Työelämän rooli oppimisessa uhkaa unohtua hallituskauden tärkeimmässä koulutuspoliittisessa uudistuksessa

Hallituskauden tärkein koulutuspoliittinen uudistus, jatkuvan oppimisen palvelumalli, etenee koronakriisistä huolimatta. Parlamentaarisen ryhmän työskentely tuotti toukokuussa uudistukselle suuntaviivoja.

Työpaikoilla tapahtuva oppiminen on olennainen osa jatkuvaa oppimista, sillä suurin osa, jopa 90 prosenttia, työuran aikaisesta oppimisesta tapahtuu työpaikalla osana työn tekemistä. Tästä huolimatta työelämän rooli osana jatkuvan oppimisen palvelumallia ja toimijana palveluorganisaatiossa jää ryhmän tekemissä suuntaviivoissa päälle liimatun tuntuiseksi.

Osaamisen kehittämisessä on huomioitava paremmin yritysten tarpeet. Tässä perustelut:

Osaaminen on pian yritysten tärkein kasvun ja uudistumisen kysymys

Osaaminen on nousemassa tärkeimmäksi kysymykseksi yritysten kasvulle ja uudistumiselle. Suomen kyky vastata muuttuviin osaaja- ja osaamistarpeisiin vaikuttaa suoraan työllisyyden kehitykseen, suoraan kykyymme nousta koronakriisin jälkeen uuteen nousuun.

Siirtymä vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen samaan aikaan digitalisaation ja automatisaation etenemisen kanssa nostavat jatkuvasti esiin uusia osaamistarpeita. Työtehtävien muutos ja sen edellyttämä osaamisen kasvattaminen koskettavat kaikkia asemasta, koulutustaustasta ja työuran vaiheesta riippumatta. Osaamismurros korostaa jatkuvan oppimisen tärkeyttä ja muuttaa osaamisen kehittämisen painopistettä yhä enemmän työuran aikana tapahtuvan oppimisen suuntaan.

Erikokoiset yritykset tarvitsevat erilaisia ratkaisuja

Teknologiateollisuudessa tunnistamme tarpeen nostaa koulutustasoa kaikilla koulutusasteilla. Alallamme ei jatkossa pärjää ilman tutkintoa. Yhä useammalle tarvitaan korkeakoulutus, ja jokainen palaa tavalla tai toisella opiskelemaan uransa varrella. Erikokoiset yritykset tarvitsevat erilaisia ratkaisuja osaamisen kehittämiseen, one-size-does-not-fit-all.

Tämän vuoksi jatkuvan oppimisen ratkaisuja onkin tärkeää kehittää vuoropuhelussa yritysten kanssa.  Jatkuvan oppimisen uudistuksen on mahdollistettava yritysten tarpeisiin vastaavan osaamisen kehittäminen ketterästi, joustavasti ja ennakoiden.  Uudistuksen tulee luoda mahdollisuuksia kytkeä yrityksissä tapahtuva osaamisen kehittäminen sujuvasti julkiseen ja yksityiseen koulutustarjontaan. 

Tarvitaan sujuva siirtymä tutkinnosta työelämään ja takaisin opiskelemaan

Uudistuksessa kehitettävän palvelumallin tulee tarjota alusta tälle vuoropuhelulle koulutustarjonnan ja yritysten tarpeiden välille. Opetusministeri Li Andersson on puheenvuoroissaan nostanut esille työelämän toivetta saada koulutusjärjestelmältä nykyistä suurempaa joustavuutta, avoimuutta ja tarpeisiin vastaavia modulaarisia kokonaisuuksia.

Myös sujuva siirtymä tutkinnosta työelämään ja jälleen opiskelemaan tulee mahdollistaa entistä paremmin, sillä nämä työelämässä marinoituneet, osaamistaan kehittämään lähtevät ammattilaiset ovat kovinta valuuttaa osaajamarkkinoilla.

”Työelämässä marinoituneet, osaamistaan kehittämään lähtevät ammattilaiset ovat kovinta valuuttaa osaajamarkkinoilla.”

Parlamentaarisella ryhmällä on edessään monta tärkeää kysymystä:

• Koulutustarjontaa tulee laajentaa vastaamaan paremmin yritysten ja julkisen sektorin osaamistarpeita.
• Järjestelmän tulee mahdollistaa vuoropuhelu yritysten ja koulutusjärjestelmä toimijoiden kesken, jotta ketterillä ratkaisuilla voidaan vastata erilaisiin tarpeisiin.
• Toiminnalle tulee luoda kannusteet, jotka luovat toimivia osaamiskumppanuuksia.
•  Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia tulisi hyödyntää paremmin, jotta voitaisiin tarjota esimerkiksi alakohtaisia koulutuksia ja koulutuksia, jotka yritykset löytävät, toimivatpa ne missä päin Suomea tahansa.
• Osaaminen tulee voida tunnistaa ja tunnustaa ja tulee luoda esimerkiksi järjestelmä, jossa tiedot voivat liikkua vaikkapa julkishallinnon järjestelmästä toiseen.

Olennaisinta on kuitenkin toiminnan vaikuttavuus. Se aika on ohi, jolloin osaamisen kehittämistä arvioitiin koulutuspäivien määrällä tai koulutuksiin käytettävällä rahasummalla. On tärkeää kääntää katse vaikuttavuuden arvioinnissa opittuihin taitoihin, uuden osaamisen soveltamiseen sekä uusiin avauksiin yrityksissä. Näin uusi osaaminen tuottaa myös uutta kasvua, uusia työpaikkoja ja uutta hyvinvointia.

Lisätiedot:

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, puh. 040 1306 113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @leenapontynen

Lisää aiheesta:

”On kuin lottovoitto, kun saa oman työntekijänsä jatko-opiskelleena takaisin” – Metallialan yritys sai osaajapulaan apua jatkokoulutuksella

Blogi: Ministerit, muistakaa osaamisen kehittämisessä yritysten tarpeet: Osaaminen on yrityksille strateginen kysymys

Blogi: Koronakriisi vain kasvattaa tarvetta osaamisen kehittämiseen