Ilahduttavaa yhteistyötä Suomen digiareenalla – Digikompassi on askel kohti määrätietoista tietopolitiikkaa
Syksyllä perustettu digiministeriryhmä aloitti räväkästi linjaamalla, että Suomi toteuttaa nopealla aikataululla EU:n edellyttämän digitalisaatiosuunnitelman, eli niin sanotun “digikompassin”. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan sanoin “haluamme olla edelläkävijöitä ja olla ensimmäinen digikompassin laatinut EU-maa”.
Tämä on erittäin ilahduttavaa, sillä vaikuttaa siltä, että tieto- ja teknologiapolitiikan johtamiseen on löytymässä vihdoinkin ministeriörajat ylittävä yhdessä tekemisen meininki.
Digikompassi liittyy Euroopan komission syyskuussa tekemään lakialoitteeseen, jolla perustetaan monivuotinen ohjelma Polku digitaaliselle vuosikymmenelle. Tämä asettaisi sitovia tavoitteita digitalisaation edistämiseen samalla tavoin kuin päästövähennystavoitteet kirittävät vihreää siirtymää. Komissio tulee edellyttämään jäsenvaltioilta kansallisia digitalisaation tiekartattoja, ja tätä komission vaatimaa tiekarttaa kutsutaan meillä Suomen digikompassiksi.
Hallitusohjelmakirjaukseen vahvemmasta tietopolitiikan johtamisesta on nyt tartuttu kunnolla.
Digiministeriryhmä ja Suomen digikompassi ovat loistavia avauksia. Ne kertovat siitä, että hallitusohjelmakirjaukseen vahvemmasta tietopolitiikan johtamisesta on nyt tartuttu kunnolla. Kirjoitin aiemmin tieto- ja teknologiapolitiikasta syntymässä olevana uutena politiikkalohkona.
Uutta politiikkalohkoa tarvitaan, jotta Suomi ja suomalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään täysimittaisesti teknologisen ja digitaalisen kehityksen mahdollisuudet. Sosiaalipolitiikka syntyi 60-luvun murroksessa ja ympäristöpolitiikka vakiintui 80-luvulla, vastaavasti nyt 2020-luvun Suomessa ja EU:ssa tarvitaan hallinnonaloja yhdistävää, pitkäjänteistä tieto- ja teknologiapolitiikkaa.
Digikompassi toivottavasti kirittää digitaalisen infrastruktuurin rakentamista.
Digikompassi toivottavasti kirittää digitaalisen infrastruktuurin rakentamista. Yrityksille tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi palvelujen ja investointilupien automatisointia, työhönjohtavan maahanmuuton helpottamista digillä sekä digitaalisen identiteetin ratkaisuja, joilla voidaan sujuvoittaa sopimusjuridiikkaa ja automatisoida toimintoja, joihin nyt menee paljon työaikaa.
Tekemällä Suomen digikompassi avoimesti voidaan tieto- ja teknologiapolitiikan sisällöille ja johtamisen rakenteille saada hallinnon, puolueiden ja eri sidosryhmien laaja tuki ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Tässä muutamia rasteja digikompassin kanssa suunnistamiseen:
-
Suomen oman digikompassin tavoitteet kannattaa laittaa korkealle. Suomi on digitalisaatiossa jo EU:n kärkeä – pelkkä EU:n vaatimuksiin vastaaminen ei meitä kiritä eteenpäin.
-
Digiministeriryhmä voisi antaa apua ja vauhtia hallinnonrajat ylittäviin kehityskohteisiin, kuten automaattisen päätöksenteon lakivalmisteluun ja digitaalisen identiteetin ja tunnistamisen solmujen avaamiseen.
-
Digiministeriryhmää kannattaa rakentaa ylihallituskautiseksi, kaikkia hallinnonaloja yhdistäväksi tieto- ja teknologiapolitiikan johtamisen rakenteeksi, joka myös jatkuvasti kehittyy.
Lisätietoja:
Antti "Jogi" Poikola, datatalouden johtava asiantuntija, antti.poikola@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @apoikola
Lue myös:
