Etusivu Tavoitteemme Viestimme päättäjille Hallituskausi 2023–2027

Teknologiateollisuuden ehdotuksia hallitusohjelman toimeenpanoksi

Päivitetty 12.09.2024 klo 13:55

Suomen hallitusohjelma sisältää hyviä tavoitteita teknologiayritysten kannalta – olennaista on tavoitteiden toimeenpano. Kasvua vauhdittaviin toimiin eli investointien ja viennin edistämiseen, TKI-rahoituksen kasvattamiseen ja osaamiseen sekä osaajien saatavuuteen on syytä paneutua ripeästi.

Teknologiateollisuuden luoma arvonlisä Suomen taloudelle on 63 miljardia euroa. Vientivetoinen ala työllistää suoraan noin 338 000 ja välilliset vaikutukset huomioiden lähes 720 000 ihmistä. Rakennamme kestävästi hyvinvointi-Suomea, joka on suunnannäyttäjä uuden teknologian kehittämisessä ja soveltamisessa, digitalisaation hyödyntämisessä ja digivihreässä siirtymässä. Teknologiateollisuuden yrityksistä 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden toimintaedellytysten turvaaminen on keskeistä näiden tavoitteiden saavuttamiselle:

Osaajat tekevät digivihreän kasvun: korkeakoulujen aloituspaikat ja niiden rahoitus, työhön johtavan maahanmuuton prosessien sujuvoittaminen
Työmarkkinauudistukset turvaavat yritysten kilpailukykyä, työpaikkoja ja julkista taloutta
Lisätään Suomen houkuttelevuutta innovaatioiden ja investointien kohteena ja vauhditetaan vientiä
Varmistetaan puhtaan ja kohtuuhintaisen energian sekä kestävien raaka-aineiden saatavuus
Vauhditetaan kestävää kehitystä ja kasvatetaan teknologista kädenjälkeämme maailmalla
Digitalisaation hyödyt saavutetaan johdonmukaisella tieto- ja teknologiapolitiikalla
Verotuksella tuetaan kotimaista yrittämistä ja omistamista
EU – Suomen tärkein vientimarkkina edelläkävijäksi investoinneissa ja vastuullisessa taloudessa

Osaajat tekevät digivihreän kasvun: korkeakoulujen aloituspaikat ja työhön johtava maahanmuutto

Osaajat tekevät digivihreän kasvun -infograafi

Tarvitsemme teknologiateollisuuteen 130 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Jo 60 prosentilta rekrytoitavista odotetaan korkeakoulutasoista osaamista, myös ammatillisista tekniikan osaajista on vuositasolla 1500 henkilön vaje suhteessa valmistuviin. Osaajatarpeisiin vastataan pääasiassa koulutuspolitiikalla ja työhön johtavalla maahanmuutolla.

