Yritysverkostoista apua osaamisen pullonkauloihin – yritykset voisivat hankkia oppimispalveluita yhdessä
Tiesitkö, että väkiluvultaan hieman Suomea pienemmässä Irlannissa toimii 70 yritysten muodostamaa osaamisverkostoa? Verkostot toimivat aktiivisesti suunnitellen ja kilpailuttaen koulutuksia vastaamaan verkoston jäsenten tarpeisiin. Sama voi olla tulevaisuutta myös Suomessa, kun jatkuvan oppimisen uudistus saa vauhtia.
Jo nyt yritykset voivat meilläkin hankkia yhdessä osaamisen kehittämisen palveluita tuetusti esimerkiksi TE-palveluiden rekry-, täsmä- ja muutoskoulutuksina. Pääsääntöisesti yhteishankinnat eivät Suomessa kuitenkaan synnytä pysyviä yritysten yhteistyöverkostoja. Ongelmana on myös, että palveluvalikoimaa ei tunneta eikä osata käyttää riittävän laajasti etenkään pk-yrityksissä.
Erityistä potentiaalia verkostoilla olisi pk-yritysten tavoittamisessa.
Jatkuvan oppimisen uudistuksessa ehdotetut yritys- ja yhteisövetoisten osaamisverkostojen kokeilut vaikuttaisivat tarttuvan ongelmaan oikeasta näkökulmasta. Verkostojen tavoitteet ovat osuvia: tavoitteena on muun muassa vahvistaa osaamisen kehittämisen ja johtamisen kulttuuria sekä kehittää käytäntöjä, joilla yritykset yhdessä hankkivat oppimispalveluita. Erityistä potentiaalia verkostoilla olisi pk-yritysten tavoittamisessa: verkoston jäsenenä pienemmän yrityksen olisi helpompi löytää mukaan yhteishankintoihin ja toisaalta isommat yritykset voisivat kutsua arvoketjunsa pienemmät toimijat verkoston toimintaan.
Lähtökohtaisesti verkostot hankkisivat oppimispalveluita nykyisiä hankintatapoja hyödyntäen. Kun kokeiluihin ryhdytään, kannattaisi samalla kokeilla rohkeampaakin askelta: tietyt kriteerit täyttäville verkostoille voisi antaa oikeuden tehdä tuettuja yhteishankintoja myös suoraan itse kilpailuttamalla. Näin TE-keskusten resursseja vapautuisi eniten tukea kaipaavien yritysten ja verkostojen palvelemiseen. Sopivia kriteerejä tälle voisivat olla esimerkiksi verkoston toiminnan vakiintuneisuus ja kattavuus sen alueella tai toimialalla.
Verkostojen muotoa ei kannata rajata kokeilussa liikaa.
Irlannissa toimivia verkostoja on muodostunut sekä alueelliselta että toimiala- tai ilmiöpohjalta. Jotta verkostokokeilut saadaan vauhdilla käyntiin, kannattaa ne meilläkin rakentaa hyödyntäen sekä olemassa olevia alakohtaisia että alueellisia verkostoja. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden yhteydessä toimii lukuisia toimialaryhmiä ja aluejohtokuntia. Myös muilla elinkeinoelämän järjestöillä on vastaavia verkostoja, minkä lisäksi kyseeseen voivat tulla lukuisat eri teemojen ympärille muodostuneet yritysverkostot tai alueelliset yrittäjä- ja kauppakamariverkostot.
Verkostojen muotoa ei siis kannata rajata kokeilussa liikaa. Olennaista on vain, että verkostot ovat yritysten muodostamia ja että palveluiden yhteishankintaan osallistuminen on aina yrityksen oma päätös. Näin varmistetaan, että palvelut todella vastaavat tarpeeseen ja että palveluntarjoajaksi valikoituu aina kyseiseen tarpeeseen paras toimija.
Lisätietoja:
Asiantuntija Touko Apajalahti (kasvu ja osaaminen), puh. 040 160 5006, twitter: @ToukoApajalahti
Lisää aiheesta:
Artikkeli: ”Oppimisen on kanavoiduttava yrityksestä hyödynnettäväksi osaamiseksi” – Jatkuvan oppimisen pioneeri Konecraneskin tarvitsisi osaamisen mittareita
Meidän on oltava parempia oppijia ja uudistujia kuin kilpailijamme – ja oppimisen tehoa on voitava mitata
