Digivihreällä kasvulla kilpailukykyä EU:sta

Digivihreällä kasvulla kilpailukykyä EU:sta

european-commission.jpg
Puhumme sitten yritysten digiloikasta, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, työperäisestä maahanmuutosta, energiajärjestelmän kehittämisestä tai uusien teknologioiden läpimurrosta, on EU:n politiikalla keskeinen vaikutus lopputulokseen.

Merkittävä osa yritysten toimintaympäristön ja liiketoimintaan vaikuttavasta sääntelystä on lähtöisin EU:sta, ja noin 70 prosenttia teknologiateollisuuden viennistä menee Eurooppaan. Tavoitteenamme on, että suomalaiset vientiyritykset, niin pienet kuin suuret, pystyvät kilpailemaan ja menestymään sisä- ja globaaleilla markkinoilla. Tähän tarvitaan pitkäjänteistä ja järjestelmällistä EU-vaikuttamista, jota teemme paitsi itse, myös yhdessä muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton ja EU-tason järjestöjen kautta (CEEMET, Digital Europe, Orgalim). EU-edunvalvonnassa keskitymme erityisesti teemoihin ja sääntelyyn, joilla on suoria vaikutuksia jäsenyritystemme toimialaan.

Läpileikkaava teema EU-vaikuttamisessamme on digitaalisten ratkaisujen mahdollistama vähähiilinen eli digivihreä kasvu. Työelämään liittyvässä sääntelyssä Teknologiateollisuudelle erityisen tärkeää on vaikuttaa alustojen kautta tehtävän työn mahdollistamiseen ja innovaatiopotentiaalin lisäämiseen. Työelämädirektiiveihin vaikutamme ensisijaisesti yhdessä keskus- ja EU-tason järjestöjen kanssa.

Tavoitteena toimivat ja avoimet markkinat

Sisämarkkinat ovat keskeisin markkina-alueemme ja niiden toimivuutta pitää entisestään kehittää. Verotuksen on oltava reilua ja yhteensopivaa muiden talousalueiden kanssa. EU:n kauppapolitiikalla tulee nykyistä paremmin taata reilun, markkinaehtoisen kilpailun edellytykset kaikilla markkinoilla.

Nykyisen komission agendalla on merkittäviä avauksia sekä vihreästä siirtymästä että digitalisaatiosta ja se haluaa  nostaa EU:n profiilia kansainvälisenä toimijana ja vahvistaa Euroopan teknologiajohtajuutta strategisesti tärkeillä alueilla. Teknologiateollisuus tekee jatkuvasti aktiivista vaikuttamistyötä sen eteen, että EU-sääntely on mahdollistavaa eli antaa yrityksille edellytykset uudistua ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa sekä luo edellytykset toimivalle ja reilulle kilpailulle ja uusille innovatiivisille ja kestäville ratkaisuille.

Sääntelyn tulee sujuvoittaa yritysten toimintaa eikä sen pidä muodostaa liiallista hallinnollista taakkaa toiminnalle. EU:n tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksella tulee tukea merkittävässä määrin yritysten ja tutkimuslaitosten tutkimusta ja innovaatiotoimintaa sekä tukea investointeja. Vaikutamme siihen, että rahoitus edistää tehokkaasti yritysten uudistumista, kansainvälistä verkottumista ja kestävää kasvua.

EU:n elpymispaketti ja siihen perustuva kansallinen kestävän kasvun suunnitelma ovat jättimäinen elinkeinopoliittinen hanke, johon Teknologiateollisuus osallistaa jäsenyrityksensä mahdollisimman täysipainoisesti.

Teknologiateollisuuden strategiset painopisteet

EU-edunvalvontaa ohjaavat Teknologiateollisuuden strategiset painopisteet: kestävä kasvu, teknologinen edelläkävijyys sekä tulevaisuuden osaaminen ja työ. Kaikkea edunvalvontaa teemme yhdessä jäsenyritystemme kanssa.

Painopistealueemme EU-asioissa ovat:

  • Ilmastotoimet ja resurssiviisas talous
  • Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen
  • Uudistuva teollisuus, investoinnit ja osaaminen 

1. Ilmastotoimet ja resurssiviisas talous

Teknologiateollisuusyritykset voivat paranta kilpailukykyään pienentämällä ympäristöjalanjälkeään ja kasvattamalla ympäristökädenjälkeään. Ilmastotoimien säätelyn  tulee olla teknologianeutraaleja ja tunnistaa päästöttömän energian merkitys. Päällekkäistä ja ennakoimatonta sääntelyä tulee välttää.

