Kansainväliset diplomi-insinöörit ovat alihyödynnetty voimavara, vaikka korkean osaamisen imu teknologiateollisuudessa kasvaa kohisten

Teknologiateollisuuden tekemän selvityksen mukaan Suomesta valmistuvien kansainvälisten diplomi-insinöörien rekrytoiminen suomalaisyrityksiin kasvaa tasaisesti. Tahti voisi kuitenkin olla selvästi nopeampi, koska korkean osaamisen vaje kasvaa vauhdilla, sanovat Teknologiateollisuuden asiantuntijat.

Osaajapula on yrityksissä niin kova, että yliopistoissa on haasteita saada suomalaisia opiskelijoita suorittamaan opintonsa loppuun, kun työelämä kutsuu. Silti kansainväliset osaajat pysyvät alihyödynnettynä voimavarana.

"Määrällisesti Suomesta valmistuneiden kansainvälisten diplomi-insinöörien työllistyminen suomalaisyrityksiin on kasvanut. Työllistyvien osuus kansainvälisistä valmistuneista voisi kuitenkin olla selvästi korkeampi", sanoo korkeakoulupolitiikan asiantuntija Touko Apajalahti.

Kansainvälisten opiskelijoiden osuus suoritetuista diplomi-insinöörin tutkinnoista on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana, kertoo asiantuntija Touko Apajalahti.

Kansainvälisistä, Suomessa valmistuneista diplomi-insinööreistä on viime vuosina työllistynyt 40–50 prosenttia.

”Ensimmäinen tavoite voisi olla, että pääsisimme 60 prosenttiin”, Apajalahti arvioi.

Kv-opiskelijoiden määrä kasvanut voimakkaasti

Vuosina 2014–2018 Suomessa valmistui vuosittain keskimäärin noin 2700 diplomi-insinööriä, joista kansainvälisiä noin 500. Kansainvälisten opiskelijoiden osuus suoritetuista diplomi-insinöörin tutkinnoista on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2008 osuus oli 11 prosenttia ja vuonna 2018 jo 24 prosenttia.

Apajalahden mukaan hyvä uutinen on, että 2017 voimaan tulleet lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille pudottivat kansainvälisten opiskelijoiden määrää vain hetkellisesti. Hakijamäärät laskivat vuonna 2017, mutta ovat siitä eteenpäin kasvaneet voimakkaasti. Kun vuonna 2018 ulkomaisia hakijoita tekniikan ja tietojenkäsittelyn alojen yliopistokoulutuksiin oli 4477, vuonna 2019 heitä oli 5027. Vuonna 2018 läsnä olevaksi heistä ilmoittautui 703 ja tänä vuonna 884.

OECD:n kartoituksen mukaan Suomi kohtaa ensimmäisenä maailmassa digiajan työelämämurroksen. Se tarkoittaa, että Suomessa korostuu erityisen vahvasti korkeakoulutettujen osaajien tarve. Etenkin teknologiateollisuuden yrityksissä korkeakoulutettujen tarve kasvaa voimakkaasti.

Vuonna 2018 tehdyssä osaajatarveselvityksessä ilmeni, että vuosittainen vaje tekniikan alojen yliopistokoulutetuista on noin 1200. Teknologia-alan yritykset kasvavat voimakkaasti ja nostavat osaajatarpeen jopa merkittävimmäksi kasvuun vaikuttavaksi tekijäksi.

DI-tutkintojen määrän korottaminen erittäin tärkeää

Yliopistot neuvottelevat parhaillaan siitä, kuinka tutkintomääriä voitaisiin korottaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tehnyt ehdotuksen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteiden kasvattamisesta tuhansilla. Ministeriö muun muassa ehdottaa, että diplomi-insinöörin tutkintojen määrä tulisi nostaa kymmenessä vuodessa liki viiteen ja puoleen tuhanteen. Teknologiateollisuus pitää tavoitteen toteutumista erittäin tärkeänä.

