Jatkuvan oppimisen uudistuksella vauhtia yritysten osaamisinvestointeihin

Suunnittelupalaveri, kuvituskuva.
Suomen menestys riippuu entistä vahvemmin kyvystämme oppia uutta ja uudistua: ajaudummeko koronan myötä pysähtyneisyyteen vai pääsemmekö digivihreän kasvun tielle. Merkittävä osa uuden oppimisesta tapahtuu työssä ja työn ohessa.

Yritysten aktiivinen ote osaamisen kehittämiseen on perusta, jolle jatkuvan oppimisen uudistuksessa kannattaa rakentaa. Yritysvetoisella osaamisen kehittämisellä on mahdollista vastata digivihreän uudistumisen tarpeisiin ketterästi, joustavasti ja ennakoiden.  

Vahvistetaan yritysten aktiivista roolia osaamisen kehittämisessä 

  • Rakennetaan jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmää kokeilujen, kuten ehdotettujen yritysvetoisten osaamisen kehittämisen verkostojen pohjalta. Hyödynnetään jo olemassa olevia yritysten muodostamia alueellisia ja toimialakohtaisia verkostoja.  

  • Tavoitetaan osaamisen kehittämisessä vähemmän aktiiviset yritykset kokeilulla, jossa yritysverkostoja tuetaan alueensa tai toimialansa yrityksiin jalkautuvan osaamiskoutsin palkkaamisessa. Osaamiskoutsi kutsuisi yritykset mukaan osaamisen kehittämisen verkostoihin, edistäisi yritysten ja koulutuksen järjestäjien välisiä kumppanuuksia ja toimisi linkkinä yksilöihin kohdistuvalle hakevalle toiminnalle. 

Kehitetään osaamistarpeiden datapohjaista ennakointia ja osaamisdataa hyödyntäviä digitaalisia palveluita 

  • Luodaan datapohjainen osaamistarpeiden ennakoinnin järjestelmä, joka tuottaa reaaliaikaisemmin tietoa toimialojen ja alueiden osaamistarpeiden muutoksista. 

  • Varmistetaan, että yksilöiden osaamisdataa voidaan hyödyntää eri rekistereistä omadata-periaatteella niin yksityisten kuin julkisten palveluiden kehittämiseksi. 

  • Vauhditetaan korkeakoulujen digivision toteuttamista, jotta korkeakoulujen tarjonta olisi entistä laajemmin työelämässä olevien ja yritysten saavutettavissa. 

Arvioidaan jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta myös yritysnäkökulmasta 

  • Parannetaan olemassa olevia kyselyitä, kuten työolobarometria tai PK-yritysbarometria siten, että ne mittaavat nykyistä paremmin jatkuvan oppimisen vaikuttavuutta yksilön osaamisen kehittymisen ja yritysten liiketoiminnan näkökulmista.  

  • Kehitetään uusia mittareita yhteistyössä yritysten kanssa, jotta ne mittaavat oikeita asioita, ovat toteuttamiskelpoisia eivätkä aiheuta yrityksille lisäkuormitusta. 

Suunnataan jatkuvan oppimisen tarjontaa tukemaan digivihreää kasvua 

  • Edistetään jatkuvan oppimisen tarjonnalla digivihreän kasvun osa-alueita eli tekoälyn hyödyntämistä, valmistavan teollisuuden robotiikan ja automaation kehittämistä, vähähiilisyystiekarttojen edellyttämää osaamista, kiertotalouden teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämistä sekä akku- ja vetyklustereissa vaadittavaa osaamista.  

Lisätietoja: 

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, puh. 040 130 6113, leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi 

Lisää aiheesta: 

Blogikirjoitus: Tekoäly töihin osaamistarpeiden ennakoinnissa

Yritysverkostoista apua osaamisen pullonkauloihin – yritykset voisivat hankkia oppimispalveluita yhdessä

Artikkeli: ”Oppimisen on kanavoiduttava yrityksestä hyödynnettäväksi osaamiseksi” – Jatkuvan oppimisen pioneeri Konecraneskin tarvitsisi osaamisen mittareita

Meidän on oltava parempia oppijia ja uudistujia kuin kilpailijamme – ja oppimisen tehoa on voitava mitata

Ministerit, muistakaa osaamisen kehittämisessä yritysten tarpeet: Osaaminen on yrityksille strateginen kysymys

”On kuin lottovoitto, kun saa oman työntekijänsä jatko-opiskelleena takaisin” – Metallialan yritys sai osaajapulaan apua jatkokoulutuksella