Kasvua odottavan aika käy pitkäksi – siksi se onkin tehtävä itse. Askeleita oikeaan suuntaan on onneksi jo otettu, ja lisää otettaneen hallituksen budjettiriihessä syyskuussa. Hallitus on tehnyt oikeansuuntaisia päätöksiä työmarkkinoiden uudistamiseksi, ja keväällä saatiin linjaukset sekä T&K-lisärahoituksesta että vihreää siirtymää tukevien suurten investointien verokannustimesta. Vielä tarvitaan linjaus siitä, mistä hetkestä lähtien alkaneita projekteja verokannustin koskee. Esitysluonnosta odotellaan alkusyksyksi, ja sen jälkeen päätös kannustimen käyttöönotosta on tehtävä ripeästi. Sitten onkin yritysten investointipäätösten vuoro.
Teknologiateollisuus ei esitä menolisäyksiä olemassa olevaan valtiontalouden kehykseen, koska julkisen sektorin taloutta on tasapainotettava. Jo päätetty T&K-lisärahoitus tulee suunnata yritysvetoisiin hankkeisiin, joissa yritysten sitoutuminen kunnianhimoisiin talouskasvun tavoitteisiin ja investointien rahoittamiseen on vahvaa. Rahoitusta on syytä kohdistaa uudistavaan tutkimukseen, olemassa olevien vahvuuksien kehittämiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen.
Kasvun onnistumisen edellytyksiä ovat myös sujuvat ja ennakoitavat luvitusprosessit sekä panostaminen digitalisaatioon ja sen riskien hallintaan. Erityisen tärkeää vientiteollisuudelle on huolehtiminen puhtaan ja kohtuuhintaisen energian saannista sekä Suomen hyvän maakuvan vaalimisesta.
Kasvua ei tule ilman huippu- ja ammattiosaajia, joita on koulutettava itse sekä houkuteltava ulkomailta. Pelkästään teknologiateollisuus tarvitsee suhdanteista riippumatta edelleen 130 000 uutta osaajaa kymmenen vuoden sisällä. Teollisuutta ei voi kuitenkaan pyörittää ilman erilaisia yhteiskunnan palveluita. Vanheneva Suomi tarvitsee monenlaisia ja monialaisia työntekijöitä, ei vain huippuosaajia. Ketään emme saa Suomeen sillä asenteella, että meille kelpaavat vain tietynlaiset ihmiset.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, jaakko.hirvola@teknologiateollisuus.fi, puh: 0400 633 751
Lisää aiheesta:
Teknologiateollisuuden viestit hallituksen budjettiriiheen 2024
Blogi: Suomi maksaa kovan hinnan hallituksen kolmen kuukauden lakihankkeesta
Suurimman vientialan kysyntä jatkunut heikkona – Suhdanteen paraneminen voi olla odotettua vaimeampaa