Lisätään korkeakoulujen aloituspaikkoja ja parannetaan aloituspaikkojen kohdentumista ensimmäistä tutkintoa suorittaville siten, että hallituksen asettama 50 %:n tavoite saavutetaan varmasti. Varataan valtion budjetista lisäyksille riittävä rahoitus, jotta koulutuksen laatu vastaa työelämän tarpeita.
- 50 %:n tavoitteen saavuttamisen on arvioitu vaativan vähintään 5400 lisäpaikkaa ja rahoituksen korottamista kasvavan opiskelijamäärän mukaisesti siten, että hallituskauden lopulla rahoitus olisi 180 miljoonaa euroa nykyistä suurempi. Suunnataan uusista paikoista tekniikan ja ICT:n aloille noin 2200 vastaamaan teknologiateollisuuden ja muun yhteiskunnan tarpeisiin.
- Parannetaan korkeakoulutuksen tehokkuutta toteuttamalla korkeakoulujen digivision palvelut ja edistämällä korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa.
Parannetaan ammatillisen koulutuksen kykyä vastata työelämän tarpeisiin: panostetaan osaamisen laatuun, selvitetään syyt korkeaan työttömyyteen sekä parannetaan valmiuksia siirtyä tekniikan alan korkeakouluopintoihin.
Varmistetaan esi- ja perusopetuksen uudistusten yhteydessä lapsille vahvat varhaiset matemaattiset taidot toteuttamalla kansallisen LUMA-strategian toimenpiteet.
Suomi tarvitsee kunnianhimoisen maahanmuuttopolitiikan, jonka avulla saamme Suomeen kipeästi tarvitsemiamme osaajia sekä turvaamme heidän tarvitsemansa palvelut. Uudistetaan ulkomaalaislaki työhön johtavaa maahanmuuttoa tukevaksi, kehitetään edelleen digitaalisia lupa- ja palveluprosesseja, edistetään Talent Boost -ohjelmaa ja kehitetään kotoutumista tukevia palveluita.
- Hallituksen tavoite poistaa maasta työperusteisella oleskeluluvalla olevat maahanmuuttajat, jotka joutuvat työttömiksi eivätkä työllisty kolmen kuukauden aikana, ei ole kannatettava. Suomi kärsii osaajapulasta ja jo valmiiksi työperusteisella oleskeluluvalla maassa olevat ovat erittäin potentiaalisia työntekijöitä eri aloille. Kolmen kuukauden aikaraja on hyvin lyhyt. Vähintäänkin erityisasiantuntijoiden tulorajat ylittävien työntekijöiden osalta aika on pidennettävä vuoteen.
- Kansalaisuuden sekä pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristämiset antavat Suomessa asuville ja tänne muuttoa pohtiville osaajille väärän signaalin, jonka mukaan he eivät ole tänne enää yhtä tervetulleita kuin aiemmin.

Työmarkkinauudistukset turvaavat yritysten kilpailukykyä, työpaikkoja ja julkista taloutta

Hallitusohjelmassa on oikeanlaisia työllisyystoimia sekä laaja joukko työmarkkinoita uudistavia ja joustavuutta lisääviä työlainsäädäntökirjauksia. Tuemme näiden tavoitteiden toteuttamista. Keskeistä on:

Työrauhalainsäädännön uudistaminen nykyaikaiseen, pohjoismaiseen suuntaan on perusteltua. Kannatamme sitä, että poliittista työtaisteluoikeutta rajataan, laittomista lakoista tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan ja tukityötaisteluihin ulotetaan suhteellisuusvaatimus. Uudistettavan lainsäädännön tarkoituksena on tuoda 1940-luvulta ollut sääntely nykyaikaan. Tavoitteena on puuttua laittomien lakkojen seuraamuksiin ja rajata poliittista työtaisteluoikeutta työajalla, ei puuttua perusoikeuksiin.
Paikallisen sopimisen lainsäädäntöhakkeet mahdollistavat toteutuessaan yhtäläiset sopimisen mahdollisuudet erilaisille yrityksille. Tämä on vientikilpailukyvyn näkökulmasta olennaista. Vientiyritykset toimivat kansainvälisessä kilpailussa ja yhä useammat muutkin yritykset kilpailevat muidenkin kuin saman työehtosopimuksen piirissä olevien kotimaisten yritysten kanssa. Menestyminen ja kasvu edellyttävät kykyä räätälöidä työehdot paikallisista lähtökohdista käsin – yhdessä henkilöstön kanssa.
- Puretaan lainsäädännölliset rajoitukset paikalliselta sopimiselta.
Kannatamme ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttamista kannustavammaksi sekä muita hallitusohjelmassa olevia kannustinloukkujen purkamiseen tähtääviä toimia. Nämä ovat keskeisiä keinoja työllisyysasteen nostamiseen. Eläkeuudistuksen toteuttaminen on myös tärkeä ja kannatettava toimi.
Työlainsäädäntöön on tulossa useita työllistämistä ja työelämän joustavuutta edistäviä muutoksia. Pidämme tärkeänä, että nämä toteutetaan suunnitellusti ennen hallituskauden puoltaväliä.
Suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kansantalouden kestävyyttä auttaa myös vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen: palkantarkastusten yleistä linjaa ei ylitetä valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksella.

Lisätään Suomen houkuttelevuutta innovaatioiden ja investointien kohteena ja vauhditetaan vientiä

Suomen houkuttelevuutta investointien kohteena on parannettava. Investointien luvitusta on nopeutettava, huolehdittava kohtuuhintaisen puhtaan energian saatavuudesta, vastattava kilpailijamaiden valtiontuki- ja rahoituskilpailuun sekä nostettava tutkimuksen tasoa ja osaajien saatavuutta.

