Toisen polven autotehtaalainen Tomi Salo: Tarve ja taito joustavaan reagointiin on ollut Valmet Automotiven DNA:ssa 50 vuotta

Kun Tomi Salo oli lukiossa, hän teki saman päätöksen, jonka suurin osa nuorena tekee: pois kotikaupungista heti kirjoitusten jälkeen eikä enää paluuta – eikä nyt ainakaan isän työpaikalle. Nyt Salo asuu taas Uudessakaupungissa ja on toisen polven autotehtaalainen. Hän vastaa Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan henkilöstöhallinnosta.

”Tämä on ollut sellainen korkeakoulu, että harvassa työpaikassa on päässyt kokemaan ja oppimaan näin paljon”, Salo kiittää.

Lamaantumisen sijaan nopeaa reagointia

Tomi Salo tunnetaan julkisuudessa Valmet Automotiven rekrytointikampanjoista, joissa vähän yli 15 000 asukkaan varsinaissuomalaiseen kaupunkiin on haettu – ja saatu – kerrallaan satoja uusia työntekijöitä. Saloa itseään maine jopa vähän ärsyttää.

”Tarve ja taito reagoida joustavasti on ollut meidän DNA:ssa 50 vuotta, ei se ole syntynyt yhtä äkkiä.”

Ennätys. Valmet Automotive teki GLC-katumaasturin valmistuksen käynnistyksessä epävirallisen maailmanennätyksen. Uudenkaupungin tehdas on Suomen suurin robottikeskittymä.

Joustavuus on 1968 perustetun autotehtaan yksi tärkeimpiä ydintekijöitä, Salo sanoo. Kun omistajuus ja valmistettava tuote on vaihtunut lennossa useaan kertaan ja tehtaan loppukin on ollut lähellä, on yrityksessä lamaantumisen sijaan reagoitu uusiin tilanteisiin rohkeasti ja nopeasti.

”1990-luvun alkupuolella omistus siirtyi silloiselle Valmetille. Tämä muutti yritysstrategiaa ja joustavuuden tarpeita paljon, kun siirryimme omistajan omien tuotteiden valmistuksesta sopimusvalmistukseen”, Salo kertaa.

Aiemmin Saabin ja Porschen valmistaja – Nyt yli 110 000 Mersua vuodessa

• Valmet Automotivella on kolme liiketoimintalinjaa: ajoneuvovalmistus, EV Systems eli sähköisen liikenteen ratkaisut sekä katto- ja kinematiikkajärjestelmät (avoautot ja aerodynamiikkaratkaisut kuten ilmanohjaimet). Sähköisten voimalinjojen ja akkujärjestelmien toimittaja sekä saksalaisen Daimler AG:n sopimusvalmistaja, jolle valmistaa Mercedes-Benz-autoja.
• Perustettu Uudessakaupungissa vuonna 1968. Valmisti ensin Saab-henkilöautoja, joista ensimmäinen luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle 1969. Miljoonas autotehtaassa valmistettu auto oli Porsche Boxster. Yhtiöllä on toimintaa myös Saksassa ja Puolassa.
• Omistajia ovat valtion sijoitusyhtiö Tesi, suomalainen sijoitusyhtiö Pontos Group sekä kiinalainen akkujärjestelmien ja energiavarastojen toimittaja Contemporary Amperex Technology Limited (CATL).
• Uudenkaupungin tehdas on Suomen suurin robottikeskittymä. Valmisti 114 000 autoa vuonna 2019.
• Liikevaihto vuonna 2019 oli 651,5 miljoonaa euroa ja liikevoitto 18,1 miljoonaa.
• Työntekijöitä on noin 4 500, ja he edustavat yli 70:tä eri kansallisuutta.
• Aloitti 2019 akkujärjestelmien valmistuksen autoteollisuuden tarpeisiin Salossa. Valmisteilla laajennus Saloon sekä uusi akkutehdas Uudenkaupungin autotehtaan yhteyteen.

Seuraava iso muutos nähtiin 2010, kun Uudenkaupungin autotehdas laajensi yritysostolla tuotantoa avoautojen kattojärjestelmiin ja siirtyi nopeasti kansainvälisen autoteollisuuden peluriksi. Tuli uusi tuote, 800 uutta työkaveria ja liikevaihdon tuplaantuminen. Yhtiö oli myös edelläkävijä sähköautojen valmistuksessa, kun se teki aiesopimuksen yhdysvaltalaisen Fisker Automotiven kanssa.

”Näinä vuosina tuli lähtölaukaus sille, mitä Valmet Automotive tänä päivänä on. Tehtaan huippuvolyymit olivat 1900-luvulla 40 000–50 000 autoa vuodessa. Vuonna 2019 valmistimme 114 000 autoa, 10 000 autoa kuukaudessa. Puhumme nykyään aivan erilaisesta tehtaasta ja vaatimuksista kuin aiemmin. Olemme hypänneet ihan eri sarjaan pelaamaan.”

Joustavuudella autonvalmistuksen maailmanennätys

Seuraava iso muutos koitti 2012, kun Fisker Automotive ajautui konkurssiin. Suomalaisten käsissä oli tyhjä tehdas, lomautettu henkilökunta ja uutta bisnestä raivokkaasti etsivät toimihenkilöt. Samaan aikaan saksalainen Daimler uudisti brändiään. Valmet Automotive neuvotteli ensin tuotantoon Mercedes-Benzin A-sarjan ja 2017 alkoi katumaasturi GLC:n valmistus, ja auto myi kuin häkä.

