Hallitus päätti suurten kestävien investointihankkeiden verokannustimesta – Millaisia tietoja yritykset vielä tarvitsevat, Maria Volanen? 

Hallitus linjasi keväällä 2024 kehysriihessään uudesta, ilmastoneutraaliin talouteen tähtäävien suurten investointien verotuesta. Tuen tavoitteena on lisätä sähköistämiseen, energiatehokkuuteen ja nettonollatalouteen tähtääviä suuria teollisia investointeja, jollaisia on esimerkiksi vetytalous. Lisäksi pyrkimyksenä on tukea vihreän siirtymän teollisuuden rakentumista Suomeen. Taustalla ovat Euroopan komission keväällä 2023 hyväksymät tilapäiset valtiontukipuitteet, joiden tarkoituksena on tukea EU:n jäsenmaiden taloutta ja vihreää siirtymää. 

Teknologiateollisuus esittää, että hallitus päättäisi syksyn 2024 budjettiriihessä verotuen pikaisesta käyttöönotosta. Miksi asialla on niin kiire, verotuksen johtava asiantuntija Maria Volanen? 

– Ensiksikin: EU:ssa on käynnissä suurten jäsenmaiden välinen tukinokittelu. Tämä eriarvoistaa Euroopan sisämarkkinoita, koska pienet maat eivät pärjää tukikilpailussa esimerkiksi Ranskan ja Saksan kanssa. On siis hyvä, että myös Suomi tekee mahdollisimman nopeasti voitavansa houkutellakseen tänne suuria, kestäviä investointeja. Vihreää siirtymää tukeva teollisuus sisältää valtavan ja pitkäkestoisen vientipotentiaalin.  

– Toiseksi: Yritykset tarvitsevat hyvissä ajoin tiedon siitä, missä vaiheessa oleva hanke katsotaan verohyvityksen piiriin kuuluvaksi. Verotuen piiriin voi päästä vain uusi hanke, joka ei ole peruuttamattomasti sitovasti aloitettu. Tällaisia ovat muun muassa hankkeet, joiden rakennustyöt ovat jo alkaneet. Investointiin liittyy paljon muitakin aikaa viepiä vaiheita kuin rakentaminen, esimerkiksi suunnittelu, luvitus ja hankkeen rahoituksen turvaaminen.  Verotuki on haettava ja myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä, joten aikaraja koko prosessille on hyvin tiukka. Lakiteksti pitäisi saada yritysten tarkasteluun pian.   

Teknologiateollisuus vaatii, että suurten teollisuusinvestointien verokannustimen käyttöönoton valmistelu tehdään yritysten kanssa keskustellen. Miksi näin? 

– Sen vuoksi, että yrityksillä on paras tieto suunnitelluista investoinneista ja niiden teknisistä määritelmistä. Tuki on rajattu tiukasti vain tietyille kestäviksi katsotuille investoinneille, esimerkiksi siihen, mikä on “nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennainen laitteisto.” Yritykset tietävät, miten ne etenevät suurissa investointihankkeissa ja millaisiin byrokratiaesteisiin niissä törmätään. On varmasti niin valtion kuin yritysten etu, että valtion tuki hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla uutta luovaan, kestävään teollisuuteen ja siten, että siitä koituu mahdollisimman suuri hyöty ei vain yrityksille, vaan myös valtiolle ja veronmaksajille.  

Mitkä ovat olennaisia tietoja, joita yritykset vielä tarvitsevat ennen verokannustimen käyttöönottoa? 

– Aivan olennainen tieto on, minkälaisia aikarajoja malli sisältää. Käsite ”hankkeen peruuttamattomasti sitovasta aloittamisesta” tulee täsmentää pikaisesti. Tämä määrittelee siis sen, onko hanke uusi vai vanha ja voiko siihen siten saada verotuen. Myös loppupäähän tullee kriisipuitteissa määritelty 36 kuukauden valmistumista koskeva aikarajan vaatimus. Mutta koskeeko se kaikkia investointeja ja mikä katsotaan laitoksen valmistumiseksi tai toiminnassa olemiseksi? 