EU-komission kesällä 2021 esittelemä Fit for 55 -ilmastopaketti ohjaa vähähiilisyyden kautta hiilineutraaliuteen ja edistää kestävien ratkaisujen kysyntää Euroopassa. Teknologiateollisuuden näkökulmasta säädöspaketin olennaisimmat esitykset ovat päästökaupan uudistaminen, hiilivuotoja ehkäisevä mekanismi (CBAM), energiatehokkuusdirektiivi (EES), energiaverodirektiivi (ETD) ja uusiutuvan energian direktiivi.

2. Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen

Digitaaliset ratkaisut ja datan hyödyntäminen mahdollistavat kestävän ja tehokkaan liiketoiminnan. EU:n tulee kehittää datatalouden pehmeää infrastruktuuria, joka pohjautuu ihmisten ja yritysten tarpeisiin ja edistää datan tehokasta ja kestävää virtaamista ja käyttöä. Datan hallinnointi rakentuu datan käytöstä sopimisen tehostamiseen ja datan hyödyntämistä tukevien rakenteiden kehittämiseen (standardit, referenssiarkkitehtuurit) EU:n tietosuojaperiaatteiden pohjalta. Ohjaavana periaatteena ovat yhteentoimivat järjestelyt, jotka hyödyttävät tasapuolisesti kaiken kokoisia yrityksiä. Datan kestävää hyödyntämistä tulee edistää yhteiskunnassa laajasti ja pehmeään digitaaliseen infrastruktuuriin panostaminen edistää vihreää siirtymää ja kilpailukykyä.

Digitaaliset alustat ovat Euroopalle merkittävä mahdollisuus. Niiden sääntelyn pohjana tulee olla kattava ymmärrys ilmiöstä ja sääntelyratkaisujen tulee tukea toimivaa kilpailua ja sosiaalisten kysymysten ratkaisemista datan mahdollisuuksia hyödyntäen - puhtaalta pöydältä.

3. Uudistuva teollisuus, investoinnit ja osaaminen

Teollisuus luo kestävää kasvua ja globaalisti kilpailukykyisiä ratkaisuja ilmastohaasteeseen rakentamalla uutta liiketoimintaa edistäviä kansainvälisiä kumppanuuksia ja investoimalla tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja osaamiseen.

EU:n uuden teollisuusstrategian tavoitteena on varmistaa, että Eurooppa on houkutteleva ympäristö yritysten investoinneille ja osaajille, vauhdittaa digivihreää siirtymää ja luoda edellytyksiä Euroopan teknologiajohtajuudelle.

Tutkimus- ja innovaatioyhteistyö, osaaminen ja osaajat ovat olennaisen tärkeitä teollisuuden uudistumiselle ja Euroopan kilpailukyvylle. EU rahoittaa ja edistää eurooppalaisten yritysten arvoketjujen syntymistä innovaatioprosessin eri vaiheissa.

Teknologiateollisuuden näkökulmasta keskeisiä vaikuttamisen kohteita ovat:

  • EU:n teollisuusstrategian toimeenpano esimerkiksi älykkään valmistuksen, mikroelektroniikan, datatalouden ja vetytalouden alueilla
  • Yritysten uudistumista tukevan EU-rahoituksen varmistaminen
  • Huippuosaamisen ja digivihreän siirtymässä tarvittavien taitojen vahvistaminen
  • Eri politiikkatoimien synergioiden vahvistaminen teollisuusstrategian tavoitteiden mukaisesti, esim. ilmasto-, energia-, innovaatio-, kilpailukyky-, kauppa- ja veropolitiikka
  • EU-osaamisen vahvistaminen ja -yhteistyön vaikuttavuuden lisääminen Suomessa.

Teknologiateollisuus korostaa EU:n komission toukokuussa 2021 julkistaman teollisuusstrategian toimeenpanossa toimia, jotka vauhdittavat EU:n uudistamista ja kilpailukykyä:

EU:n Fit for 55 -lakipakettiehdotus sisältää teknologiateollisuuden kannalta olennaisia uudistuksia, joilla pyritään vauhdittamaan irtautumista fossiilitaloudesta:

 

Työmarkkinapolitiikka ja EU-vaikuttaminen

EK:n tiivistelmä minipalkasta (pdf)

Mäkinen Jussi

Johtaja, EU-regulaatio
Uudistuva teollisuus
040 900 3066