”Osoitus meidän joustavuudestamme nähtiin jälleen. Teimme uuden tuotteen valmistuksen käynnistyksen epävirallisen maailmanennätyksen: meillä meni aiesopimuksesta ensimmäisen auton valmistukseen 13 kuukautta. Sellaista ei näillä volyymeilla pysty kukaan muu tekemään”, Salo kehaisee.

Miten varsinaissuomalainen autotehdas sitten teki mahdottomasta mahdollisen?

”Teimme lähes sadan miljoonan euron investoinnin, räjäytimme hitsaamon ihan uuteen uskoon, hankimme teollisuusrobotteja ja rakensimme Suomen suurimman robottihitsaamon, kutsuimme porukan töihin, koulutimme heitä ja rekrytoimme yli 2 000 uutta työntekijää. Täytimme asiakkaan vaateet paremmin kuin he odottivat”, Salo kertoo.

Muutokset ja joustotarpeet eivät loppuneet vielä tähänkään. Koronakriisi keväällä 2020 pysäytti autokaupan globaalisti kokonaan.

”Meille tuli suunnittelematon totaalistoppi. Tuotantoon palattiin kesäkuussa. Daimler ei osannut sanoa, mihin maailma on menossa, mutta he tiesivät, että Uudessakaupungissa kyetään nopeisiin ratkaisuihin. Jouduimme lomauttamaan tuhat ihmistä ja se tuntui hurjalta, mutta pystyimme tekemään tuotantoa kolmen vuoron sijaan kahdella vuorolla ja pitämään töissä kaksi kolmasosaa ihmisistä.”

Lomautukset alkoivat heinäkuussa. Ja sitten taas tapahtui: Saksan panostukset sähköautoihin sekoittivat automarkkinat. Daimler tarvitsi ”hitosti autoja” ja tiedusteli, miten nopeasti Uudessakaupungissa saadaan ihmiset töihin. Kaikki lomautetut olivat töissä elokuun loppuun mennessä ja syksyllä palkattiin 200 uutta työntekijää.

Avoin keskusteluyhteys on ehdotonta

Autojen valmistus tuo Valmet Automotiven liikevaihdosta 80 prosenttia ja on yhtiön kivijalka. Sähköinen liikkuminen tuo yritykselle nopeasti uutta, kasvavaa liiketoimintaa. Yritys onkin investoinut Salon akkutehtaaseen ja on rakentamassa toista Uudenkaupungin autotehtaan yhteyteen.

”Se työllistää 250 ihmistä tämä vuonna, ja Salon tehtaan henkilömäärä tullaan tuplaamaan tämän vuoden aikana. Eli puuhaa riittää”, Tomi Salo toteaa.

Monikulttuurisuus. ”Meillä on yksi työpaikka ja työyhteisö, johon kuuluu suuri määrä ihmisiä. Kaikilla on siniset takit. Yksi puhuu murtaen englantia, toinen Turun ja kolmas Savon murretta. Hyvä työyhteisö syntyy avoimuudella ja keskustelemalla”, Tomi Salo sanoo.

Salo myöntää, että nopea reagointitapa ei tuo yritykselle vain hyvää mainetta.

”Ehdoton edellytys onnistumisille on avoin keskustelukulttuuri henkilöstön edustajien kanssa, ja se on ollut meille historiassa tärkeää. Asioista kuin asioista voidaan sopia. Kun asiakas kysyy, voidaanko tehdä tilaus nopeammin, ainoa mahdollinen vastaus on ’tietysti’. Luottamusmiesten kanssa yhteisessä pöydässä sovitaan, miten homma hoidetaan.”

Salo kiittääkin kokeneita luottamusmiehiä, jotka tietävät ja ymmärtävät, että hyvä asiakasdiili ja yhdessä sopiminen hyödyttävät tehtaan lisäksi työntekijöitä.

”Meidän kilpailijoitamme ovat Daimler ja muut automerkit. Meidän toiminnassamme asiakas on ykkönen: sillä on merkitystä silloin, kun Daimler tekee päätöksiä tuotannosta ja ulkoistuksesta ja miettii, kannattaako auto teettää Keski-Euroopassa omilla tehtaillaan vai meillä Uudessakaupungissa.”

Teksti: Marjo Ollikainen

Kuvat: Valmet Automotive

Lisää aiheesta:

”Olemme olleet edelläkävijöitä ja haluamme olla sitä jatkossakin” – Merius aikoo viisinkertaistaa liiketoimintansa tuotteistamalla palveluitaan digitaalisiksi kokonaisuuksiksi

Tiesitkö käyttäväsi tämän yrityksen tuotteita yli 100 kertaa päivässä? – Meconetin kasvun salaisuus on rohkeat teknologiainvestoinnit

Miljoona euroa vuodessa investointeihin – Ylihärmäläinen MSK Cabins uskaltaa kasvaa ja kehittyä myös huonoina aikoina

Beneq kasvaa eteenpäin kaatumisen kulttuurilla: ”Teknologiabisneksessä globaaliuden pitää olla lähtökohta”