T&K-rahoituslain mukaisesta lisärahoituksesta suunnataan vuosittain 2/3 Business Finlandin kautta kilpailutettavaksi sekä yritysten TKI-hankkeisiin että soveltavan tutkimuksen hankkeisiin. Lisärahoituksesta vähintään puolet myönnetään yrityksille. 1/3 lisärahoituksesta suunnataan vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriölle ja muun muassa Suomen Akatemian kautta edelleen huippututkimukseen ja tutkimusinfrastruktuureihin.
TKI-lisärahoituksen suuntaaminen yrityksille vivuttaa yksityisiä investointeja tehokkaimmin. Business Finland-rahoituksen nopeutta ja läpinäkyvyyttä tulee samalla parantaa.
Kasvatetaan merkittävästi Suomen kotiuttamaa EU:n TKI-rahoitusta edistämällä pk- ja mittelstand-yritysten osallistumista eurooppalaisiin arvoverkkoihin. Budjetoidaan kansallinen vastinrahoitus EU-hankkeiden valmisteluun ja hakuprosessien tukipalveluihin.
Suunnataan yritystuet uuden luomiseen – budjettiin pilotti- ja demonstraatiorahoituksen tason nosto.
Investointien keskeinen osa on luvitus. Sujuvoitetaan investointiluvitusta hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.
Parannetaan vientiluottojärjestelmämme kilpailukykyä uudistamalla Finnveran toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja kehittämällä Finnveran omia toimintamalleja ketteriksi. Parannetaan Team Finland-toimijoiden yhteistyötä.
Hallituksen teollisuusstrategia tulee laatia yhdessä teollisuuden kanssa tavoitteena tuplata keskisuurten yritysten määrä ja vienti.
Huolehditaan, että toimintaympäristö ja verotus on investointeihin ja työllistämiseen kannustava.

Varmistetaan puhtaan ja kohtuuhintaisen energian sekä kestävien raaka-aineiden saatavuus

Teknologiateollisuus kannattaa visiota nostaa Suomi puhtaan energian edelläkävijäksi, jonka kilpailuvalttina on edullinen, päästötön ja kaikissa tilanteissa toimitusvarma energiajärjestelmä. Vetytaloudella ja mineraalivaroilla on keskeinen rooli Suomen puhtaan siirtymän mahdollistajana.

Lisätään merkittävästi ja nopeasti puhtaan sähkön tuotantoa

Laaditaan uusi hiilinegatiivisuutta tavoitteleva energia- ja ilmastostrategia.
Vetytalous tulee sisällyttää uuteen strategiaan. Vihreän vedyn tuotannolle ja jatkokäytölle Suomessa tulee asettaa 10 %:n tavoite ja sitoutua tekemään sen saavuttamiseksi tarvittavat toimet (esim. siirtoverkon rakentaminen ja demonstraatiorahoitus vedyn jatkojalostushankkeille).
Tuulivoiman rakentamista tulee edistää aktiivisesti koko maassa. Merituulivoimalle tulee asettaa määrällinen kasvutavoite sekä selkeyttää Suomen talousvyöhykkeelle kehitettävien hankkeiden käsittelyn oikeudelliset ja taloudelliset pelisäännöt.
Ydinenergialaki ja sen toimeenpanevat määräykset on uudistettava pikaisesti. Uudistuksen yhteydessä on helpotettava modulaaristen pienydinreaktoreiden (SMR) rakentamista esimerkiksi hyödyntämällä mahdollisuudet tyyppihyväksyntäpohjaiseen menettelyyn.
Vaihtelevan ja sääriippuvaisen tuotannon tarvitsema säätövoima ja kapasiteettimekanismia koskeva ratkaisu tulee perustua huolelliseen selvitykseen järjestelmän kustannustehokkuuden ja markkinaehtoisuuden varmistamiseksi.

