Merius
Artikkeli

”Olemme olleet edelläkävijöitä ja haluamme olla sitä jatkossakin” – Merius aikoo viisinkertaistaa liiketoimintansa tuotteistamalla palveluitaan digitaalisiksi kokonaisuuksiksi

7.12.2020 klo 15.06
Kokkolalainen Merius pitää kiinni rohkeasta kasvutavoitteestaan ja rekrytoi koronasta huolimatta. Teollisuusinvestointien teknisiä suunnittelupalveluja tarjoava yritys haluaa laajentaa asiantuntijatyön myynnistä digitaalisten palvelujen myyntiin. Teknologiateollisuuden vertaissparrausryhmistä saadut ideat ja vertailukohdat ovat toimitusjohtaja Hannu Sarjan mukaan olleet tärkeänä tukena muutosprosessissa.

Merius on reilun 20 hengen yritys, joka tarjoaa teollisuusinvestointien suunnittelu- ja projektinhallintapalveluja 3D-tekniikkaa hyödyntäen. Asiakkaina heillä on suur- ja prosessiteollisuuden vientiyrityksiä ja toimipisteet Kokkolan lisäksi Oulussa ja Jyväskylässä. Nyt 17-vuotiaalla yrityksellä on edessään historiansa suurin haaste: sekä organisaatio- että ansaintamalli on myllättävä, jotta päästään kasvamaan isommaksi.

Hannu Sarja

Meriuksien perustaja ja toimitusjohtaja Hannu Sarja haluaa kehittää uutta ja kasvaa, vaikka se tietää toimintamallin mylläystä. "Täytyy vain uskaltaa käydä tämä vaihe läpi ja kasvaa!”

Millainen kasvutavoite Meriuksella on, toimitusjohtaja Hannu Sarja?
“Meillä on selkeä ja kunnianhimoinen tavoite: haluamme viisinkertaistaa toimintamme viidessä vuodessa. Tällä hetkellä olemme noin 20 hengen yritys, joka tekee alle kahden miljoonan liikevaihtoa, eli tavoittelemme viidessä vuodessa henkilöstömäärän nostamista lähes sataan ja liikevaihdon kymmeneen miljoonaan.”

Miten tavoitteeseen päästään?
“Strategiamme ja organisaatiomallimme täytyy muuttua, eli meidän täytyy tuotteistaa ja uudistaa asiantuntijatyöhön perustuvia palveluitamme sekä ammattimaistaa johtamisjärjestelmäämme. Teemme laitossuunnittelua ja pitkäkestoisia, insinöörityötä vaativia projekteja. Tämä työ kannattaa tuotteistaa palveluiksi, joita on helppo ostaa ja monistaa.”

Mistä löytyy rohkeutta näin kunnianhimoiseen tavoitteeseen?
“Täytyy olla intoa uudistumiseen: me olemme olleet usein edelläkävijöitä ja haluamme olla sitä jatkossakin. Olen yrityksen perustajana ollut toimialalla jo 25 vuotta, ja omana tavoitteenani on oppia, mitä kaikkea yrityksen liiketoiminnan kehittäminen tarkoittaa. Pieni yritys on yleensä hyvin kannattava, kun ei ole hierarkiaa ja johtajakin tekee perustyötä. Nyt kun olemme kasvamassa isommaksi, vanhat rakenteet eivät enää toimi ja toiminnan kannattavuus laskee. Täytyy vain uskaltaa käydä tämä vaihe läpi ja kasvaa!”

Mitkä ovat teille suurimpia kasvun haasteita?
“Myyntitoimintomme pitää virittää uuteen uskoon: pienempänä meille riittivät olemassa olevat asiakkaat ja puskaradio, mutta ei enää. Isommassa luokassa tarvitsemme terävämmät tuotepaketit, joita on helppo ostaa. Etsimme organisaatioomme lisää uudistaja-persoonia, jotka pystyvät rakentamaan toimintamallia paremmaksi.”

Miten koronaepidemia on vaikuttanut yritykseenne?
“investointipäätökset alkoivat viipyä heti keväällä, ja monet projektit siirtyivät. Syksyllä kysyntä on vähän piristynyt. Koronasta on ollut meille tavallaan hyötyäkin, sillä aiemmin osaajien löytyminen oli meille iso kasvun este. Nyt olemme saaneet rekrytoitua paluumuuttajia, sillä korona-aikana muuttoliikennettä on ollut pienemmillekin paikkakunnille. Monet kilpailijamme ovat lomauttaneet, mutta me olemme rekrytoineet. Vaikka tilauskantamme onkin vähän sakannut, ajattelemme tätä panostuksena tulevaisuuteen.”

