Komission ehdotus EU:n kilpailukykyrahastoksi tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille
EU:n uusi kilpailukykyrahasto toisi merkittäviä lisäpanostuksia turvallisuuteen, digitalisaatioon ja vihreään siirtymään. Suomalaisille teknologia-alan yrityksille se avaisi uusia kasvun ja liiketoiminnan mahdollisuuksia koko Euroopassa, EU- ja yhteiskuntasuhteista vastaava päällikkö Jussi Mäkinen kirjoittaa.
Euroopan ongelmat tulivat selviksi keväällä julkaistuissa Italian ex-pääministerien Mario Draghin ja Enrico Lettan raporteissa – niitä olivat sisämarkkinan kehittymättömyys, jälkeenjääneisyys digitalisaatiossa ja innovaatioiden heikko kaupallistaminen. Lisäksi Euroopan vapaamatkustaminen turvallisuudessa on korostunut kiusallisesti, miten maanosan johtajat seurasivat katsomosta turvallisuudesta sopimisen ensimmäistä näytöstä.
Draghin ja Lettan raporteissa esitetyt ratkaisut ongelmien korjaamiseksi jäivät epämääräisiksi tai hidasvaikutteisiksi. Sen sijaan heinäkuussa julkaistu komission ehdotus Euroopan rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034 tarjoaa täsmätoimia, jotka tarjoaisivat toteutuessaan merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Komissiossa on selvästi turhauduttu nykyiseen rakenteeseen, jossa sisämarkkina ei kehity ja yhteenkuuluvuutta ostetaan mittavilla koheesiotuilla sitä kuitenkaan saamatta.
Komission ehdottamassa kilpailukykyrahastossa tehtäisiin merkittäviä lisäpanostuksia turvallisuuteen, innovaatioihin, digitaalisiin teknologioihin, vähähiilisyyteen ja biotalouteen – yhteensä yli 400 miljardia aiemman noin 150 miljardin sijaan. Muutos on suurin koheesiovaroissa. Maataloustukien kova ydin säilyisi ennallaan.
Ehdotus olisi suomalaisille yrityksille merkittävä mahdollisuus. Rahoitus on tarkoitus myöntää kilpailullisesti, ja myöntöperusteiden yksityiskohdat tulevat täsmentymään. Turvallisuuden alalla erinomaisuus (excellence) on jo esitykseen selkeästi kirjattu. Tämä tarkoittaa sitä, että hankkeita rahoitetaan erinomaisuuden ja vaikuttavuuden perusteella eikä esimerkiksi aluepoliittisin perustein.
Suomen ja Pohjoismaiden tulee vaikuttaa tiiviisti erinomaisuuden laajan soveltamisen puolesta, koska se avaisi suomalaisille teknologia-alan yrityksille merkittävää uutta liiketoimintaa ympäri Eurooppaa. Teknologiateollisuus, VTT ja Sitra julkaisivat keväällä raportin Suomen kriittisen teknologian toimijoista ja tarvittavista politiikkatoimista. Ehdotus kilpailukykyrahastoksi osuu hyvin yhteen raportin suositusten kanssa.
”Kilpailukykyrahaston painopisteet ovat suomalaisten yritysten kannalta lupaavat.”
Kilpailukykyrahaston painopisteet ovat suomalaisten yritysten kannalta lupaavat: vihreä siirtymä, digitalisaatio, terveys, biotalous sekä puolustus ja avaruus. Ehdotuksessa suurimmat panostukset menisivät puolustukseen ja turvallisuuteen sekä digitalisaatioon.
Rahoitusinstrumentit ovat joustavia ja tarkoituksenmukaisia, ja niihin on tuotu tarvittavaa joustoa täsmälääkkeeksi innovaatioiden kaupallistamiseen. EU:n rahoitusjärjestelmässä historiallinen uudistus on mahdollisuus yritysvetoisten tutkimushankkeiden rahoittamiseksi. Tässä mallina on toiminut suomalainen innovaatiorahoituksen veturiyritysmalli.
Koko rahoituskehyksen poliittinen haaste on ehdotettu, melko maltillinen korotus rahoituskehyksen kokoon. Sen kattamiseksi komissio ehdottaa merkittävää korotusta EU:n omiin varoihin, ja tätä on jo kritisoitu. Maamme hallituksella tulee olla malttia tarkastella huolellisesti ehdotuksen tuomia kasvun mahdollisuuksia, joita saadaan erityisesti satsaamalla kriittisiin teknologioihin.
Lisätietoja
