”On kuin lottovoitto, kun saa oman työntekijänsä jatko-opiskelleena takaisin” – Metallialan yritys sai osaajapulaan apua jatkokoulutuksella
Viime kevät oli punkaharjulaisessa metalliputken taivutukseen ja jatkojalostukseen erikoistuneessa Joros Oy:ssä yhtä aikaa ihanaa ja tuskallista aikaa.
”Kevät oli meille myynnillisesti äärettömän hyvä. Uusille asiakassuhteille joutui kuitenkin sanomaan, ettei meillä ole kapasiteettia valmistaa tuotteita, koska yrityksistä huolimatta ammattilaisten palkkaaminen on ollut ihan mahdottomuus meidän seudulla”, kertoo toimitusjohtaja Toni Pesonen.
"Yrityksistä huolimatta ammattilaisten palkkaaminen on ollut ihan mahdottomuus meidän seudulla."
Joros ei ole ongelmansa kanssa yksin. Samaa kertoo Teknologiateollisuuden selvitys. Sen mukaan yritysten tarve osaajista kasvaa jatkuvasti.
Osaajien puute on teknologiateollisuudessa jo suurin kasvun ja työllisyyden lisäämisen este. ”Yrityksissä olisi töitä tarjolla joka puolella Suomea, mutta ne tarvitsevat yhä enemmän ja enemmän osaamista”, toteaa Teknologiateollisuuden johtaja Laura Juvonen.
Selvityksen mukaan osaajien saanti on yrityksille vaikeaa, koska korkeakouluista ja ammattioppilaitoksista ei valmistu tarvetta vastaavaa määrää tekniikan alan tutkintoja. Alalta valmistuneet työllistyvät pääosin joko oppilaitoksensa kotimaakuntaan tai Uudellemaalle, mikä lisää vaikeutta kauempana toimiville yrityksille.
Olennaista on jatkokoulutuksen tarve
Positiivista on, että keinoja osaajien saamiseksi löytyy. Osaajapulaa voi ratkaista tekniikan alan opiskelijamääriä lisäämällä mutta myös jatkuvan oppimisen kehittämisellä siten, että opinnot vastaavat yritysten tarpeita.
”Esimerkiksi silloin, kun vastataan alueellisiin osaajatarpeisiin ja niiden muutoksiin, ihan olennaista on mahdollisuus jatkokouluttautua muun muassa insinööriksi tai diplomi-insinööriksi. Muunto- ja täydennyskoulutuksiin osallistuvat ovat jo työelämässä ja usein juurtuneita kotiseudulleen ja alueen yrityksiin”, kertoo Teknologiateollisuuden asiantuntija Touko Apajalahti.
"Muunto- ja täydennyskoulutuksiin osallistuvat ovat jo työelämässä ja usein juurtuneita kotiseudulleen ja alueen yrityksiin”, kertoo Teknologiateollisuuden asiantuntija Touko Apajalahti.
Aivan olennaista on, että työn nopean murroksen vuoksi jatkuvan oppimisen uudistamisessa on huomioitava sekä yritysten tarpeet työllistäjinä että yritykset merkittävänä koulutusvoimavarana.
”Yrityksissä kehitetään osaamista jatkuvasti ja monipuolisesti. Jatkuvan oppimisen järjestelmän tulisi tarjota monenlaisia tapoja uudistaa osaamista sekä päivittää työntekijän työmarkkina-arvoa. Jotta koulutustarjonta vastaisi paremmin yritysten ja työelämän tarpeita, tarvitsemme yhteistä vuoropuhelua yritysten, korkeakoulujen sekä oppilaitosten kanssa. Parhaiten se onnistuu sopimalla systemaattisesta yhteistyöstä kumppanuussopimuksin”, sanoo Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntynen.
Valtava satsaus yritykseltä
Yritysten ja eri oppilaitosten tulisi tiivistää alueellista yhteistyötä, jotta koulutukset vastaisivat nykyistä paremmin elinkeinoelämän tarpeisiin. Samalla eri alueiden koulutuksiin löydetään osallistujia ja opetuksessa pystytään hyödyntämään alueella jo oleva osaaminen.
”Paikkakuntasidonnaisuus on meille tärkeää, kun Punkaharjulla toimitaan. Me on käytetty osaajien saamiseksi muutamaa erityyppistä toimintamallia. Olemme tehneet paikallisen koulutuslaitoksen kanssa oppisopimusyhteistyötä ja käynnistäneet rekrykoulutuskampanjan yhdessä ammattikoulun ja Ely-keskuksen kanssa”, Toni Pesonen kertoo.
