Etusivu Talous ja tilastot Teknologiateollisuuden talousnäkymät 1/2026

Talousnäkymät 1/2026

Vuosi 2026 on käynnistynyt ennätyksellisen epävarmoissa tunnelmissa. Yleinen suhdannetilanne ei ole kääntynyt vielä merkittävästi parempaan. Kauppapoliittisesti sekä geopoliittisesti poikkeuksellisen epävakaasta tilanteesta huolimatta teknologiateollisuuden tilauskannat ja uudet tilaukset vahvistuivat selvästi vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä, ajureina erityisesti telakkateollisuus ja puolustusteollisuus.

Julkaistu 4.2.2026

Maailman ja Suomen talouden näkymät

Teknologiateollisuuden tilauskertymä kasvoi telakoiden vetämänä – ennätyksellinen epävarmuus sumentaa näkymiä eteenpäin

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen talousennusteen mukaan maailman talouskasvu pysyy tänä vuonna 3,3 prosentissa ja ensi vuonna 3,2 prosentissa. Käytännössä 2026 ja 2027 ennusteet ovat ennallaan verrattuna yli vuosi sitten, lokakuussa 2024 tehtyihin ennusteisiin. Maailman talous on siis osoittanut merkittävää sopeutumiskykyä, kun ottaa huomioon vuoden 2025 aikana tapahtuneet kauppapoliittiset käänteet ja geopoliittisen epävarmuuden. Sopeutumisessa ovat auttaneet muun muassa yritysten ketteryys, aiempaa kevyemmät rahoitusolosuhteet sekä hurjimpien kauppapoliittisten jännitteiden toteutumatta jääminen.

IMF:n ennusteet inflaatiosta ovat ennallaan. Globaalisti inflaation ennakoidaan laskevan vuoden 2026 aikana 4,1 prosentista 3,8 prosenttiin. Euroalueelle ennustetaan 1,9 prosentin ja Yhdysvaltoihin 2,5 prosentin inflaatiota. Yhdysvalloissa inflaation ennakoidaan laskevan hitaammin kuin muissa maissa.

On tärkeää huomata, että IMF:n ennuste on tehty vuoden 2025 lopussa ja se perustuu oletukseen, jonka mukaan kauppapoliittinen tilanne säilyy ennallaan. Tammikuun aikana Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on tehnyt useita tulliuhkauksia, ja toteutuessaan ne tulisivat vetämään ennusteita alaspäin.

Euroopan teollisuus kituuttaa edelleen nollakasvussa – ilmassa kuitenkin optimismia

Euroalueen koko elinkeinoelämän ostopäällikköindeksi on säilynyt kasvun puolella, joskin kasvuvauhti on vuodenvaihteessa ollut hitaampi kuin syksyllä. Ostopäällikköindeksi on ollut yli 50 pisteen, eli ohittanut kasvua osoittavan rajan, nyt jo 13 kuukautta peräkkäin. Tämä viittaa talouden elpymisen jatkuneen, mutta kasvu on edelleen vaimeata.

Kun euroalueella tarkastellaan erikseen palvelualoja ja teollisuutta, palvelualoilla kasvu jatkui, mutta samaan aikaan teollisuus mataa nollakasvun pinnassa. Euroalueen teollisuuden tilanne on kriittisen tärkeä suomalaiselle teknologiateollisuudelle, koska alan viennistä kaksi kolmasosaa menee Eurooppaan. Euroalueen teollisuuden tilanne on siis Suomen näkökulmasta edelleen harmillisen tahmea.

Samalla odotukset tämän vuoden kasvusta ovat kuitenkin vahvistuneet selvästi ja teollisuudessa luottamus oli korkeimmalla tasolla lähes neljään vuoteen. Tämän kehityksen vetureina on parantunut luottamus sekä Saksassa että Ranskassa.

Pieni positiivinen uutinen on myös se, että Suomelle merkittävän vientimaan Saksan talousennusteita on rukattu hieman ylöspäin, ja maahan ennakoidaan 1,1 prosentin talouskasvua tälle vuodelle. Saksan metalli- ja elektroniikkateollisuuden tilanteessa tosin kasvu painottui vielä loppuvuodesta 2025 pitkälti puolustussektorin kasvuun. Muiden sektoreiden elpyminen on ollut toistaiseksi niukkaa.