Miten tärkeänä pidät toimintanne digitalisointia? Entä tukeeko yrityksen toiminta kestävän kehityksen tavoitteita?
“Olemme panneet paljon panoksia palveluidemme digitalisoimiseen: tarjoamme jatkossa SaaS-palveluna (Software as a Service) ohjelmistoa projektien johtamiseen. Ohjelmistotuote vähentää lean-ajattelun mukaisesti hukkaa ja tuo lisäarvoa monelle toiminnalle. Siihen liittyy sellaisia ominaisuuksia, jotka lopputuotteessa johtavat myös vähähiilisempään toimintaan. Tämän ohjelmistotuotteen kehittäminen on tärkeä osa kasvutavoitettamme.”

Merius

Merius on jo kahdeksen vuoden ajan panostanut todellisuudenkaappaus-teknologiaan. Toimitusjohtaja uskoo, että yrityksen tulevaisuus on digitaalisissa palvelukokonaisuuksissa.

Mihin olette investoineet?
“Olemme investoineet juuri edellä mainitun SaaS-palvelun kehittämiseen: meillä ei ole omia koodareita tai palveluasiantuntijoita ja tarvitsemme ihan uudenlaisia sidosryhmiä avuksi tämän ansaintamallin kehittämiseen. Olemme hyödyntäneet kartoituksessa todellisuudenkaappaus-teknologiaa jo kahdeksan vuotta, ja tähän on myös tulossa uusia investointeja. Investointimme uusiin menetelmiin ovat olleet keskimäärin 10 prosenttia liikevaihdosta vuosittain. Emme halua tehdä kuten ennen, vaan löytää uusia tapoja hyödyntää olemassa olevia teknologioita.”

Mitä teidän yrityksellenne merkitsee digivihreä liiketoiminta? Miksi sitä kannattaa tavoitella?
On selvää, että meidän on siirryttävä digitaaliseen liiketoimintaan. Asiantuntijapalveluissa kasvetaan yleensä vain rekrytoimalla, ja me haluamme katkaista tämän yhteyden tarjoamalla digitaalisia palveluita. Olen 25 vuotta tehnyt töitä teollisuuden investointien parissa, ja yhä on ratkaisematta koko toimialaa piinaava ongelma: kuinka kaikki investointiprojektin osat saadaan hallintaan. Uskon, että pystymme kehittämään tähän ongelmaan digitaalisen ratkaisun. Kyse on miljoonien projekteista, ja jos saadaan sähläyksestä vähennettyä esimerkiksi 10 prosenttia, kyse on isoista säästöistä ja myös päästövähennyksistä. Tehokkaat digitaaliset ratkaisut tuovat mukanaan vihreyttä.”

Millaisia osaamistarpeita teillä on?
”Osaamisen pitää meillä olla minimissään insinööritasoista, mutta rekrytoimme ensimmäisenä asennetta, eli tahtoa, kunnianhimoa ja oppimishalua. Luomme virtuaalimaailmoja, eikä siihen ole helppoa löytää valmista osaamista, sillä tarvitaan sekä konetekniikan- että virtuaaliosaamista. Koulutamme paljon itse ja teemme yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa.”

Olet ollut mukana Teknologiateollisuuden pk-yrityksille suunnatussa Kasvusavotta-pienryhmässä, jossa yritykset sparraavat toisiaan. Mitä oppeja ja hyötyjä sieltä sait mukaasi? Suosittelisitko muille yrityksille?
“Pitäisin kummallisena, jos jollekin ei olisi tällaisesta toiminnasta hyötyä. Vertaisryhmässä on erilaisia yrityksiä, erilaisessa elinkaarivaiheessa, ja heidän kanssaan pääsee vaihtamaan ajatuksia ja vertailemaan toimintaa. Teemme esimerkiksi juuri toisessa Kasvusavotta-yrityksessä benchmarkkaamista myynnin organisoimisesta. Kasvusavotassa pääsee tarkastelemaan omaa liiketoimintaa lintuperspektiivistä. Voin esimerkiksi itse ymmärtää oman kasvusuunnitelmani päässäni kirkkaasti, mutta kun kerron siitä muille, ymmärrän, ettei tarina ole vielä valmis. Olen saanut vertaisryhmästä hyviä sparraavia kysymyksiä. On myös tärkeää, että ryhmien toimintaa ohjaa selkeä agenda, jonka noudattamisesta fasilitaattori pitää huolen.”

Teksti: Sini Kaukonen
Kuvat: Merius

Lue lisää Kasvusavotta-verstaisryhmistä ja Teknologiateollisuuden kasvupalveluista täältä.