Varmistetaan sähkön hinnan kohtuullisuus kaikissa tilanteissa

Hallituksen tulee valmistella vaikuttavat toimet, joilla turvataan sähkön hinnan kohtuullisuus myös yrityksille sähkömarkkinoiden poikkeuksellisten hintakriisien aikana. Myös sähkön siirtohintoja tulee kohtuullistaa uudistamalla jakeluverkon haltijoiden valvontamallia.
Suomen tulee edistää EU:n sähkömarkkinamallin jatkokehittämistä seuraavan EU-komission toimikaudella. Samaan aikaan Suomen on vaikutettava aktiivisesti siihen, ettei unionin energiasisämarkkinoilla sallita tai oteta käyttöön kriisitilanteissakaan sellaisia tukitoimia, jotka heikentävät suomalaisen teollisuuden suhteellista kilpailukykyä.

Vahvistetaan sähkön siirtoyhteyksiä ja kansainvälistä energiayhteistyötä

Tuemme hallituksen aietta luoda strateginen näkemys sähkön siirtotarpeista Suomen eri alueilla 2030-luvulla sekä selvittää sähkön ja vedyn siirtoyhteyksien synergioita Merenkurkussa. Tarpeiden tunnistamiseksi ja toimenpiteiden kohdentamiseksi on olennaista, että strategia valmistellaan tiiviissä yhteistyössä teollisuuden kanssa.

Vahvistetaan kriittisten ja strategisten raaka-aineiden toimitusketjuja ja huoltovarmuutta

Energiahuollon ja muun huoltovarmuuskriittisen teollisuuden kannalta strategisten mineraalivarojen saanti on turvattava keskipitkällä aikavälillä. Ensimmäinen askel on kansallisen mineraalistrategian laadinta yhdessä elinkeinoelämän kanssa.

Vauhditetaan kestävää kehitystä ja kasvatetaan teknologista kädenjälkeämme maailmalla

Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuodeksi 2035. Toimiala on myös asettanut itselleen kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden ja biodiversiteetin edistämiseksi. Suomalaiset puhtaat teknologiat tarjoavat vaikuttavia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, ja samalla vihreä siirtymä tarjoaa teknologiayrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kasvava kädenjälkemme auttaa tasapinottamaan ihmisen toimintaa maapallon kantokyvyn kanssa.  Keskeisiä politiikkatoimenpiteitä ilmastopäästöjen vähentämiseen ja kädenjäljen kasvattamiseen sekä kiertotalouden edistämiseen ja luontokadon hillintään ovat:

Ei tingitä ilmastotavoitteista

Valmistellaan uusi hiilinegatiivisuutta tavoitteleva energia- ja ilmastostrategia, jonka keskeisenä osana on teollisuuden puhtaan siirtymän ja investointien edistäminen.
Päivitetään toimialakohtaiset vähähiilitiekartat vapaaehtoispohjalta.
Luodaan ilmastokädenjäljen laskentamalli yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Suomalaisen viennin kädenjäljen kasvulle tulee asettaa seurattavat tavoitteet ja kädenjälkimalli pyritään viemään myös EU-lainsäädäntöön jalanjälkimenetelmän rinnalle.
Tuemme hallituksen tavoitetta edistää aktiivisesti teknologisten nielujen laajamittaista käyttöönottoa Euroopassa ja Suomessa. Hiilidioksidin talteenotolle ja käytölle tarvitaan riittävät kannusteet, jotta toimiala pääsee kehittymään.

Edistetään kiertotaloutta poistamalla sääntelyesteet ja luomalla markkinoita kiertotaloudelle

Kiertotaloutta tulee edistää selvittämällä ja purkamalla siihen liittyviä sääntelyn esteitä. Suomen tulee aktiivisesti edistää jätteen määritelmän uudistamista EU-tasolla ja helpottamalla kierrätysraaka-aineiden käyttöön liittyviä hallinnollisia menettelyitä.
Kierrätetyille raaka-aineille tulee luoda toimivat markkinat.

Vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta tavoitteellisesti yhdessä yritysten kanssa

Tuemme hallituksen poikkihallinnollisen kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja sen toimintaohjelman laadintaa.
Keskeisten toimialojen tulee laatia vapaaehtoispohjalta monimuotoisuustiekartat. Niiden toimeenpanoa varten hallituksen tulee kehittää yrityksille uusia toimintamalleja ja tarjota uusia rahoituskeinoja pilotteihin.
Tuemme vapaaehtoisen ekologisen kompensaation kehittämistä edelleen ja sen soveltamista osana ympäristöluvitusta.