Ostopäällikköindeksien perusteella Yhdysvalloissa talouskasvu jatkui vuoden alussa, mutta kasvuvauhti on hidastunut viime syksyyn verrattuna. Odotuksia tulevasta talouskasvusta vaimensivat huolet poliittisesta ympäristöstä sekä korkeammista hinnoista. Teollisuudessa hintapaineet ovat voimistuneet, johtuen erityisesti tulleista. Palvelualoilla kasvuvauhti on pysynyt ennallaan, samaan aikaan teollisuudessa tuotannon kasvu on piristynyt.

Syksyn optimismi ei ole konkretisoitunut valmistavan teollisuuden suhdannetilanteessa

Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen suhdannebarometrin perusteella valmistavan teollisuuden tilanne on ollut vuodenvaihteen tuntumassa edelleen varsin vaisu. Lokakuun suhdannebarometrin positiiviset suhdanneodotukset eivät ole konkretisoituneet vielä alkuvuoteen mennessä. Tämänhetkisen suhdannetilanteen arvioidaan olevan heikko (-31) ja odotukset tulevien kuukausien kehityksestä ovat niukasti plussalla (+8).

Positiivisemmista odotuksista kertoi joulukuun TeknoBaro-kysely, joka ennakoi uusien tilausten ja tilauskantojen vahvistumista. TeknoBaro-kyselyn mukaan yritysten investointiaikeet kääntyivät kasvuun loppuvuotta kohden, ja moni suunnitteli tälle vuodelle investointeja viime vuotta enemmän. Jos maailman tilanne ja epävarmuus eivät vesitä yritysten aikeita, piristyvät investoinnit toisivat kaivattua näkymää tulevaisuuden kasvuun.

Tilauskertymä erittäin vahva verrattuna yleiseen suhdannetilanteeseen

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset vahvistuivat huomattavasti vuoden 2025 viimeisellä kvartaalilla. Korkeaa tilauskertymää selittää neljännekselle kirjautunut risteilijätilaus. Saadun tilauksen tarkkaa arvoa ei ole uutisoitu, mutta tilanteesta voi saada jotain osviittaa tarkastelemalla Tullin vientitilastoja vuoden 2023 marraskuulta ja vuoden 2025 kesäkuulta, jolloin edelliset vastaavan kokoluokan alukset toimitettiin asiakkaalle. Tuolloin vientitilastot näyttivät kertaluonteisesti lähes kahden miljardin euron nousua laivojen viennissä.

Vaikka risteilijätilauksen jättäisi huomioimatta, uudet tilaukset vahvistuivat teknologiateollisuuden yrityksissä ilahduttavan laajasti. Kysyntä näyttää piristyneen kautta linjan. Isot yksittäiset tilaukset luovat vähitellen kysyntää laajoihin alihankintaverkostoihin, ja parantavat PK-yritysten näkymiä.  

Samaan aikaan ostopäällikköindeksit merkittävillä vientimarkkinoilla eivät ole vielä vahvassa kasvussa, ja suhdannebarometrissa suomalaisen valmistavan teollisuuden tunnelmat ovat vielä kovin varovaiset.

Suomalaisen teknologiateollisuuden tarjouspyyntöjen saldoluku oli tammikuussa +6, mikä kuvastaa niukkaa kysynnän piristymistä, eikä indikoi vielä suhdannetilanteen merkittävää paranemista.

Kasvaneet tilausvirrat eivät vielä näy henkilöstötilanteessa koko teknologiateollisuuden tasolla, ja henkilöstön määrä laski vuoden viimeisellä kvartaalilla. Toimialoittain tarkasteluna on kuitenkin nähtävissä, että valmistavassa teollisuudessa, erityisesti kone- ja metallituoteteollisuudessa on jo tapahtunut varovainen käänne kasvuun, ja henkilöstön määrä 2025 oli hienoisesti suurempi kuin vuonna 2024. Henkilöstön määrä on yleensä viimeinen indikaattori, joka lähtee nousuun, kun suhdannetilanne kehittyy kohti parempaa.

Riskit ovat harvinaisen korkealla

Vaikka maailman talous on kaiken kaikkiaan sopeutunut uuteen toimintaympäristöön odotettua paremmin ja ennusteet alkavalle vuodelle ovat verraten hyvät, ovat riskit tämänhetkisiä odotuksia heikommalle kehitykselle merkittäviä. Kauppapoliittinen epävarmuus, geopoliittiset jännitteet ja transatlanttisten suhteiden uudenlainen epävakaus eivät ole omiaan ajamaan talouskasvua.

