Siirry sisältöön
Etusivu Ajankohtaista Teknoblogi Viennin päänavaus kipusi korkeaksi – palkkasummalla painotettu taso lähellä 1,8:aa prosenttia

Viennin päänavaus kipusi korkeaksi – palkkasummalla painotettu taso lähellä 1,8:aa prosenttia

Viennin päänavauksen taso kipusi liian korkeaksi talouden epävarmuudet huomioon ottaen – varsinkin suhteessa monien muiden alojen erittäin vaikeaan tilanteeseen.

Teknologiateollisuuden päänavaussopimusten kustannustaso vaihteli tällä neuvottelukierroksella ylempien toimihenkilöiden 1,8 prosentista työntekijäsopimuksen 2,0 prosenttiin. Keskimäärin päänavauksen kustannustaso on siis noin 1,9 prosenttia, jolla tehtiin toimihenkilöiden sopimukset.

Palkkasummalla painotettuna ratkaisujen keskimääräinen taso on kuitenkin lähempänä 1,8:aa prosenttia. Tämä johtuu siitä, että ylempien toimihenkilöiden osuus palkkasummasta on jo noin 66 % teknologiateollisuuden sopimusaloilla. Toimihenkilöiden osuus on enää noin 10 prosenttia ja työntekijöiden noin 24 prosenttia.

”Optimistisia ennusteita, epävarmuuden sumua ja hitaan kasvun horisontti.”

Päänavaussopimus tehtiin talouden näkymien kannalta hyvin sumuisessa tilanteessa. Ennusteet ovat kuluvalle vuodelle varsin optimistia. Riskit ovat kuitenkin edelleen suuria – puhumattakaan pidemmän aikavälin hyvin vaisuista kasvunäkymistä.

Samaan aikaan inflaatio vaikuttaa kiihtyneen ja jääneen vauhdikkaaksi pidemmäksi aikaa kuin alun perin ennakoitiin. Toisaalta inflaation ennustetaan rauhoittuvan selvästi tämän vuoden aikana ja palaavaan lähelle koronaa edeltäviin lukuihin.

Myös kustannuskilpailukyvyn arviointi on poikkeuksellisen epävarmaa. Ennustajien näkemyksissä on melko suuria eroa niin työvoimakustannusten kehityksestä kuin tuottavuuskasvusta. Tämä koskee ennustajia sekä Suomessa että Euroopassa.

Osa ennustajista arvioi, että Suomessa ollaan jälleen kilpailukykytalkoiden edessä muutaman vuoden päästä. Toiset taas katsovat, että kilpailukykyasetelma pysyy jotakuinkin muuttumattomana tulevina vuosina kilpailijamaihin verrattuna.

”Kilpailukyky ei kestä nyt minkäänlaista negatiivista shokkia.”

Oma kokonaisarvioni on tällä hetkellä, että mikäli talous kehittyy nykyisten talousennusteiden mukaan tai niitä paremmin, ei kilpailukykymme ole vakavasti uhattuna nyt solmitulla kustannustasolla. Tähän arvioon sisältyy kuitenkin yksi iso mutta: talous ei saisi kokea juuri minkäänlaista negatiivista shokkia kuluvan vuoden aikana, jotta ennustus toteutuisi. Viime vuodet ovat osoittaneet, että toive voi olla liian optimistinen.

Juuri epävarmuus huomioiden kustannustaso nousikin liian korkeaksi. Ostovoimasta ja ansiokehityksestä ei sen sijaan ole syytä huoleen: palkat nousevat varmasti ripeään tahtiin, mikäli talouskehitys antaa siihen mahdollisuuden. Mutta kuten tiedämme, kilpailukyvyn suhteen tehtyjä virheitä on Suomessa erittäin vaikea korjata.

Yritysten ja toimialojen tilanteet vaihtelevat aina paljon, mutta tällä kertaa on koronan vuoksi aivan ennennäkemätön tilanne. Erityisesti monet kotimarkkinasektorin toimialat ovat vakavissa taloudellisissa ongelmissa eivätkä pysty mitenkään kantamaan kustannustaakkaa, jonka esimerkiksi teknologiateollisuus vielä kestää globaali kilpailutilanne huomioon ottaen.

Poikkeuksellinen tilanne korostaa valtavaa tarvetta, joka koskettaa monia sopimusaloja: vientiteollisuuden päänavauksen tasoisiin korotuksiin ei kerta kaikkiaan ole minkäänlaisia edellytyksiä.