"Jos tavoitteissa onnistutaan, tänne pitää pystyä houkuttelemaan lisää kansainvälisiä opiskelijoita. Tärkeintä on laadukas koulutus, eli yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmään panostaminen ja sen kehittäminen. Verkostomaisen opetuksen edistäminen olisi hyvä asia", sanoo johtaja Laura Juvonen.

Kv-opiskelijat pitäisi saada integroitua suomalaisiin yrityksiin nykyistä paremmin jo opintovaiheessa, sanoo johtaja Laura Juvonen.

Juvosen mukaan verkostoyliopisto FITech on hyvä esimerkki siitä mihin suuntaan koulutuksen tarjontaa kannattaisi kehittää. FITechissä on avoimesti tarjolla esimerkiksi ict-alan opintoja, joita voi sisällyttää eri korkeakoulujen opintoihin.

Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö on hyvä työllistämisväline. Myös ei-suomalaisten Suomesta valmistuneiden työllistymistä voidaan parantaa yritysten ja opiskelijoiden kontaktipintaa kasvattamalla ja yrityksen kannattaa luoda kansainvälisiin opiskelijoihin kontaktit opiskeluaikana, sanoo Juvonen.

"Kansainväliset opiskelijathan eivät tunne suomalaista yrityskenttää. Suuret yritykset kuten Kone ja Nokia ovat tottuneita kansainvälisten opiskelijoiden palkkaajia ja heillä on laajat harjoitteluohjelmat ja kansainvälinen henkilöstö, mutta pk-yrityksille tämä on vieraampaa."

Yritys voi aloittaa kansainvälisiin opiskelijoihin tutustumisen esimerkiksi palkkaamalla ensi kesänä kansainvälisen kesätyöntekijän tai teettämällä diplomityön. Rekrytointia voi kohdentaa paremmin kansainvälisiin opiskelijoihin esimerkiksi tekemällä ilmoituksen englanniksi, sanoo Juvonen.

Lupaprosesseja on helpotettava

Yksi tärkeä asia työllistämisen helpottamiseksi ja myös kansainvälisten opiskelijoiden saamiseksi Suomeen olisi lupaprosessien helpottaminen.

"Valmistuville opiskelijoille pitäisi myöntää automaattisesti työ- ja oleskelulupa Suomessa vähintään kahdeksi vuodeksi. Työperäisen ja opiskeluperäisen maahanmuuton lupaprosessit pitäisi lisäksi eriyttää omaksi prosessikseen", Juvonen sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa opiskelevat kansainväliset nuoret ovat usein erittäin motivoituneita ja heitä rekrytoineet ovat olleet tyytyväisiä.

"Kansainvälisiä osaajia palkanneiden yritysten kokemukset ovat hyviä. Suomessa opiskelleet kansainväliset opiskelijat ovat hyvä kohderyhmä, koska he ovat jo tottuneet toimimaan suomalaisten kanssa. Usein nuoret, jotka tulevat tänne opiskelemaan ovat myös hyvin motivoituneita ja osaavia."

Yritykset eivät välttämättä myöskään täysin ymmärrä kuinka tärkeä strateginen tekijä osaaminen on.

"Jos yritys ottaa osaamisen strategiseksi kysymykseksi, ja sen, että yrityksessä on monimuotoista osaamista, yritys haluaa olla houkutteleva ja avoin myös kansainvälisille osaajille", Juvonen sanoo.

Kirjoittaja: Eeva-Stiina Pesonen

Lisätietoja:

Johtaja Laura Juvonen, kasvu ja osaaminen, puh. 040 589 6263

Asiantuntija Touko Apajalahti, korkeakoulupolitiikka, puh. 040 160 5006

Lisää aiheesta:

Selvitys 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen

Artikkeli: ”Teknologiaosaamisella varmistetaan se, että pysymme huipulla” – Elomatic kiittää yhteistyötään korkeakoulujen kanssa

Blogi: Osaamiseen investoiminen on yrityksille elinehto

Kirjoitus on mukana Teknologiateollisuuden joulukuun uutiskirjeessä.