Epävarmuus sumentaa näkymiä ja painaa yritysten tulevaisuuden odotuksia. Vientiyritysten näkökulmasta kauppapoliittisessa turbulenssissa eniten haittaavat nimenomaan epävarmuus ja pitkäaikaisten tulevaisuuden näkymien puute.

Vahvistuneet tilauskertymät ja tilauskannat virittävät kasvavia toiveita paremmasta kehityksestä tänä vuonna. Myös eurooppalaisen teollisuuden vahvistunut luottamus antaa aihetta positiivisuuteen. Ennätyksellisen epävarmuuden vuoksi odotuksissa tulee kuitenkin olla varovainen. Suhdannetilanne on erittäin herkkä, ja epävarmuus jarruttaa edelleen investointipäätöksiä.

Teknologiateollisuus Suomessa

Teknologiateollisuuden tilauskannat kasvavat telakoiden vetämänä

Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto nousi Suomessa vuonna 2025 ennakkoarvion mukaan noin 2,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Liikevaihto laski kone- ja metallituoteteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Liikevaihto kasvussa elektroniikka- ja sähköteollisuudessa, tietotekniikka-alalla sekä suunnittelu- ja konsultointialalla. Vuonna 2024 liikevaihtoa kertyi Suomessa kaikkiaan noin 103 miljardia euroa.

Saatujen uusien tilausten arvo oli loka–joulukuussa 47 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 9 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 vastaavalla ajanjaksolla. Tilausten voimakasta nousua selittää suurelta osin neljännekselle kohdistunut, arvoltaan erittäin suuri laivatilaus. Tilauskertymää vahvistivat myös muutamat muut arvoltaan suuret tilaukset. Tilauskertymän vahvistuminen ei ollut kuitenkaan yksistään suurten yksittäisten tilausten varassa, vaan neljännes oli yllättävän positiivinen myös laajemmin teknologiateollisuudessa. Yritystasolla tarkasteltuna 61 prosenttia yrityksistä raportoi tilauskertymänsä vahvistuneen vuoden viimeisellä neljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna.

Tarjouspyyntökyselyn saldoluku oli tammikuussa +6. Saldoluku pysyi lähes samalla tasolla aiempaan verrattuna. Positiivinen saldoluku viittaa siihen, että epävarmuudesta huolimatta markkinoilla on aktiivisuutta. Saldoluku ei kuitenkaan viittaa kysynnän reippaaseen kasvuun, vaan jo jonkin aikaa käynnissä ollut vähittäinen paraneminen näyttää jatkuneen.

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 12 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja 19 prosenttia suurempi kuin vuoden 2024 joulukuussa.

Vuoden 2025 loppupuoliskon tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna.

Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä Suomessa oli vuonna 2025 keskimäärin 0,9 prosenttia eli noin 3 000 henkeä pienempi kuin vuonna 2024. Vuoden 2025 keskimääräinen henkilöstömäärä teknologiateollisuudessa oli noin 330 000. Henkilöstöä oli viime vuoden lopussa joulukuussa noin 329 000. Henkilöstömäärä pysyi vuonna 2025 viimeistä kvartaalia lukuun ottamatta varsin vakaana. Henkilöstön kokonaismäärä laski vuoden viimeisellä neljänneksellä 1 700 henkilöllä edelliseen neljännekseen verrattuna.

Teknologiateollisuuden henkilöstötiedustelun perusteella lomautusjärjestelyiden piirissä oli joulukuun lopussa noin 10 300 henkilöä. Lomautusten määrä kasvoi jonkin verran vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta lomautettujen määrä on noususta huolimatta alkuvuoteen 2025 verrattuna maltillinen.

Uuden henkilöstön rekrytoinnit olivat loka–joulukuussa viime vuosiin verrattuna alhaisella tasolla. Rekrytointeja oli yhteensä vain 5 500. Yrityksestä riippuen henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle siirtyneitä ja työpaikkaa vaihtaneita.

Tiedot perustuvat tilanteeseen 4.2.2026.
Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön ja tuottajahintojen kehityksestä löydät Tilastot-osiosta.
Seuraava Talousnäkymät-raportti julkaistaan keskiviikkona 4.2.2026 klo 10:00.

Lisätiedot:

Talous ja kestävä kasvu

Mikkonen Hanne

Johtava ekonomisti – Talouden kehitys ja investoinnit Teknologiateollisuus ry

+358 440296152 hanne.mikkonen@teknologiateollisuus.fi