Nuoret opiskelijat
Artikkeli

Pitkän matematiikan kirjoittajista ensi kertaa suurin osa naisia – Hyväksytysti pitkän matematiikan suorittaneita kaikkiaan 20 prosenttia aiempaa enemmän

11.2.2021 klo 7.00
Nuorten ja erityisesti naisten kiinnostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin on kasvanut. Suunta on hyvä, koska tekniikan alan korkeakoulutuksessa on tuhansia uusia aloituspaikkoja ja osaajille on tarvetta työelämässä.  

Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on kasvanut viiden vuoden aikana peräti viidenneksellä. Hyväksytysti pitkän matematiikan ylioppilaskokeen suoritti viime vuonna 12600 nuorta, kun vuonna 2016 kirjoittajia oli yli 2000 vähemmän.

Myös muiden luonnontieteiden kirjoittajien määrä on trendinomaisessa kasvussa, selviää opetushallinnon tilastoista.

Pitkän matematiikan kirjoittaneiden miestenkin määrä noussut

Erityisesti naisten kiinnostus matematiikkaan ja luonnontieteisiin on lisääntynyt. Pitkän matematiikan suorittaneista hyväksytysti oli vuonna 2020 ensimmäistä kertaa suurempi osa naisia kuin miehiä. Samaan aikaan myös miesten määrä pitkän matematiikan kirjoittajina on kuitenkin kasvanut eli kokonaisuutena kiinnostus matematiikkaan kasvaa.

Pitkän matematiikan kirjoittaneet 2020

 

Myös fysiikassa on tapahtunut samansuuntainen muutos. Kymmenen vuotta sitten valtaosa (75 prosenttia) fysiikan kirjoittajista oli miehiä. Nyt ero on kaventunut ja lähestyy jo 50–50 jakaumaa. Samaan aikaan fysiikan kirjoittajien määrä on kasvanut, erityisen vahvasti aivan viime vuosina.

YO-fysiikan kirjoittajien osuudet 2020

 

Naisten kasvanut kiinnostus LUMA-aineita kohtaan näkyy jo korkeakoulutuksessakin. Esimerkiksi naishakijoiden osuus yliopistojen ICT-aloilla on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Matematiikan osaajille on kova tarve

Matematiikan osaajille onkin tarvetta. Korkeakouluihin lisätään vuosina 2020–2022 yli 10 000 uutta aloituspaikkaa ja näistä 40 prosenttia kohdentuu tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloille. Teknologiateollisuuden yrityksissä korkeamman osaamisen tarve on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmenen ajan.

”Teknologiayrityksille osaajien saatavuus on ykköskysymys yritysten kasvun ja uudistumisen kannalta. Viime vuosina alan yrityksiin rekrytoiduista 60 prosenttia on ollut korkeakoulutettuja. Digitalisaation ja kestävän kehityksen kiihtymisen myötä korkeamman osaamisen tarve vain kasvaa”, kertoo johtaja Laura Juvonen Teknologiateollisuus ry:stä.

Teknologiayrityksille osaajien saatavuus on ykköskysymys yritysten kasvun ja uudistumisen kannalta.

Kevään 2021 ylioppilaskokeisiin ilmoittautumisten määrät ovat kaikissa LUMA-aineissa edelleen kasvaneet entisestään merkittävästi viime kevääseen verrattuna, kertoo opetusneuvos Aki Tornberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

“Tässä on taustalla varmaan monia syitä kuten ilmoittautumismäärien yleinen kasvu, korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukset, LUMA Suomi-hankkeen kehitystyö matemaattis-luonnontieteellisten aineiden kiinnostuksen herättämiseksi nuorten keskuudessa sekä pitkäjänteinen työ lukiokoulutuksen kehittämiseksi”, hän pohtii.

Korkeakoulutus uudistuu digivision viitoittamalla tiellä

Opiskelijamäärien kasvaessa esiin nousee kysymys siitä, pystytäänkö samaan aikaan pitämään huolta koulutuksen laadusta. Korkeakoulut lähtevät taklaamaan haastetta yhdessä, digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Laura Juvonen, Teknologiateollisuus

Kasvutarve. Tekniikan alan opiskelijamäärien kasvattaminen on perusteltua, koska korkeamman osaamisen tarve kasvaa toimialan yrityksissä entisestään, Laura Juvonen kertoo.

Korkeakoulujen digivisio 2030:n tavoitteena on luoda maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen oppimisen ekosysteemi, joka tuo kansainvälisen kilpailuedun Suomelle yhteiskuntana ja yksilöille oppijana. Tarkoituksena on tukea oppijoiden oppimista läpi elämän sekä mahdollistaa pedagogiikan kehittyminen ja korkeakoulujen uudistuminen.

Yhteistyötä ja muutoksen viemistä eteenpäin tukee myös Teknologiateollisuus ry:n käynnistämä tekniikan alan korkeakoulujen strateginen verkosto. Mukaan on kutsuttu kaikki suomalaiset tekniikan alan yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Kumppaneina ovat Tekniikan Akateemiset ja Insinööriliitto.

”Tarkoituksena on muodostaa selkeä yhteinen ymmärrys siitä, millaista muutosta korkeakoulutukseen haetaan. Etsimme tätä ennen kaikkea yhteisen tekemisen kautta. Lähdemme esimerkiksi kokeilemaan, kuinka opintokokonaisuuksia voidaan tuottaa tiiviimmin korkeakoulujen välisenä yhteistyönä ja kuinka koulutusta voidaan suunnata joustavammin yritysten tarpeiden pohjalta,” Laura Juvonen kuvaa.

Lisää aiheesta:

Teknoblogi: Mikä mättää matematiikassa?

Koulutus ja osaaminen: Tehdään korkeakoulutuksessa tulevaisuuteen katsova muutos 

Selvitys tekniikan korkeakoulutuksesta 2019: Työtä on – mistä osaajat? Teknologiateollisuuden näkökulmia tekniikan korkeakoulutukseen 

 

Teksti on mukana helmikuun uutiskirjeessä.