Digitalisaation hyödyt saavutetaan johdonmukaisella tieto- ja teknologiapolitiikalla

Digitalisaatio muokkaa yhteiskuntaa laajasti ja on ratkaiseva tekijä paremmissa julkisissa palveluissa, kestävyysvajeen umpeen kuromisessa, yritysten jalostusarvon ja tuottavuuden parantamisessa sekä digivihreässä siirtymässä. Suomi voi luoda digitalisaation täysimittaiselle hyödyntämiselle parhaat puitteet seuraavilla toimenpiteillä:

Edistetään julkisen sektorin digitalisaatiota

Avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetilla puretaan hallinnon siiloja, uudistetaan toimintakulttuuria ilmiöpohjaisen hallinnon suuntaan. Budjetista vastaa yhteiskunnan uudistamisen ministeriryhmä ja koordinaatiosta digitoimisto, johon tarvitaan myös TEM:in ja OKM:n edustus. Yhteiskehitysbudjettia tulee suunnata kaikille yhteiseen pehmeään infrastruktuuriin, kuten esimerkiksi reaaliaikatalouteen ja digitaalisen identiteetin ratkaisuihin.
Tieto- ja teknologiapolitiikan johtamismalli: Varmistetaan tieto- ja teknologiapolitiikan johdonmukainen johtamismalli luomalla yhteistyömekanismeja uudistettujen ministeri- ja virkamiesyhteistyöryhmien välille.

Vauhditetaan yksityisen sektorin digitalisaatiota

Datatalouden kasvuohjelma: Vahvistetaan yritysten valmiuksia hyödyntää dataa ja tekoälyjärjestelmiä vaikuttavasti ja kestävästi liiketoiminnan prosessien tehostamiseen sekä tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Osana kasvuohjelmaa yrityksille tarjotaan tietoa, osaamista, työkaluja ja kannusteita rakentaa ja kokeilla dataa ja tekoälyä hyödyntäviä liiketoimintamalleja.
Tekoäly: Investoidaan tekoälytutkimukseen ja tekoälyn hyödyntämiseen ja vauhditetaan siten tehokkuuden ja tuottavuuden paranemista yhteiskunnassa.
Reaaliaikatalous: Kevennetään yritysten ja muiden organisaatioiden taloushallinnon taakkaa ja mahdollistetaan reaaliaikatalouden innovaatioita jatkamalla talouden tositteiden (laskut, kuitit, hankintasanomat, tilinpäätökset) digitalisointiin tähtäävää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Kehitetään julkisia ICT-hankintoja

Hankintareformit: Hallitusohjelmassa on useita kannatettavia julkisia hankintoja koskevia uudistuksia. Toteutuessaan ne edistävät myös ICT-hankintojen markkinoiden toimivuutta ja näin vauhdittavat julkisen sektorin digitalisaatiota. Erityisesti on puututtava ICT-alojen in-house-yhtiöiden lainvastaiseen ja kilpailua vääristävään toimintaan.

Vahvistetaan puolijohdealan kilpailukykyä

Sirusäädöksen vastinrahoitus: Varmistetaan syksyllä 2023 vähintään 100 miljoonan euron kansallinen vastinrahoitus EU:n sirusäädöksen rahoituksen hakemiselle. Rahoituksella perustetaan puolijohdeteollisuuden, mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian kilpailukykyä vahvistava pilottilinja- ja osaamiskeskuskokonaisuus.
Puolijohdeteollisuuden innovaatiokapasiteetti: Kasvatetaan mikroelektroniikan ja puolijohdeteknologian yrityslähtöisen T&K-toiminnan julkista rahoitusta hallituskauden aikana 200 miljoonalla eurolla. Käynnistetään Business Finlandissa alan innovaatio-ohjelma.

