laura_juvonen-3hires.jpg

Ministerit, muistakaa osaamisen kehittämisessä yritysten tarpeet: Osaaminen on yrityksille strateginen kysymys

|
Laura Juvonen

Suomalaisten osaamistarve ei ole kadonnut koronakriisissä mihinkään. Päinvastoin. Teknologiateollisuuden yritykset korostavat, että kriisistä selviytyminen korostaa osaamisen ja uudistumiskyvyn merkitystä, koska kilpailu maailmanmarkkinoilla kiristyy, digitalisaatio muuttaa toimintoja ja ilmastohaasteeseen tarvitaan nopeasti ratkaisuja.

Suomeen tarvitaan siis yrityslähtöisiä ja paikallisia jatkuvan oppimisen ratkaisuita. Siksi on erittäin tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kaavailemassa jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmässä huomioidaan yritysten tarpeet hyvin.

Palveluiden tulee tukea yritysvetoisten verkostojen koulutushankintojen toteuttamista. Esimerkki jo tällä hetkellä toimivasta koulutushankintoja tekevästä yritysyhteisöstä on Tampere Business Campus (TBC). Myös Irlannin ”Skillnet” -osaamisverkostojen järjestelmään kannattaa tutustua.

Osaaminen kehittyy haastavissa tehtävissä

Jatkuvasta oppimisesta 90 prosenttia tapahtuu työpaikoilla, työn ohessa. Osaaminen kehittyy parhaiten haastavissa tehtävissä, kollegoilta oppien, työkierrossa ja kehittämishankkeissa. Yritysten osaamisen kehittämiseen kohdistuvista investoinneista vain noin 10 prosenttia on formaalia koulutusta. EK:n helmikuisessa julkaisussa kerrotaan käytännön esimerkeillä, kuinka oppiminen on osa yritysten arkea.

Jatkuvan oppimisen kenttä on kuitenkin hajanainen ja koulutustarjonta harvoin vastaa yrityskohtaisiin tarpeisiin, varsinkaan oikea-aikaisesti tai ennakoivasti. Suuret yritykset ovat ratkaisseet asian kehittämällä omat sisäiset, varsin laajat oppimisjärjestelmänsä. Esimerkiksi Koneella on 41 koulutuskeskusta, globaali oppimisalusta KoneLearning.com sekä mobiilialustoja.

Koneen jokainen työntekijä tekee keskimäärin 20 kurssia vuodessa. Kursseja on tarjolla 4700, 30 eri kielellä. Silti suuryritykset ovat erittäin kiinnostuneita kehittämään esimerkiksi tiiviimpiä kumppanuuksia korkeakoulujen kanssa, ja korkeakoulujen opintotarjonnan tulisi olla integroitavissa paremmin osaksi yritysten oppimisalustoja.

Pk-yrityksille tilanne on haastava. Tarjonta on hajallaan ja sopivien koulutusten löytäminen vaatii pienten yritysten voimavaroihin nähden kohtuuttomasti työtä. Tällöinkään koulutukset eivät usein ole tarjolla oikeaan aikaan.

Korkeakoulutuksessa kasvun paikka

Suomessa on ymmärretty tarve lisätä korkeakoulutusta. Koulutuksen laajentaminen ja avoin tarjoaminen vaatii kuitenkin muutosta korkeakoulujen perinteiseen tapaan toimia. Meidän täytyy pystyä siirtymään valikoivista prosesseista selvästi avoimemman koulutuksen aikaan.

Korona toi myös korkeakouluihin digitalisaatiohypyn, joka päästi tarvittavan pullon hengen ulos. Nyt on aika tarttua tähän mahdollisuuteen ja toteuttaa kunnianhimoinen, tulevaisuuteen katsova muutos suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Verkostomainen yhteistyö ja tiiviit kumppanuudet yritysten kanssa on osa ratkaisua. Laajassa avoimessa tarjonnassa pedagoginen rakenne nousee olennaiseksi. Opetushenkilöstön panos siirtyy ”opetuksen tuottamisesta” enemmän opetuksen sisältöjen ja pedagogiikan suunnitteluun.

Oleellista on, että kehitettävälle osaamiselle on kysyntää. Vain tämä mahdollistaa kestävän järjestelmän ja onnistumisen osaamistason nostossa. Jatkuvan oppimisen ratkaisuiden lähtökohtana tulee siis olla tarve.

Suomessa kuljetaan osaamismurroksen eturintamassa

Jo ennen kriisiä oli nähtävissä, että Suomi kohtaa työelämän todellisen murroksen ensimmäisten joukossa maailmassa, sillä Suomessa työmarkkinoiden tarve kohdistuu kaikista OECD-maista voimakkaimmin korkeaa osaamista vaativiin asiantuntija- ja erityisasiantuntijatehtäviin. Teknologiateollisuuden yritykset kulkevat osaamismurroksen eturintamassa.

Joka neljäs teknologiateollisuuden yrityksistä on lomautusaikanakin kouluttamassa henkilöstöään. Tarvittavan osaamisen teemoista nousevat esille erityisesti digi- ja myyntitaidot, projektinhallinta, esimiestyön ja tuottavuuden kehittäminen sekä ammatillisista osaamisista koneistus, hitsaus, automaatio ja robotiikka. 

Näihin kannattaakin panostaa. Hiljattain julkistettu julkistettu selvityksemme toi myös esille, että digitalisaation hyödyntäminen, henkilöstön kehittäminen ja oman toiminnan uudistaminen ovat elintärkeitä yrityksille kestävän kasvun rakentamisessa. 

Lisätiedot:

Laura Juvonen, johtaja (kasvu ja osaaminen) puh. 040 589 6263, twitter: @Laura_Juvonen

Lisää aiheesta:

Blogi: Osaamiseen investoiminen on yrityksille elinehto

Artikkeli: ”Teknologiaosaamisella varmistetaan se, että pysymme huipulla” – Elomatic kiittää yhteistyötään korkeakoulujen kanssa

Selvitys tekniikan korkeakoulutuksesta 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen 

Osaajatarveselvitys 2018: 9 ratkaisua Suomelle – Teknologiateollisuuden koulutuksen ja osaamisen linjaus 2018