"Kymmenen kaverin koulutus ja henkilökohtainen mentorointi on yritykseltä valtava satsaus ja investointi."
Elokuun alussa Joros Oy:ssä aloitti alueelle jo vakiintuneista alanvaihtajista koostuva kymmenen hengen rekryporukka, jonka koulutus kestää kolme kuukautta. He opiskelevat pari päivää viikossa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto SAMIedussa ja ovat loput kolme päivää Joroksella työssä oppimassa. Jokaisella on yrityksestä oma mentori mukana.
”Kymmenen kaverin koulutus ja henkilökohtainen mentorointi on yritykseltä valtava satsaus ja investointi, mutta se on ainoa mahdollisuus päästä yhdessä oppilaitoksen kanssa kasvattamaan tarvittavat osaajat itse. Projekti kestää kolme kuukautta ja sen jälkeen menee vielä kolme kuukautta, että koulutettu osaa työn. Tärkeä elementti tässä on, että he ovat jo sitoutuneita paikkakuntaan.”
Integroidaan opiskelijoita yrityksiin
Joroksella on ollut vaikeuksia myös korkeasti koulutettujen toimihenkilöiden palkkaamisessa. Heitä Pesonen on pyrkinyt integroimaan yritykseen opiskelijoiden opintojen loppuvaiheessa. Alueen lähimmät korkeakoulut ovat Kuopiossa ja Lappeenrannassa.
”Toimihenkilöpuolelle on saatava korkeakouluihin samanlaista toimintamallia kuin ammattilaisten kouluttamisessa yrityksen tarpeisiin. Me tarvitsemme sielläkin nykyistä enemmän käytännön työn sekä työnjohtopuolen osaamista.”
Toimitusjohtaja Pesonen on malliesimerkki jatkuvasta oppimisesta.
Toimitusjohtaja Pesonen on malliesimerkki jatkuvasta oppimisesta. Hän on käynyt alun perin teknikkokoulutuksen ja lisäkouluttautunut insinööriksi.
”Meillä on toimihenkilöitä, jotka ovat jatko-opiskelleet työntekijätasolta insinööriksi. Se on kuin lottovoitto, kun heidät saa takaisin. He tuntevat meidän prosessit ja tekemisen hyvin ja ovat saaneet lisää tietotaitoa koulussa”, Pesonen kehuu.
Osaaminen yrityksen strategiseksi valinnaksi
Jatkuvan oppimisen kehittämisessä on huomioitava yritysten muuttuvat tarpeet ja tilanteet sekä yritysten vaihteleva koko.
”Nyt ongelmana on, että julkinen keskustelu keskittyy osaamisen kehittämisen tarjonnan laajentamiseen sekä vain yksilön näkökulmaan. Tämä ei useinkaan vastaa yritysten tarpeita ja sitä tosiasiaa, että työelämä digitalisoituu valtavaa vauhtia. Jo 60 prosentilla teknologia-alan yrityksiin rekrytoitavista tarvitaan korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen”, Leena Pöntynen kertoo.
Jatkuvan oppimisen kehittämisessä on huomioitava yritysten muuttuvat tarpeet ja tilanteet sekä yritysten vaihteleva koko, muistuttaa Teknologiateollisuuden koulutuspäällikkö Leena Pöntynen.
Yritysten on puolestaan nostettava osaaminen ja oppiminen strategiseksi valinnakseen. Ilman tätä valintaa yritysten kilpailukyky nopeasti muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa ei kehity. Teknologiateollisuus ja Kasvuryhmä Ry aloittavatkin kasvuohjelman, jolla herätetään yrityksiä nostamaan osaaminen strategiseksi kysymykseksi ja vahvistamaan rooliaan osaajatarpeen ratkaisemisessa.
Kirjoittaja: Marjo Ollikainen
Lisää aiheesta:
Jatkuvassa oppimisessa huomioitava yritykset merkittävänä voimavarana
Selvitys 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen
9 ratkaisua Suomelle – Teknologiateollisuuden Koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
Lisätietoja:
Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, puh. 040 130 6113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi
Johtaja Laura Juvonen, kasvu ja osaaminen, puh. 040 589 6263, laura.juvonen@teknologiateollisuus.fi
Teksti on mukana Teknologiateollisuuden tammikuun uutiskirjeessä.