Verotuksella tuetaan kotimaista yrittämistä ja omistamista

Suomen yhteisöverokannan ja yritysverojärjestelmän kilpailukyvystä on pidettävä jatkuvasti huolta, jotta houkuttelemme yrityksiä ja korkean arvonlisäyksen toimintoja Suomeen. Kilpailukyky ja arvonmuodostus vaativat suuria aineellisia, aineettomia ja henkilöstöinvestointeja, joihin kaikkiin voidaan vaikuttaa myös verokeinoin. Yritysten verotuksen ja toimintaympäristön tulee olla ennakoitavissa. Hallitusohjelma tarjoaa ennustettavuutta ja pysyvyyttä yrityksen ja omistamisen verotukseen.

Toteutetaan hallitusohjelmassa olevat verolinjaukset.

Kiinteistöverotuksen uudistamisessa turvattava, ettei yrityksille koidu muutoksesta kohtuuttomia veronkorotuksia.
Toteutetaan hallitusohjelmaan kirjatut verotuksen digitalisaatioon ja reaaliaikatalouden edistämiseen tarvittavat uudistukset, jotka vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa.
Pidetään kiinni Suomen vaikuttamismahdollisuuksista EU-verotuksessa. Säilytetään yksimielisyysvaatimus EU-veroasioissa. Suomen johdonmukainen, aktiivinen ja ennakoiva EU-vaikuttaminen on erittäin tärkeää.
Huolehditaan Suomen pitkäaikaisen edun toteutumisesta, esimerkiksi huolehtimalla Suomen verotusoikeudesta EU:n verouudistuksissa (uudet omat varat, mm. BEFIT).
Energiaverotuksen ja ympäristöverotuksen vaikuttamisessa huomioidaan tasapaino yritysten ja yksityishenkilöiden kulujen nousun hillinnän ja toisaalta vihreän siirtymisen edistämisen yhteensovittamisessa.
Varmistetaan, ettei vedyn verokohtelu estä tai hidasta vetytalousinvestointeja Suomeen.

EU – Suomen tärkein vientimarkkina edelläkävijäksi investoinneissa ja vastuullisessa taloudessa

Kannatamme hallituksen tavoitetta luoda Suomelle vuosittaiset EU-vaikuttamisen strategiat ja painopisteet. Niiden valmistelussa tulee huomioida seuraavat periaatteet:

EU:n teknologian ja vihreän murroksen sääntelyä on valmisteilla tai annettu viime vuosina valtavasti. Nyt EU:ssa ja jäsenvaltioissa tulee keskittyä sääntelyn tehokkaaseen viimeistelyyn ja toimeenpanoon sekä avaamaan yrityksille uusia mahdollisuuksia. Keskeistä on taata ennakoitava ja kannustava investointiympäristö energia- ja materiaalitehokkaisiin ratkaisuihin.
Pidetään kiinni kilpailupolitiikan ja valtiontukisääntöjen perusperiaatteista ja turvataan kilpailullisuus ja markkinaehtoisuus. Valtiontukisääntöjä joustavoitetaan ainoastaan yhdessä kaikkien jäsenmaiden kesken sovituissa strategisissa erityistapauksissa kuten akkualan, vetytalouden ja mikroelektroniikan kohdalla. Poikkeuksien on oltava määräaikaisia ja tieto hankkeista tulee saattaa heti ja keskitetysti saataville. Myös erityistapauksissa on varmistettava investointien aloja ja ekosysteemejä uudistava vaikutus.
Vahvistetaan EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä Horisontti Eurooppaa, Digitaalista Eurooppaa, Verkkojen Eurooppaa sekä Euroopan Investointipankin instrumentteja digivihreän kasvun ja innovaatioprosessin edistämiseksi. Innovation Fundia tulee kasvattaa päästöoikeuksien hintakehityksen myötä tukemaan EU:n investointeja kestävään, vähähiiliseen talouteen.
EU:n teollisuuden puhtaassa ja digitaalisessa siirtymässä on huomioitava kustannustehokkuus, markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalius. Paras ohjauskeino on edelleen markkinaehtoinen päästökauppa.
Suomalaisen teollisuuden kannalta EU:n energialinjaukset ovat tärkeitä. Avainasemassa ovat kannustimet uudistaviin investointeihin, riittävä energian tarjonta ja toimivat sähkömarkkinat. Vetytalouteen on uskallettava panostaa.