Korkeakoulujen tekniikan aloille ennätysmäärä ensisijaisia hakijoita ja naishakijoita
Tekniikan alan korkeakoulutus kiinnostaa enemmän kuin koskaan. Kevään 2026 yhteishaussa alalle haki ennätysmäärä ensisijaisia hakijoita, ja myös naishakijoita oli enemmän kuin aiemmin. ICT-alan vetovoima on kuitenkin laskenut jyrkästi kahden viime vuoden aikana.
Korkeakoulujen tekniikan alojen kandidaatti- ja AMK-tutkintoihin haki keväällä 2026 ennätysmäärä ensisijaisia hakijoita. Tekniikan hakukohteisiin haki ensisijaisesti 18 200 korkeakouluhakijaa, mikä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin 2020-luvulla. Kasvua tuli sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen hakijamäärissä.
– On hienoa, että tekniikan alat kiinnostavat nuoria. Osaajatarveselvityksemme mukaan teknologiateollisuuteen tarvitaan 140 000 uutta osaajaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Korkeakoulutusta heistä tulisi olla 74 prosentilla ja valtaosalla tulisi olla tekniikan alan koulutus, Teknologiateollisuus ry:n koulutuspolitiikan päällikkö Touko Apajalahti toteaa.
Samalla kun tekniikan alojen suosio on kasvanut, ICT-alojen hakijamäärä on kuitenkin laskenut. Vuonna 2023 alalle haki 10 100 ensisijaista hakijaa, mutta keväällä 2026 hakijoita oli enää 6300. Kahdessa vuodessa hakijamäärä on laskenut noin 38 prosenttia.
Naishakijoiden määrässä ennätys, mutta tekniikka ja ICT-ala edelleen harvan naisen ensisijainen valinta
Myös naishakijoiden määrä tekniikan alalla nousi ennätykselliselle tasolle. Keväällä 2026 tekniikan alan alemman korkeakoulun hakukohteisiin haki ensisijaisesti 4 800 naista.
”Työtä teknologia-alan monimuotoisuuden eteen on syytä jatkaa.”
Naisten osuus tekniikan ja ICT-alan ensisijaisista hakijoista on kuitenkin laskenut hieman vuodesta 2023, jolloin se oli korkeimmillaan. Kevään 2026 yhteishaussa näiden alojen alempien korkeakoulututkintojen yhteenlasketuista ensisijaisista hakijoista naisia oli 27 prosenttia, kun vuonna 2023 heitä oli 29 prosenttia.
Lasku liittyy ICT-alan suosion pudotukseen. ICT-aloille ensisijaisia naishakijoita oli 1 800, kun huippuvuonna 2023 heitä oli 3 100.
Naisilla tekniikan alat ja ICT-ala ovat edelleen harvoin ensisijainen hakukohde. Kevään 2026 naishakijoista 8,5 prosenttia haki ensisijaisesti näille aloille, kun ennätysvuonna 2023 osuus oli lähes 11 prosenttia
– Työtä teknologia-alan monimuotoisuuden eteen on syytä jatkaa. Viimeaikaiset trendit osoittavat, että positiivinen kehitys ei ole taattua. Kyseessä on oikea ongelma, johon ratkaisuja täytyy etsiä laajasti niin koulujärjestelmässä kuin yrityksissäkin, Touko Apajalahti korostaa.
Työllisyysnäkymät ja tekoäly heijastuvat ICT-alan vetovoimaan
ICT-alojen laskeneen suosion taustalla voi näkyä alan suhdannetilanne, jossa selkeää käännettä parempaan ei ole vielä nähty. Myös huolet tekoälyn vaikutuksista työhön voivat heijastua alan suosioon.
– ICT-alan vetovoiman romahdus on huolestuttava suunta – vaikka tekoälystä on puhuttu paljon, ei se tule poistamaan ICT-alan osaajien tarvetta tulevaisuudessakaan. Tekoälyn kehitys vaikuttaisi muokkaavaan työtä entistä kokonaisvaltaisempaan suuntaan, mikä korostaa juuri niitä osaamisia, joita korkeakoulutus tyypillisesti antaa, Apajalahti kertoo.
Työllisyysnäkymiä pohtiville hakijoille on nähtävissä merkkejä paremmasta. Teknologiateollisuuden osaajatarveselvityksessä IT-alan yritykset ennakoivat pitkällä aikavälillä suurinta henkilöstökasvua. Myös Software Finlandin tuoreen Sykemittarin mukaan 76 prosenttia ohjelmistoyrityksistä ennakoi kasvua, ja jopa puolet alan yrityksistä aikoo kasvattaa henkilöstömääräänsä tulevaisuudessa.
- Tekniikan alojen kandidaatti- ja AMK-tutkintoihin haki ennätysmäärä ensisijaisia hakijoita: 18 200 hakijaa.
- Tekniikan alalle oli myös ennätysmäärä ensisijaisia naishakijoita, 4800 naista.
- ICT-alojen hakijamäärä on laskenut kahden viime vuoden aikana 38 prosenttia. Keväällä 2026 ICT-aloille haki 6300 hakijaa.
- ICT-alojen suosio laski myös naisten joukossa. ICT-aloille ensisijaisia naishakijoita oli 1800.
- Tekniikan alat ja ICT-ala ovat edelleen harvoin naisten ensisijainen hakukohde. Ensisijaisesti tekniikkaan tai ICT-alalle haki 8,5 prosenttia naishakijoista.
Teksti: Heini Maula
Grafiikat: Daniel Forsman
Lue myös
Tekoäly muuttaa työn sisältöä enemmän kuin työpaikkojen määrää – suurin riski on osaamisen jumahtaminen
Lisätietoja
Apajalahti Touko
Päällikkö, koulutuspolitiikka – Osaava työvoima Teknologiateollisuus ryOsaava työvoima
Ikääntyvän Suomen ja muuttuvan maailman osaajatarpeisiin on vastattava panostamalla osaamisen laatuun ja osaajien määrään liittyviin haasteisiin. 70 prosentilla nuorista aikuisista tulee olla korkeakoulutasoista osaamista vuoteen 2040 mennessä, jotta inhimillinen pääomamme mahdollistaa kasvun. Tarvitsemme satsauksia niin korkeakoulutukseen kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös maahanmuuttoa tulee sujuvoittaa.
- Vahvistetaan korkeakoulutusta. Teknologiateollisuuden yritykset tarvitsevat 140 000 uutta osaajaa seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa rekrytointitarpeesta kohdistuu korkeakoulutettuihin. Osaajatarpeeseen on vastattava varmistamalla koulutuksen laatu ja riittävä aloituspaikkojen määrä.
- Parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja jatkoväyliä. Ammatillisen koulutuksen tulee vastata entistä paremmin yritysten tarpeisiin. Lisäksi väyliä korkeakoulutukseen on vahvistettava ja jatkuvan oppimisen ratkaisuilla varmistettava osaamisen kehittäminen läpi työuran.
- Sujuvoitetaan työhön johtavaa maahanmuuttoa. Osaajapulan ratkaisemiseksi tarvitaan aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, sujuvampia ja nopeampia lupaprosesseja sekä myönteistä ilmapiiriä.