Olisiko teillä hetki aikaa keskustella tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisvajeesta?

Ymmärrys digitalisaation tuomista hyödyistä on laajalti jaettu. Tieto- ja teknologiapolitiikkaa on kuitenkin kehitetty paitsi erillä toisistaan, myös koordinoimattomasti ja osin päällekkäin eri organisaatioissa. Nyt on saavuttu pisteeseen, jossa on aika yhdistää nämä kaksi yhdeksi politiikkalohkoksi kohti ajantasaisempaa toimintaa digitalisaation täysimääräisen hyödyntämisen saavuttamiseksi.  

Samaan aikaan meidän tulee vauhdittaa tieto- ja teknologiapolitiikan sisältöjen hahmottumista poliittisella kentällä. Tässä aiheen ympärillä käytävällä laajemmalla yhteiskunnallisella keskustelulla on kriittinen rooli.  

On aika yhdistää tieto- ja teknologiapolitiikat yhdeksi politiikkalohkoksi.

Juuri julkaistu tulevaisuusvaliokunnan selvitys tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisesta  antaa näkemyksen ja ennen kaikkea raamit siihen, millä tavalla suomalainen tieto- ja teknologiapolitiikan johtaminen tulee rakentaa jatkossa. Selvitys on historiallisen tärkeä jo siitäkin syystä, että julkaisijana on tulevaisuusvaliokunta, eli poliittisista toimijoista koostuva taho.  

Miksi meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota julkisen hallinnon kehittämiseen? Vastaus on yksinkertainen. Jos haluamme varmistaa, että yhteiskunta ja talousjärjestelmät kykenevät ennakoimaan ja muuttumaan ketterästi teknologioiden kehittyessä, on tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisen oltava strategista ja pitkäjänteistä sekä hallituskaudet, sektorit ja hallinnonalat ylittävää.    

Ajankohtaisena esimerkkinä voisi nostaa ChatGPT:n eli OpenAI:n vuonna 2022 julkaiseman keskustelevan tekoälyn pyörittämän chatbotin ja sen mukanaan tuoman potentiaalin monellakin eri sektorilla. Nykyisellä johtamismallilla emme pysty reagoimaan tämänkaltaisiin ilmiöihin niiden vaatimalla nopeudella, saati hyödyntämään datan potentiaalia uusien innovaatioiden synnyttämisessä. 

Poliittinen keskustelu tieto- ja teknologiapolitiikan saralla on kuitenkin ollut suhteellisen vähäistä. Vuoden 2020 alussa muodostunut parlamentaarinen tietopolitiikan yhteistyöryhmä, tuttavallisemmin Tietopolitiikka.fi, on omalla toiminnallaan raivannut poliittiselle keskustelulle väylää. Vaikka keskustelu on edelleen alkutekijöissään, ovat sen raamit huomattavasti jäsennellympiä sille, että keskustelua voi viedä kohti kattavampaa, laadukkaampaa ja faktapohjaisempaa poliittista toimintaa. Parlamentaarisuus on tässä avainasemassa, koska ilman sitä on vaikea luoda uutta politiikkalohkoa.  

Tulevaisuusvaliokunnan selvityksen artikkeleista esiin paistava yhdenmukainen näkemys nykytilan ajantasaistamiseksi ei sinällään ole yllätys, sillä selvityksen ehdotukset ovat olleet useaan kertaan esillä viimeisen vuoden aikana. Seuraavalla hallituskaudella ehdotetaan digiministerityöryhmän ja digitoimiston työn jatkokehittämistä, toiminnan kasvoiksi valtiosihteeriä tai valtion digitalisaatiojohtajaa, parlamentaarisen työryhmän perustamista eduskuntaan sekä yhteiskehitysbudjettia. Nämä ovat linjassa myös Tekonologiateollisuuden digitalisaation hyödyntämisen tavoitteiden kanssa. Näiden lisäksi selvityksessä suunnataan katsetta eteenpäin kahden kehitysvaiheen tai -vaihtoehdon kautta, jotka edellyttävät laajempaa keskustelua ja jatkokehitystä sekä suuntaavat uudistusta laajemmin hallinnon rakenteisiin. Nämä voidaan nähdä omalta osaltaan hyvinkin tärkeinä nostoina – helppoa näiden toteutuminen ei kuitenkaan tule olemaan.  

Nykyisellä johtamismallilla emme pysty reagoimaan uusiin ilmiöihin niiden vaatimalla nopeudella, saati hyödyntämään datan potentiaalia uusien innovaatioiden synnyttämisessä. 

Kysymys kuuluu, miten tästä jatketaan. Meillä on navigointiin tarvittava suunta ja reitti – nyt tarvitaan keskustelua konkreettisista askeleista. Selvää on, ettei selvitys maagisesti itsestään tuo kaivattua muutosta. Digitalisaatiokehitys ja sen ohjaaminen vaativatkin valtionhallinnon lisäksi toimia kunnilta, yrityksiltä, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta sekä kolmannelta sektorilta ja kansalaisyhteiskunnalta. Tulevaan hallitusohjelmaan olisikin syytä luoda näille selkeät askelmerkit, joiden puitteissa tehdään päätöksiä priorisoinneista sekä toimintaan ohjattavista resursseista. Keskeistä on aito yhteistyö.  

Keskustelua tieto- ja teknologiapolitiikasta on käytävä yhteiskunnassa laajasti. Poliitikoilla on tässä kriittinen rooli, ja demokraattisesti valittujen päättäjien tulisikin nyt aktivoitua ja ottaa rohkeasti kantaa yhteiskunnallisesti merkittäviin digitalisaatiokysymyksiin. Ymmärrettävää on, ettei aihepiiri ole helpoin – eikä äänestäjiä laajalla mitalla yhteentuova ainakaan korkealentoisten asiakokonaisuuksien osalta. Tämä ei kuitenkaan saisi olla esteenä aiheen ympärillä käytävälle keskustelulle.  
 
Tosiasia on, että asiat, joita tieto- ja teknologiapolitiikalla johdetaan, tai ollaan johtamatta, koskettavat meitä kaikkia niin arkielämässä kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin tasolla. On meidän yhteinen etumme, että saamme yhteiskuntana digitalisaatiosta kaiken hyödyn irti. 

Jatkakaamme siis keskustelua!  

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Miia Lindell (Uudistuva teollisuus), Puh. 040 615 8695, etunimi.sukunimi@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @MiiaLindell

Lisää aiheesta:

Tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja: Tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollinen johtaminen

Digitalisaatio on myös palveluiden uudelleen muotoilua – Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen vauhtia avainministeriöiden yhteiskehitysbudjetilla

Ilahduttavaa yhteistyötä Suomen digiareenalla – Digikompassi on askel kohti määrätietoista tietopolitiikkaa

Tietopolitiikka on 2020-luvun sosiaali-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa – näin digitalisaatiolle löydetään yhteinen suunta