Naisen mitokondrioissa piilee ranskan verbejä, mies hengittää numeroita ja yhtälöitä

Naisten ei kannata opiskella matematiikkaa ja lähteä teknisille aloille, koska elämä on biologiaa ja bioloogisesti naisia eivät kiinnosta matematiikka ja teknologia. Naisia kiinnostavat rakkaustoimet kuten ranska, hoiva ja ihmisen auttaminen hädässä. TÄMÄ on juurisyy siihen, että Suomen nainen edelleen valitsee teknisen alan huomattavasti harvemmin kuin mies. Jos nainen luonnonvastaisesti taistelee biologiaansa ja sen mukaisia intohimojaan kuten ranskan kielioppia vastaan ja valitsee numerot, nainen joko masentuu, tekee vain uraa tai ryhtyy äärifeministiksi. Ei jaksa tai viitsi tehdä lapsia ja tulee hitsin kalliiksi yhteiskunnalle.

Tämänkaltaisiin perusteluihin törmää häkellyttävän nopeasti joka kerta, kun houkuttelemme tyttöjä opiskelemaan matematiikkaa ja suuntautumaan teknisille aloille. Keskustelussa kuulee niin joidenkin miesten kuin naistenkin suista nanosekunneissa vastaväitteitä, joiden mukaan naiset:

…valitsevat uransa täysin vapaaehtoisesti ihan itse

…valitsevat humanistisia aineita ja hoiva-alat, koska biologia sanoo niin

…arvostavat enemmän merkityksellistä työtä kuin rahaa

…Naiset valitsevat uransa vapaaehtoisesti ihan itse

Kyllä, Suomessa naiset saavat valita opinto- ja uratiensä ihan itse. Jostakin syystä opiskelualat jakaantuvat kuitenkin nimenomaan Suomessa yhä poikkeuksellisen voimakkaasti sukupuolten mukaan. Naisten osuus teknologia-alan henkilöstöstä vuonna 2019 oli 22 prosenttia eikä heidän osuutensa ole juuri muuttunut kymmeneen vuoteen.

Suomi on koulutusvalintojen konservatiivisuudessa poikkeus niin EU-maiden kuin OECD-maiden joukossa. Tämä käy ilmi sekä Valtioneuvoston rahoittamasta tutkimushankkeesta että OECD:n raportista, ja Suomea on huomautettukin tästä epätasapainosta.

Suurin hidaste eri opiskelualojen tasaiselle jakaantumiselle ovat tiedostamattomat asenteet ja totuttu kulttuuri, jossa on perinteisesti puhuttu miesten ja naisten töistä. Hyvä uutinen on, että tilanne on pikku hiljaa muuttumassa. Viime keväänä naisten osuus korkeakoulujen tekniikan alalle ensisijaisesti hakevista oli kasvanut noin kolmanneksella vuodesta 2015. Muutos on kuitenkin hidasta. Sen sijaan pitkän matematiikan ylioppilaskokeen kirjoittajista suurin osa oli viime vuonna ensimmäistä kertaa ikinä naisia, joten toivottavasti näemme heitä pian korkeakoulujen tekniikan aloilla vielä aiempaa enemmän.

…Naisten valinnat johtuvat biologiasta

Tieteessä on väitelty vuosikymmeniä siitä, ovatko miehet matemaattisesti kyvykkäämpiä ja älykkäämpiä kuin naiset ja valitsevatko naiset biologian takia ”naisten aloja”. Nykyajan aivotutkijoiden mukaan näissä vertailuissa unohtuu, että kulttuurin, piintyneiden tapojen, arvojen ja kasvatuksen erottelu biologiasta on vaikeaa. Oppiminen ja erilaiset ärsykkeet vaikuttavat jo aivojen rakenteeseen ja kiinnostusten kohteisiin, ja koulutusvalintoihin vaikuttavat pitkälti yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja aikaisempien valintojen mukaiset mallit.

Jos suomalaisten tyttöjen geeneissä kulkisi epäsäännöllisten verbien taivutusmuotoja ja miesten geeneissä nollia ja ykkösiä, ei pitkän matematiikan kirjoittajista todennäköisesti suurin osa olisi nyt naisia. Ehkä meillä ei olisi sellaisia huippunaisia kuten Päivi Törmä, joka sai teknillisen fysiikan professuurin 32-vuotiaana ja on muun muassa löytänyt tutkimusryhmänsä kanssa keinon tietokoneiden energiankulutuksen vähentämiseksi. Tai mitä sanoi biologia diplomi-insinööri-toimitusjohtaja Annu Niemiselle, jonka perustama The Upright Project paljastaa tekoälyn avulla yritystoiminnan vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan.

…Naiset arvostavat merkityksellistä työtä enemmän kuin rahaa

Tämä väite pitää osin paikkaansa. Vaikka suomalaiset tytöt pärjäävät erinomaisesti matematiikassa ja luonnontieteissä, he alkavat lukiossa poikia useammin suuntautua aloille, joilla voivat vaikuttaa muun muassa sosiaalisiin ilmiöihin. Tutkimusten mukaan pojat ja miehet arvostavat enemmän aloja, joilla on mahdollista saavuttaa palkkaa tai statusta.

Ja nyt seuraa häikäisevä paljastus: Teknologia-aloilla nimenomaan tehdään merkityksellistä työtä! Esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta sekä ihmisten hoivan parantaminen ovat teknologiaa. Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat jo vuosia olleet kestävän kehityksen edelläkävijöitä: kiertotalous ja energiatehokkuus ovat niiden kilpailuvaltteja. Ne ovat kehittäneet uusia tuotteita, laitteita ja palveluita, joilla säästetään luonnonvaroja sekä vähennetään päästöjä ja energiankulutusta.

Työtä ihmisten, ilmaston ja luonnon hyvinvoinnin parantamiseksi riittää vielä paljon. Siihen tarvitaan matematiikkaa, luonnontieteitä ja teknologiaa, mutta myös muuta monialaista osaamista. Ne ovat kuitenkin vain välineitä hyvän tekemiseen. Hyvän työn tekijä on ihminen, ja hyvään työhön tarvitaan myös naisten osaamista, näkemyksiä ja ideoita.

TÄMÄ on yksi keino saada naisillekin lisää sitä palkkaa ja statusta.

Marjo Ollikainen on Teknologiateollisuuden viestintäpäällikkö, ja hän on usein työurallaan toivonut, että olisi opiskellut koulussa ahkerammin muutakin matematiikkaa kuin funktioita ja derivointia.

Lisää aiheesta:

Blogi: Mikä mättää matematiikassa?

Artikkeli: Pitkän matematiikan kirjoittajista ensi kertaa suurin osa naisia 

On huutomerkkien aika – Naishakijoiden osuus yliopistojen ICT-aloilla on tuplaantunut viidessä vuodessa!

Yritysesimerkkejä teknologia-alan yritysten innovaatioista ja investoinneista ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi

Kirjoitus on mukana maaliskuun uutiskirjeessä.