– Yritykset tarvitsevat myös tiedon siitä, lykkääkö viranomaisesta johtuva hankkeen valmistumisen viivästys tuen saantia. Tällainen viivästys voi olla esimerkiksi luvitukseen liittyvien päätösten venyminen. Entä tuleeko yrityksille millaisia mahdollisia sanktioita, mikäli ne eivät saavuta annettuja aikarajoja. Entä miten komission kriisipuitteissa mainittu ”vaikuttava seuraamusjärjestelmä” toteutettaisiin? Jos EU:ssa jatketaan kriisipuitteiden soveltamista vuoden 2025 jälkeen, tulee myös Suomen lainsäädännössä varata mahdollisuus jatkaa tuen soveltamisen aikarajoja. 

Mitä kaikkia hankkeita verotuki tulee koskemaan?  

– Tämä onkin hyvä kysymys, koska tuettavien hankkeiden määritelmät kaipaavat vielä täsmennystä. Niiden lisäksi yritykset tarvitsevat selkeyttä myös siihen, mitä ”suuri investointihanke” tarkoittaa. Euromääräinen raja on 50 miljoonaa euroa. Kun tavoitteena on saada Suomeen nimenomaan merkittävän suuria investointeja, kuten esimerkiksi SSAB:n hiilineutraalin teräksen tuotanto, voi 36 kuukauden valmistumisvaatimuksen saavuttaminen olla mahdotonta suurille tehdashankkeille.   

– Tietoa tarvitaan muun muassa siitä, voiko tukea hakea tietylle osakokonaisuudelle kuten uuden, aiempaa vähäpäästöisemmän laitoksen rakentamiselle, vaikka siihen liittyvä infra tai vanhan tuotannon alasajo ei ehtisi valmiiksi aikarajan puitteissa. Tai voiko aikarajan ylittää odottamattomien, viranomaisista johtuvien viivästysten vuoksi? 

– Valtiovarainministeriö on tähän mennessä kertonut, että hankkeet voivat liittyä uusiutuvan energian tuotantoon – mukaan lukien vety ja vetypolttoaineet –, sähkön ja lämmön varastointiin sekä uusiutuvan vedyn, biopolttoaineiden, bionesteiden, biokaasun ja biomassapolttoaineiden varastointiin. Uusiutuvan sähkön tuotanto rajataan kuitenkin pois Suomen verokannustinmallista. Verotuen voi saada lisäksi teollisuuden tuotantoprosessien vähähiilistämiseen ja energiatehokkuustoimenpiteisiin sekä investointeihin, jotka liittyvät nettonollatalouteen siirtymisen kannalta olennaisten laitteistojen kuten akkujen, keskeisten komponenttien sekä näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon.  

– Koska kannustimen tavoitteena on saada liikkeelle vihreää siirtymää tukevia investointeja, tulee tuen soveltumisala pitää mahdollisimman laajana, toki komission asettamien kriisipuitteiden sallimissa rajoissa. Esimerkiksi vetytalouden investointien tulisi kuulua tuen piiriin laajasti.  

Lisätiedot: 

Veropolitiikan johtava asiantuntija Maria Volanen, maria.volanen@teknologiateollisuus.fi, puh. 040 532 3744 

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuuden viestit hallituksen budjettiriiheen 2024  

Blogi: Kasvua odottavan aika käy pitkäksi – siksi se onkin tehtävä itse 

Blogi: Suomi maksaa kovan hinnan hallituksen kolmen kuukauden lakihankkeesta 

44 000 maahanmuuttajaa vuodessa on olennainen edellytys pitkän aikavälin kasvulle – Ei osaajia, ei kasvua  

Miksi hallituksen pitää huolehtia digitalisaatiosta ja tekoälystä, Risto Rajala?