Meidän on oltava parempia oppijia ja uudistujia kuin kilpailijamme – ja oppimisen tehoa on voitava mitata

leena_pontynen_kuntaliitto.png

Meidän on oltava parempia oppijia ja uudistujia kuin kilpailijamme – ja oppimisen tehoa on voitava mitata

1.10.2020 klo 20.00 |
Leena Pöntynen

Koronapandemia osoittaa meille, että Suomen menestys riippuu kyvystämme oppia uutta ja uudistua. Meidän täytyy olla parempia oppijia ja uudistujia kuin kilpailijamme muissa maissa. Digitalisaation ja kestävän kasvun kiihtyminen synnyttää ennen kaikkea korkeaa osaamista vaativaa uutta työtä.

Toisaalta jokainen uusi korkea osaamisen työpaikka lisää myös välillisesti työllisyyttä. Osaavan työvoiman saatavuus on edellytys työllisyysasteen nostamisessa. Siksi jatkuvan oppimisen uudistuksen on mahdollistettava yritysten tarpeisiin vastaavan osaamisen kehittäminen ketterästi, joustavasti ja ennakoiden. Jatkuvan oppimisen uudistuksen tulee luoda mahdollisuuksia kytkeä yrityksissä tapahtuva osaamisen kehittäminen sujuvasti koulutustarjontaan.

Jopa 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu osana työtä, 20 prosenttia toisilta oppien ja 10 prosenttia järjestetyissä koulutuksissa ja tutkinnoissa.

Suurin osa oppimisesta tapahtuu työn ohessa. Useimmat teknologiateollisuuden yritykset hahmottelevat, että 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu osana työtä, 20 prosenttia toisilta oppien ja vain 10 prosenttia järjestetyissä koulutuksissa ja tutkinnoissa. Kaikkein olennaisinta on, että osaamisen kehittäminen edistää yrityksen toimintaa: miten opittuja taitoja voidaan hyödyntää ja soveltaa, mitä uutta tekemistä uusi osaaminen avaa yrityksissä.

Jatkuvaa oppimista on perinteisesti mitattu mittarein, jotka kertovat työntekijän näkökulmasta kokemuksen oppimisesta. Esimerkiksi työolobarometrissa on kysytty, onko työpaikkasi sellainen, jossa voi oppia uutta tai osallistutko työnantajan maksamaan koulutukseen. Lisäksi on kartoitettu koulutukseen osallistumispäivien lukumäärää tai niihin käytettyä rahasummaa. Sen sijaan asiaa ei ole juuri katsottu yrityksen tai organisaation näkökulmasta, saati arvioitu sitä, millaisia vaikutuksia uuden oppimisella on yrityksen toimintaan

Oppimisen vaikuttavuudesta tarvitaan uudenlaisia mittareita, ja niitä tulee hakea yhteistyössä työnantajien kanssa.

Vaikuttavuudelle tulee nyt lähteä hakemaan uudenlaisia mittareita yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Mittareiden tulee kertoa vaikuttavuudesta yrityksen toiminnan kehittämiseen. Tähän päästäisiin nopeastikin kehittämällä jo olemassa olevia tiedonkeruita. Kyselyitä voitaisiin parantaa muokkaamalla kysymyksiä tai lisäämällä kysymyksiä, jotka paitsi kertoisivat yrityksen osaamisen kehittämisen monimuotoisuudesta, myös mahdollistaisivat yrityksissä oman toimintansa arvioinnin.

Osaamistarpeiden ennakointiin tulee ottaa reippaita uusia avauksia. Hyödyntämällä laajemmin yrityksistä saatavilla olevaa osaamiseen ja osaamistarpeisiin liittyvää tietoa, voimme kehittää moderniin data-analyysiin perustuvan osaamistarpeiden ennakointia. Säännöllisesti toistettu osaamistarpeiden ennakointi tuottaa nykyisiä menetelmiä huomattavasti reaaliaikaisemman kuvan, joka kertoo millaista osaamista tietyllä toimialalla tai maantieteellisellä alueella kulloinkin tarvitaan. Tämä helpottaa alueen tai toimialan korkeakouluja ja oppilaitoksia suuntaamaan koulutustarjontansa oikea-aikaisesti ja jopa ennakoivasti. Tällöin rajalliset resurssimme voivat todella kohdentua sinne, missä niillä on eniten vaikuttavuutta.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa pärjäävät yritykset, jotka nostavat osaamisen strategiseksi valinnakseen. Siksi vaikuttavuuden mittareiksi tulee nostaa opitut taidot, uuden osaamisen soveltaminen ja uudet avaukset yrityksissä. Strategia onnistuu parhaiten, kun osaamisen kehittäminen tehdään yhdessä koulutusjärjestelmän kanssa.

Lisätiedot:

Koulutusjohtaja Leena Pöntynen, puh. 040 1306 113
leena.pontynen@teknologiateollisuus.fi, twitter: @leenapontynen 

Lisää aiheesta:

Artikkeli: ”Oppimisen on kanavoiduttava yrityksestä hyödynnettäväksi osaamiseksi” – Jatkuvan oppimisen pioneeri Konecraneskin tarvitsisi osaamisen mittareita

Teknologiateollisuus analysoi toimialan tulevaisuutta koronapandemian jälkeen – paras kasvun tae on digivihreä kiihdytys