Ukrainan sota nosti turvallisuuden ja omavaraisuuden talouspolitiikan keskiöön
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut koko maailman uuteen asentoon. Mannerlaatat liikkuvat myös taloudessa. Turvallisuus on yhä tärkeämpi osa talouspolitiikkaa, ja omavaraisuus nousee entistä suurempaan arvoon. Yritystenkin on parannettava kyberturvallisuuttaan ja haettava nopeasti uusia markkinoita Venäjän kaupan tilalle.
Venäjä on käytännössä suljettu kansainvälisestä taloudesta ja yhä suuremmassa määrin myös kansainvälisestä yhteisöstä. Demokraattiset maat ovat yksimielisempiä kuin koskaan, ja Euroopan Unioni on osoittanut kykynsä nopeaan päätöksentekoon tiukassa paikassa. Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyö on saumatonta. Merkittävistä talousmahdeista vain Kiina, Intia ja Brasilia empivät vielä kantaansa. Venäjän avoin tukeminen on kuitenkin näillekin maille erittäin suuri taloudellinen riski.
Samalla turvallisuustilanne on vakavasti heikentynyt koko Euroopassa. Tarve ehkäistä sodan laajeneminen Venäjän ja Naton väliseksi avoimeksi konfliktiksi on johtanut Ukrainassa valtavaan inhimilliseen hätään ja silmittömään siviileihin kohdistuvaan tuhoamissotaan, jota länsiliittoutuma ei pysty pysäyttämään.
Nopea tulitauko Ukrainassa on välttämätön ratkaisu, johon Venäjää tulee kaikin keinoin painostaa. Taloudellisten pakotteiden vaikutus kasvaa jatkuvasti, mutta ei vielä riitä. Kiinan yhtyminen pakotteisiin todennäköisesti muuttaisi tilanteen ja pakottaisi Venäjän pysähtymään.
”Juna ei enää käänny: venäläisestä energiasta ja raaka-aineista halutaan irti.”
Euroopassa valmistaudutaan irrottautumaan venäläisestä energiasta, raaka-aineista ja maataloustuotteista. Tämä juna ei käänny, vaikka erityisesti maakaasun korvaaminen on vaikeaa ja kallista. Investointeja uusiutuvaan energiaan on vauhditettava, tuotantoprosesseja ja liiketoimintamalleja uudistettava talouskasvun ja luonnonvarojen käytön erottamiseksi toisistaan. Saksan tulee miettiä uudelleen ydinvoimasta luopumisen aikataulu.
Suomessa on nyt välttämätöntä vauhdittaa tutkimus-, innovaatio-, pilotti- ja demonstraatiohankkeita, jotka tarjoavat mahdollisimman nopeita ratkaisuja uusiutuvan energian lisäämiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi. Eurooppalainen markkina kasvaa nyt nopeasti.
”Tarvitaan lisää turvallisuutta ja omavaraisuutta.”
Euroopassa on vahva tahtotila lisätä omavaraisuutta kaikilla sektoreilla, ja uutta kriisirahoituspakettiakin valmistellaan. Esimerkiksi tuore Chips Act -ehdotus puolijohdevalmistuksen viisinkertaistamisesta Euroopassa tultaneen toteuttamaan ”hinnalla millä hyvänsä”. Vetytalouden edistäminen vauhdittuu entisestään. Akkuteollisuutta, kyberturvallisuutta ja monia muita sektoreja kehitetään eurooppalaisissa IPCEI-hankkeissa, alliansseissa ja PPP-kumppanuuksissa.
Suomalaisten yritysten pitää hakeutua voimakkaasti mukaan eurooppalaisiin verkostoihin, jotta saamme nykyistä enemmän irti Euroopan sisämarkkinoista. Monissa tapauksissa se vaatii myös kotimaista vastinrahoitusta. Yrityksemme tarvitsevat uusia markkinoita korvaamaan vientiä Venäjälle, ja Euroopan markkinat ovat lähellä.
Suomen houkuttelevuus investointikohteena ja maahanmuuton kohdemaana on sodan seurauksena heikentynyt. Tilanteen korjaamiseksi tarvitsemme poliittisia toimenpiteitä, jotka parantavat sotilaallista turvallisuuttamme. Keskusjärjestöt liputtivat jo Nato-jäsenyyden puolesta.
Meidän on nopeasti lisättävä kyvykkyyksiämme kyberturvallisuudessa. Investointeja tarvitaan niin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, korkeimman turvatason palvelujen kehittämiseen kuin tietoturvan parantamiseen organisaatioissa.
Suomen mineraalivarantojen ja kaivannaissektorin merkitys Euroopan omavaraisuudelle on yhä kriittisempi, mikä tulee huomioida tulevissa alaa koskevissa päätöksissä. On myös erittäin tärkeää varmistaa Itämeren turvallisuus, koska Suomen vienti ja tuonti ovat 90-prosenttisesti riippuvaisia meriliikenteestä.
”EU:n kauppapolitiikkaa on rukattava, pula teräksestä ratkaistava nopeasti.”
Monille yrityksille Venäjän toimintojen alasajo on iso riski. Vaarana on sinne tehtyjen investointien pysyvä menettäminen ja paikalliseen henkilöstöön kohdistuvat oikeustoimet, jotka ovat Venäjän hallinnon keino yrittää estää yritysten lähtöä. Venäjältä lähtevien yritysten tukeminen eri keinoin on tärkeää toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, esimerkkinä Tesin tarjoama vakautuslaina.
Ja lopuksi, myös EU:n kauppapolitiikkaan tarvitaan muutoksia. Erityisen nopeasti on ratkaistava sodan myötä pahentunut pula teräksestä, koska se pysäyttää jo valmistavan teollisuuden ja rakennusteollisuuden tuotantoa koko Euroopassa. Teräksen tarjontaa on lisättävä ja suojatulleja täytyy poistaa. Myös ehdotetusta CBAM-sääntelystä (hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi) tulee tehdä perusteellinen vaikutusarvio uudessa tilanteessa ennen sääntelyn mahdollista voimaan saattamista.